Miten määrittelet älykkyyden? Oletko käynyt mensan testeissä ja saamasi tuloksen perusteella koet olevasi älykäs/tyhmä? Voiko älykäs olla tyhmä ja päinvastoin?
Mitä on älykkyys?
miiskuliinu
321683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
älykkyys olis sitä, et oppis asioita teoriassa, eli abstrakteja.
sitte älykkyysosamäärä olis vähä jäykkä tapa mitata sitä mite kenenki aivokapasiteetti pystyis käsitteleen niitä älykkyyttä vaativia juttuja. vähä niinku tietskarissa joku kellotaajuus.
älykäs voi olla typerä, koska älykäs ei välttämättä ole viisas. mutta älykäs ei ole tyhmä. ja sama päinvastoin.
tää ei oo käyny missää testeissä, mut siellä keskivaiheilla sattais keikkua hyvällä tsägällä.
tulos upeat 152,17pist! Älykäs ei voi olla tyhmä, se olis sama ku rikas olis köyhä, kässäät sä?
Jotenkin nyt hiljaa yritän kuiskata:
Eräs erittäin älykäs ihminen oli tyhmä tietyissä asioissa kuten parisuhdeongelmissa ja tavallisen elämän sietämisessä. Hän siis todellakin oli älykäs, muttei kyennyt normaaliin elämään. Voi olla yksittäistapaus joka vahvistaa säännön, mutta älykäskin voi olla tyhmä.
Rikaskin voi olla köyhä jos ajattelee vain rikkauksiaan mutta ei pysty niistä nauttimaan.
Menee jo klisheen puolelle, mutta sanon silti että köyhäkin voi olla rikas ja sen tiedät ihan varmasti itsekin.
et toi tyyppi, kenestä sä kerrot, ei ollut oikeesti älykäs muuten se olis handlannut ton jutun.
Miten rikkaasta tulee yhtäkkiä köyhä, jos se kelailee vaan sen masseja?
että nimellisesti älykäskin voi käyttäytyä todella tyhmästi ja typerästi? Eli älykkyys menee ko. henkilön kohdalla totaalisesti haaskeelle?
e. ;)
Älykkyys on kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. En ole käynyt MENSAN testeissä, mutta olen varma että saisin 180 äö:n. Älykäskin voi olla tyhmä hetkellisesti, mutta tyhmästä ei älykästä saa tekemälläkään.
mitä voisi sanoa tilannetajuksi. Ehkä todellisuudentajuksi tai suhtellisuudentajuksi. Kaikki ne on oikeastaan sama asia.
Ihminen osaa tunnustaa olevansa tyhmä :)
Mensan testeissä en ole kyllä käynyt, niillä ei ole riittävän alhaista taulukkoo meikäläiselle.
on vahvuutta tunnustaa heikkoutensa :)
Hyväksymisellä ja tunnustamisella muodostuu viisas ja hyvä ihminen :)
Oma tulokseni Mensan testissä oli 162, testissä kävin uteliaisuuttani. Mensan jäsen en ole, sillä kritisoin ihmisen arvottamista vain yhden ainoan luvun perusteella, ja siitä henkilökohtaisesta syystä, että lukioaikainen poikaystäväni hehkutti omalla tuloksellaan (156), mutta oli erittäin tunneköyhä tapaus.
Mieheni tulos oli jotain 169, ja hän on Mensan jäsen. Minunkin tulee siis seurattua heidän jäsenlehteään, ja kaikilla kirjoittajilla ei yleissivistys loista. Älykkyydestä ei ole pelkästään hyötyä. Itse häilyn nerouden ja hulluuden rajamailla. Mieheni ottaa onneksi kaiken zenbuddhalaisella tyyneydellä.
Vähän aikaa sitten tein netissä kielellistä lahjakkuutta mittaavan testin ja tulokseni oli parempi kuin 75 %:lla. Testi oli tarkoitettu niille, joiden äidinkieli on englanti. Suomeksi tulos olisi tietysti ollut parempi ;)
Arvostan niitä, jotka osaavat soveltaa älykkyyttään käytännössä, vaikkapa työn, opiskelun ja harrastusten muodossa. Oma aivokapasiteettini on tällä hetkellä vajaakäytössä masennuksen vuoksi :(
Tulipa mieleen tällainen juttu, kun palstalla on Albertin kaima. En pidä erityisenä älykkyytenä sitä, että ymmärrän suhteellisuusteoriaa, vaan sitä, että Einstein muotoili sen minunkin ymmärrettäväkseni.
