Ei ymmärrys riitä :( poikaystävä jätti tänää noin vaa vaik mun mielestä meillä meni ihan hyvin. Ollaan seurusteltu 8kk. Poikaystävällä on aina ollu huono itsetunto. Elämä koetellu tavalla jos toisella. On tosi herkkä syyttää itteensä muiden pahasta olosta. Ja niimpä sillä oli usein omantunnon tuskia jos mulla oli paha olo... ja nyt ilmeisesti tuli mitta täyteen.Tiedän että oon ite jollain tavalla ns. tunneköyhä. On tosi vaikee näyttää tunteita. Ollu muutama vaikee suhde takana, vaikkei se mikään tekosyy olekaan. Mut poikaystävän kanssa kuitenkin pystyin aina puhumaan mistä vaan. ja hän oli tietonen ettei mulle ole helppoa näyttää tunteita yhtä voimakkaasti kun hänellä itsellään on tapana. No kuitenkin nyt hänestä tuntuu etten ollut onnellinen hänen kanssaan. vaikka todellisuudessa hän on parasta mitä tähänastisessa elämässäni on tapahtunut. Ja mä kuulemma ansaitsen jotain parempaa. Sillä on huono omatunto jostain mitä se on muka tehny vaikka mun mielestä hän ei ole tehnyt mitään väärää, eikä millään tavalla aiheuttanu mulle pahaa oloa. Ei hän voi kuulemma antaa itselleen anteeksi sitä kaikkee millä on mua satuttanu. Tuntuu vaan niin pahalta :< Mä en nää et hän olis mitään väärää tehnyt, päinvastoin. Oon yrittäny puhua mutta sillä on nyt päässään vaan se ajatus että on huono eikä mitkään mun tekemiset tai sanomiset auta... En vaan ymmärrä ja on niin kova ikäväkin. Toivoisin vaan että tää olis joku vaihe, minkä yli päästäis. mutta enpä tiedä. tuntuu niin toivottomalta. mitä voin tehdä? En haluiaisi häntä menettää :(
sydän särkyi :(
enymmärrä
31057
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hänelle kaikki mitä kerroit tuossa viestissäsikin, koita avautua =)
no oon yrittäny avautua. Ollaan puhuttu tänään kasvokkain. ollaan tekstailtu, puhuttu puhelimeessa. mistään ei tunnu olevan apua. sanon mitä vaan vastaus on aina sama: Oon huono, ansaitset jotain parempaa.
ei auta vaikka kuinka hälle sanon etten tahdo mitään parempaa. ja etten halua häntä menettää. tuntuu että kaikki mitä sanon menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. ja varmaan näin onkin kun hänelle on pinttynyt päähän ajatus siitä että hän on vaan yksinkertasesti huono. tuntuu ettei mistään oo apua :( on niin ahdistunu olo. koko ajan vaan itkettää, sit välillä löydän jonkun toivon murusen että jos kuitenki tästä voitaisiin päästä yli. Hän on kuitenkin sitä mieltä ettei halua menettää minua kokonaan, haluaa olla osa elämääni. ja rakastaa edelleen. muttei "voi antaa itselleen anteeksi" sitä että on satuttanut. ei halua loukata elämnsä tärkeintä ihmistä. vaikka olen yrittänyt sanoa että tällä erolla hän satuttaa. Ei mitään toivoa...?
no ehkä tuo ei ole se oikea syy että hän ei ole tarpeeksi hyvä sinulle, ehkä se on tekosyy, jonka varjolla hän haluaa laittaa suhteenne poikki.Ehkei kyse ole siitä että hän olisi huono, vaan siitä että hän vain ei enää halua jatkaa.