Välillä mieheni kohtelee mua huonosti, välillä mä sitä. Meillä ei ole enää seksielämää, koska mies on karkoittanut mun halut, tuntuu että se haluaa musta vain seksiä, kun ei me tehdä ikinä mitään yhdessä, ei käydä missään jne. Makoillaan vaan kotona iltaisin telkkarin edessä ja riidellään välillä. Tämä on mun ensimmäinen suhde enkä varmaan sen takia osaa sitä päättää. Mies on monesti uhonnut et menee muihin naisiin jos en anna seksiä. Mut kun ei mua kiinnosta seksi sen kanssa, kun se vaan tarttuu kovakouraisti mun jalkoväliin ja haluaa päästää suoraan asiaan.
Katselen kateellisesti kadulla käsi kädessä kulkevia onnellisia pareja, jotka avoimesti halailee ja suutelee, me ei ikinä tehdä noin, ja jos yritänkin niin mies on sen oloinen et sitä ahdistaa näyttää tunteita julkisella paikalla. Muutenkin ei ole ikinä oma itsensä mun seurassa ihmisten ilmoilla, koko ajan tarkkailee katsooko joku meitä jne. Olen hyvännäköinen nuori nainen ja miehet katselee kadulla ja oma mies joskus sanoikin et sitä ärsyttää kun mut katselee mua.
Siis koko suhde on pelkkää paskaa, jotenkin odotan koko ajan et mies jättää mut, kun en ite uskalla, se varmasti vihaisi mua eikä haluaisi olla mun kanssa missään tekemisissä enää.
Musta jotenkin tuntuu et jos me erotaan en saa enää ketään, ainakaan ketään parempaa. Tuntuu etten edes ansaitse ketään parempaa.. Ja pelkään myös et jään yksin. Oon ihan sekaisin :( P.S. ollaan molemmat vähän päälle parikymppisiä, jos sillä on väliä, ja seurusteltu kohta 2v..
Katselen kateellisesti kadulla käsi kädessä kulkevia onnellisia pareja, jotka avoimesti halailee ja suutelee, me ei ikinä tehdä noin, ja jos yritänkin niin mies on sen oloinen et sitä ahdistaa näyttää tunteita julkisella paikalla. Muutenkin ei ole ikinä oma itsensä mun seurassa ihmisten ilmoilla, koko ajan tarkkailee katsooko joku meitä jne. Olen hyvännäköinen nuori nainen ja miehet katselee kadulla ja oma mies joskus sanoikin et sitä ärsyttää kun mut katselee mua.
Siis koko suhde on pelkkää paskaa, jotenkin odotan koko ajan et mies jättää mut, kun en ite uskalla, se varmasti vihaisi mua eikä haluaisi olla mun kanssa missään tekemisissä enää.
Musta jotenkin tuntuu et jos me erotaan en saa enää ketään, ainakaan ketään parempaa. Tuntuu etten edes ansaitse ketään parempaa.. Ja pelkään myös et jään yksin. Oon ihan sekaisin :( P.S. ollaan molemmat vähän päälle parikymppisiä, jos sillä on väliä, ja seurusteltu kohta 2v..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toista on helppo syyttää kun ei uskalla ottaa vastuuta edes itsestään. Toiset sanoo parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta vielä parempi aikaisemmin kuin liian myöhään. Eli otas nyt itseä niskasta kiinni ja tee valintoja ja muutoksia puoleen tai toiseen.
Tarkoitukseni ei ollut keljuilla, ja hyvää pääsiäistä.
Ei suhteessa kannata olla siksi, että pelkää vaan muuten jäävänsä yksin... Ja on hyvinkin todennäköistä, että löytäisit jonkun paremman. Tee mitä teet... ei kukaan voi ainakaan sitä sun puolesta tehdä.
et saisi parmepaa? Millä sitä mittaat? Sinua kohdellaan nyt kuin paskaa, miten sinulle tuon huonommin muka voisi käydä???
Sä olet hyvännäköinen ja varmaan vielä ihan mukavakin. Ei sulla ole mitään ongelmia saada uutta miestä.
Oletko sä edes jutellut sen kanssa, näistä asioista mitkä sua vaivaa? Kerrot sille, miksi seksi ja muu yhdessäolo sen kanssa ei maistu. Kysy siltä, että seksinkö takia se vaan on sun kanssa, vai eikö se tiedä noin muuten miten naisia kohdellaan.