Kuulun Omituisten Otusten Kerhoon. ÄO:ni on tarpeeksi korkea minulle, vaikka toki tiedän jollain olevan korkeampi.
Kokemukseni mukaan Mensaan ei liity tasaisesti kaiken tyyppisiä älykkäitä ihmisiä, vaan sinne valikoituu tiettyjä ihmistyyppejä, joita en tässä käy erittelemään. Minä tarvitsin nuorempana itsetunnon vahvistusta, kun koin ajattelevani hiukan eri tavalla kuin muut, vaikka en mitenkään epänormaali olekaan. Yksi mahdollinen syy selvisi testissä.
Älykäs ei voi olla tyhmä, koska on älykäs. Toki hän voi tehdä huonoon (tyhmään) tulokseen johtavia valintoja. Älykkäällä voi olla laaja tai suppea tietopohja eri asioista, hän voi olla moraalinen tai moraaliton, ahkera tai laiska, taiteellinen tai epätaiteellinen jne. Älykäs voi käyttää älyään itsekkäästi tai altruistisesti. Älykkyys ei siis selitä sitä, mitä valintoja ihminen tekee, vaikka saattaakin antaa lisää valinnanmahdollisuuksia.
Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei edes joutuisi. (Vanha mensalaisten sanonta)
Mies 40
Psykologit määrittelevät älykkyyden kyvyksi ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä, oppia nopeasti uutta ja soveltaa oppimaansa uusissa tilanteissa.
Uskon olevani varsin älykäs, mutta älykkyysprofiilini on varsin epätasainen ainakin Wechslerin älykkyystestin (WAIS-R) perusteella. Kielellisen ymmärtämisen osatesteissä vain 2% ihmisistä on minua älykkäämpiä, mutta prosessointinopeuteni on keskitasoa ja työmuistini vain hiukan keskitasoa parempi.
Älykkyys on tietynlaista lahjakkuutta; se voi ilmetä esim. matemaattisena lahjakkuutena, tai vaikkapa sosiaalisena lahjakkuutena.
Sosiaalisen lahjakkuuden yksi muoto on sopeutuminen vieraisiin, vaikeisiin, tai erilaisiin oloihin. Tämä on ollut ihmiskunnan historiassa merkittävä ominaisuus.
Tästä esimerkkinä vaikka Amerikkaan lähteneet siirtolaiset; he olivat keskimääräistä rohkeampia ja sinnikkäämpiä, ja mitä tapahtuikaan: He loivat yhden maailman mahtavimmista suurvalloista (joka tosin tänä päivänä kamppailee monenmoisten ongelmien kanssa, mutta silti).
Veikkaanpa, että nämä innovatiiviset, rohkeat ihmiset olivat keskimääräistä älykkäämpiä.
Iso osa Amerikkaan muuttaneista pakeni Euroopan uskonnollisia ja/tai poliittisia vainoja. Iso osa oli myös Euroopassa työttöminä tai muuten huono-osaisena asuneita, jotka sinisilmäisesti lähtivät Amerikkaan "kultaa vuolemaan".
Olen nähnyt artikkeleita, joissa on kerrottu keskimääräisten ÄO-testitulosten laskeneen USA:ssa viime vuosina muutaman vuosikymmenen takaisiin verrattuina. Testit ovat samoja ja erot tilastollisesti merkitseviä. Yhdysvaltain kansalaiset olisivat siis älykkyystestien mukaan degeneroitumassa älykkyyden suhteen. Mahdollinen syy saattaisi olla elintason nousu ja siitä seuraava automaatio, joka vähentää aivojen käyttötarvetta. Älykkyys kasvaa jonkin verran, kun aivot saavat riittävästi puurtamista, ja älykkyys laskee, jos aivojaan ei rasita. Sama juttu siis kuin fyysisessä kuntoilussakin.
Yleinen, erityisesti kuviopäättelytesteillä todettu ero on, että japanilaiset saavat selvästi amerikkalaisia parempia tuloksiä ÄO-testeissä. Muistan lukeneeni keskiarvoeron olleen merkitsevä (tieto tosin vuosien takaa): kun USA:ssa keskimääräinen ÄO on 100, on se Japanissa 107. Eroa on pyritty selittämään mm. japani kielen merkkijärjestelmän antamalla suuremmalla harjautumisella kuvioiden käyttöön.
Mies 40
Ei pidä paikkansa. Ns. Flynn-efektin mukaan ÄO nousee kaikkialla maailmassa (missä ÄO:ta on vertailukelpoisesti mitattu) noin yhden keskihajonnan verran 50 vuodessa. Älykkyystestejä joudutaan siis kalibroimaan aika ajoin. Nykyinen ÄO 100 vastaa ÄO:ta 115 1950-luvulla.
Hyvä kun oikaisit. Siitä, kun olen lukenut ÄO-mittauksista, on jo kauan, eikä minun pitäisi enää kirjoitella muistin varassa.
Mies 40
Olen edelleen sitä mieltä, että Amerikkaan muuttaneista valtaosa oli uudistushaluisia ja sopeutumiskykyisiä. On totta myös, että heikot yksilöt tuhoutuivat siinä melskeessä, näitäkin tietenkin riitti lähtijöissä.
Ihmiskunnan kehitys on perustunut aina siihen, että joku on päättänyt jättää entisen ja lähteä etsimään uutta. Tällainen ihminen kehittyy ja hänen aivonsa kehittyvät, kun hän joutuu kamppailemaan selvitäkseen hengissä vieraissa oloissa.
Afrikassa on edelleen heimoja, jotka elävät yhtä alkeellisesti kuin ihmisen esi-isät (siis ei homo sapiens vaan sitä edeltänyt ihmisen "muoto"). Tällaisen "taantumisen" mahdollistaa se, että heimo elää eristyksissä, ja heimon "kapinalliset" karkoitetaan pois lopullisesti. Tällainen karkotettu yksilö saattaa olla heimon älykkäin. Hän kyseenalaistaa vallitsevat olot ja haluaa parempaa. Jos hän lisäksi selviää karkotuksesta hengissä, hän todennäköisesti on älykäs yksilö.
Näin ihmiskunta kehittyy.
on tosiaan ollut ihmislajin menestykselle tärkeää. Joku uskalsi ensimmäisenä tulla alas puusta ja opetteli jopa kävelemään kahdella jalalla, toiset seurasivat ehkä pitkän epäröinnin jälkeen. Ihmisryhmille kehittyy nopeasti kulttuureja, joiden välillä on eroja, jolloin todennäköisyys mm. kehitystä eteenpäin vieviin innovaatioihin on suurempi kuin suuressa homogeenisessa yhteisössä. Olet varmaan oikeassa, muista poikkeavalla tavalla onnistuneesti toimiva yksilö lienee keskivertoa älykkäämpi ja luovempikin.
Ihmisissä on myös paljon kehityksen jarruja, joiden mielestä kaikki uusi on pahasta. He ovat aika ajoin järjestäneet jopa eri tavoin ajattelevien vainoja. Fundamentalismi ja totalitarismi hidastavat kehitystä, mutta ovat ainakin tähän asti jossain vaiheessa kaatuneet, usein saatuaan sitä ennen paljon vahinkoa aikaa, esimerkkeinä vaikkapa katolinen inkvisitio tai "reaalisosialismi".
Mies 40
Tälläkin asialla voidaan tarkoittaan niin montaa eri asiaa.
Armeijassa tehtiin niitä P-arvo tastejä, jotka ymmärtääkseni ovat vähän samanlaisia kuin mensan testit. Testin perusteella olen matemaattis-loogisesti aika pätevä. Se taasen ei välttämättä korreoli mitenkään tunneälyä tai yleistä pärjäämistä elämässä.
Tosin huomasin, että kavereilla, jotka saivat testistä oikein huonot pisteet, eivät olleet mitään kovin hyvillä hoksottimilla varustettuja.
Sanoisin että kirjaviisaus sotketaan turhan usein älykkyyteen. Vaikka olisi opetellut suht paljonkin jotain tiettyä alaa se ei tarkoita että välttämättä olisi erityisen älykäs. Ja vastaavasti joku voi olla hyvinkin älykäs vaikkei olisikaan välttämättä mitään tutkintoa suoritettu. Ei kuitenkaan sulje sitäkään pois etteikö paljon opiskellut voisi olla myös älykäs. Melkein tekisi mieleni sanoa että elämänkokemus tuo älyykkyyttä enemmän kuin kirjasta ulkoa opetellut asiat. Ja eikös tosta Mensan testistäkin ole julkisesti arvosteltu että se keskittyy liikaan tiettyihin osa-alueisiin ja älykkyyttä ei voi mitata pelkästään sen perusteella.