Voi tietty olla, että se on pirun mustasukkainen ja sitä ärsyttää kun ne muut miehet katselee sua ja sen sellaista. Sen takia se ei koskaan halua sun kanssa minnekään kotipihaa kauemmas. Mutta sano sille suoraan, että tota menoa hän menettää sut ennen kuin edes huomaa sitä. Voit myös sanoa, että voi kaikin mokomin mennä muihin naisiin, kunhan vaan jättää sut reilusti ensin.
No on aika ujo, vaikka oon kehittynyt sosiaalisesti aika paljon viime aikoina asiakaspalvelutyöni kautta, mut silti jännitän aika paljon miesten seurassa, sen takia varmaan pelkäänkin etten saa enää ketään, tonkin tapasin netissä..
Ja olen jutellut näistä seksiasioista, ongelma alkoi vuosi sitten, oon puhunut sille ihan suoraan kovakouraisuudesta yms, esileikistä joka kestää joku 5min korkeintaan ja hyväilyt se aloittaa jostain kumman syystä juuri alkovälistä, vaikka sen pitäisi olla viimeinen kohta johon koskettaa.. Lisäksi mies ei jaksaa hoitaa sen hampaita, siis hyvä jos harjaa joka aamu, niin sen hengitys haisee aika pahalle aina, niin ei enää kiinnosta suudellakaan sitä, tosta en ole sille puhunut.. Se vaan vastaa aina että olen niin vaativa ja mikään ei kelpaa.. Varmaan sit onkin parempi olla sellaisen kanssa joka kelpaa ettei tartte jatkuvasti valittaa..
Mies on jopa sanonut suoraan ettei sitä edes kiinnosta tehdä mun kanssa asioita, käydä jossain jne,kun ei seksiä harrasteta tarpeeksi..
Tuntuu että mies on myös epävarma mun seurassa, sen takia on niin jännittynyt ja varautunut kun ollaan käymässä jossain, vaikka vaan lähikaupassa, todella ärsyttävää kun sille puhuu jtn ja se ei edes kuuntele vaan tarkkailee muiden reaktiota!
Mut kiitos neuvoista! En siltikään uskalla sanoa sille suoraan että haluan erota, vaan odotan esim. jotain isoa riitaa, joita meille tulee n. kerran kuussa, joilloin melkein itken silmät päästää ja huudetaan toisillemme ihan täysillä, silloin se lähtee ovea paiskaen. Silloin oon aina varma et nyt riittää ja hyvää et se riita syntyi, mut sit se soittaa tunnin päästä ihan rauhallisena ja juttelee mukavia, pahoittelee et noin kävi jne, ja taas oon valmis jatkamaan. Huoh.
En tiiä mikä mua vaivaa, ehkä huono isäsuhde lapsena? Isäni haukkui mua paljon ja kertoi miten mitätön oon, enkä ollut sen mielestä missään asiassa hyvä. Ehkä siitä johtuu mun huono itsetunto? Kun tuntuu et en ansaitse mitään hyvää elämässäni, jos jotain tosi hyvää tapahtuu ja tunnen itseni onnelliseksi, niin ajattelen heti et nyt tapahtuu jotai pahaa aivan varmasti, kun enhän mä voi olla onnellinen.:( Tälläinen vuodatus tällä kertaa...
Kyllä mä ymmärrän, että ne sun isän pahat sanat vaikuttaa aika paljonkin sun itsetuntoon. Mutta se on vain yksi mies. Varmasti löydät netistä ja muualtakin vielä toisenlaisen, paremman miehen. Tämä sun nykyinen ei kestä edes kritiikkiä ja kommentteja päivänselvistä asioista, kuten hampaiden pesusta ja että sä et lämpene jostain haarojenvälin kouraisusta ja ole heti valmis.
Se jätkä on epävarma, eikä edes välitä susta, että tekisi jotain joskus sun mieliksi.
Sä ansaitset paljon hyvää elämässäsi. Ansaitset hyvän miehen ja ystäviä.
*halaus*
kannustuksesta! Niin olen itsekin huomannut tuon epävarmuuden ja se on erittäin ärsyttävää kun vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Oon päättänyt et on parempi erota,ei täs mitään järkeä ole kun ei kumpikaan ole tässä suhteessa onnellinen..
ihanku mä oisin kirjottanu ton..
ihanku mun elämää!!!
kiva kuulla et on kohtalotovereita :)
joo'o kuulostaa ihan mun elämältä. ei kiva :I