Suomen Mensan virallisissa testauksissa käytetään Cattell & Cattell kuviopäättelytestiä. Käsittääkseni sinänsä validi yleisälykkyyden testi, mutta ei mittaa kaikkia älykkyyden osa-alueita. Looginen päättelykyky ja visuaalis-spatiaalinen hahmottaminen korostuvat.
Mies 40
Mensan kuviopäättelytestit ovat jotain niin anaalista olevaa ettei mitään rajaa. "Mikä kuvio seuraa tätä kuviota?" Mitä vittua? :D
Minun älykkyyteni on korkeammalla tasolla kuin jotkut mensan perusinsinööritestit. Mitä ihmettä todistaa se että joku laittaa kuvioita "oikeaan" järjestykseen? Tässä on neljä kuviota: / | - \.
Laita nämä kuviot "loogiseen" järjestykseen. Eihän tässä ole mitään järkeä. Kenen logiikan mukaan kuviot tulisi järjestää? Enemmistön mukaan? Henkilökohtaisesti en usko mensan testeihin, ja jokainen runkkari joka luulee olevansa älykäs mensan testien perusteella, tippuu minun arvoasteikossani keskiarvoon. Ei mairitteleva status.
Sinä olet varmaankin suurempi guru psykologian alalla kuin Cattell. Saitko testissä niin huonot pinnat, että "tiedät" sen mittaavan vääriä asioita?
Mies 40
ylentämättä, kerron et tein sellasen jonku puoli tuntia kestävän "älykkyystestin" netissä (höö...ei ehkä mensan veroinen *daa*), ja pisteitä ropisi vähän keskiarvosta enemmän. Se oli kyö joku sellanen et arvo 100 oli se keskimääräinen arvo. Mut tuo oli jotain niitä, et pitää kieputtaa mielessään joku taiteltu laatikko levälleen ja miettii et mikä se oli tarkotuista kuvista sit.
Älykäs voi olla tyhmä. Eli vaiks epäkäytännöllinen, epäkohtelias, huono sosiaalisissa suhteissa jne. Tyhmä olis sit vaikka älykäs joissain niissä asioissa, joita hän osaa hyvin...tai sitä pitää ehkä verrata johki keskiarvoon et onko se hyvä oikeesti siinä mitä se parhaiten osaa.
Eälämässä pärjäämistä tai onnistumista elämässä tai onnellisuutta älykkyys ei takaa, muistaisin noin psykan kirjoista lukiossa lukeneeni.
...älykkyystestien tulokset korreloivat aika hyvin opinto- ja työmenestyksen kanssa. Onnellisuutta ne eivät tietenkään voi ennustaa.
Tuo on ihan totta, että testien perusteella älykäs voi olla todella tyhmä sosiaalisissa suhteissa ja monissa käytännön tilanteissa. Minä olen siitä elävä esimerkki.
tuntuu, et kaikis autuaimpia (ja menestyksekkäimpiä !?) ihmisiä on nää sopivan röyhkeet ja pikkasen niljakkaat ääliöt, jotka osaa olla sen verran tyhmiä, että porskuttavat tyytyväisenä eteenpäin elämässään miettimättä oikeastaan syvemmälle yhtikäs mitään tai ketään.
Pinnallisuudella pääsee yllättävän pitkälle. Jos pää on ontto, niin ainahan sitä kelluu pinnalla iloisesti ponnahdellen kuin ongenkoho.
Ensimmäisenä mieleen tuleva älykkyyden määritelmä liittyy tiedon tehokkaaseen omaksumiseen ja kykyyn soveltaa omaksumaansa tietoa muuttuvissa tilanteissa. Tämä on kuitenkin vain yksi älykkyyden lajeista, joten kaipa on mahdollista loistaa älyllään jossain asioissa ja olla täydellinen idiootti toisessa.
En ole selvittänyt älykkyysosamäärääni ja tuskin tulen sitä koskaan tekemäänkään. Tiedän omat heikkouteni ja vahvuuteni ilman testejäkin.
Älykkyys on kykyä tehdä elämästään sellainen, että on onnellinen. Sitä, että voi vanhana katsoa taakseen ja sanoa ylpeänä: "Minun elämäni".
T: 2GoodMan4U
-puoliälykäs