Tää on ihan naurettavaa, mut on niin hirvee olo. Edellinen suhde päätty siihen kun mies petti yli puoli vuotta, nyt uudessa suhteessa mut en voi luottaa. En vaan pysty vaikka kuinka yritän. Koko ajan olo, et mitä se mies oikein puuhailee selän takana ja mä vihaan sitä ku pitää epäillä (en mä tietenkään miehelle sitä näytä, en halua valittaa turhasta) puhuttu ollaan asiasta mut ei se auta. Enkö mä sit oo valmis suhteeseen (no toisaalta en enää ikinä aijo luottaa kehenkään täysin). Nytkin on kotonansa niitten bändin uuden nais laulajan kanssa kattomassa biisejä, vaikka bändi ei pääsytkää tänä viikonloppuna treenaan. Aikaa on menny jo yli 5 tuntia ja mun olo vaan pahenee, mieleen tulee mitä kaikkee voi tapahtua. Joo mä tiedän et oon säälittävä mut mä en voi tälle tunteelle mitään. Mä oon idiootti ku en vaan voi luottaa, mutta mites pakotat luottaan väkisin. Ja tää on niin epäreilua miestä kohtaan koska luottamuksen puute ei johdu siitä vaan aikasemmista suhteista. On niin paha olla.
Paha olo
typerys....
9872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Arvaanko oikein,että edellisestä suhteesta ei ole kulunut kovin kauaa? Petetyksi tuleminen rakastamansa ihmisen taholta on niin suuri järkytys,että sen käsitteleminen vie aikansa ja luottamus ihmisiin on rakennettava pikkuhiljaa uudelleen.
Muuta en osaa sanoa,kuin yritä luottaa ja uskoa,kunnes toisin todistetaan. T:saman kokenut M:35
On siitä nyt jo joku 9 kk kulunut, mutta en uskalla luottaa. Kerran oon luottanut niin täysin kun kehenkään voi luottaa ja huomasin ettei kannata. Ja mitä seuraa muita ni huomaa ettei ihmisiin tosiaan kannata enää luottaa. Tää on vaan niin tyhmää ja epäreilua uutta miestä kohtaan kun se ei oo tehny mitään väärää... vielä...
Kyllä se luottamus sieltä pikkuhiljaa löytyy,vaikka tietty sinisilmäinen usko toiseen ihmiseen on iäksi mennyt(mikä on toisaalta ihan hyväksikin). Jos ei koskaan enää uskalla suhdetta yrittää,niin oma elämä siinä vaan hukkaan menee. Harvemmille se oikea löytyy ensiyrittämällä. Onnea sulle ja hyvää kevään jatkoa!!
Minkä takia seurustelet jos on noin paha olla? Ei kukaan tietääkseni voi pakottaa seurustelemaan kenenkään kanssa. Vai etkö uskalla elää yksin? Jos niin on kannattaa sekin taito opetella, yksin tässä maailmassa ollaan ja yksin täältä pois lähdetään. Ei poismenon hetkellä kukaan muu ole tulossa mukaan vaikka kädestä voikin pitää kiinni.
Voi kuule kyllä mä olin eron jälkeen yksin eikä yksin olo oo mikään ongelma. Seurustelen siks koska rakastan tätä miestä. Helpompi oliskin ku ei rakastais ni mitä sitä sitte tarvis miettiä onko toinen luottamuksen arvonen vai ei. Että kyllä sitä yksin ollaan oltu ja ihan rakkaudesta seurustelen. Ja tää paha olo mistä puhuin ei tarkota, että koko ajan on paha olo vaan esimerkiks kun kirjotin aloitusviestin oli helvetin paha olo ja aina välillä tulee kun ei uskalla luottaa.
vie aikaa. Itsellä oli vähän vastaava tilanne, pari vuotta on mennyt, että olen oppinut luottamaan. Lisäksi olen tajunnut, että jos en luota, pilaan suhteemme ennemmin tai myöhemmin. Poikaystäväni on muuten myös muusikko, ja tämän vuoksi paljon menossa. Tulisin hulluksi, jos en olisi päättänyt, että luotan.
äläkä vähättele itseäsi. sun äijä voi todellakin pettää sua! jos se on jo viis tuntia jo ollu katsomassa niitä kuvia, niin täytyypä sanoa et on jukoliste paljon kuvia kattottavana! älä nyt ihmeessä ole sokea, vaan tee jotain..soita sille! jos se ei susta välitä niin paljoo, et vastaa puhelimeen ja ymmärtää sun ahdistuksen, niin ei se susta paljon välitä.
ja sit toi sun aikaimpi trauma. useat miehet ajattelee, et onhan sitä muutkin miehet retkuttaneet. kyllä se siitä vielä selviää. jatkossa älä kerro sun ikävistä kokemuksista ainakaan sun miehelle. ne käyttää aseina sun sanojasi. munkin ex sanoit mulle, et mua voi ihan hyvin hakata kun kaikki mun extkin ovat hakanneet!
eli kanna sun suurimmat kärsimykset sisälläsi, sillä ei se sun kumppanisi niistä oikeesti välitä. kato, ne on sun omia murheita. sua on vaan helppo syyllisttää niillä, kun vaan sanoo et noi sun epäilykset johtuu jostain v..tun aikaisemmasta suhteesta. ja sä hölmö vielä uskot sen!
Oon erimieltä. Mun esimerkiks nykyisen miehen kanssa on puhuttu aikasemmista suhteista, mä en nää mitään syytä olla kertomatta että mua on petetty. Joo varmasti jotkut voikin ajatella noin kun kirjotit, mutta mä silti uskon, että suurin osa ihmisistä ei oo niin kylmä sydämisiä että ajattelee asiat noin. Kiitos kuitenkin mielipiteestä.
Tulipa tuosta mieleen, että oletteko puhuneet toistenne intiimirajoista. Jokaisellahan meistä on menneisyys ja niistä syntyy erilaisia "tunnevammoja".
Meillä puhuttiin halki menneisyys ja juteltiin siitä, mikä aiheuttaa vanhoista traumoista johtuen vaikkapa mustasukkaisuutta. Mies ei esim. pidä siitä että kulkisin muualla minihameessa...sopii mulle, enkä todellakaan menetä siitä mitään-päinvastoin(!). Ja mä olin sitä mieltä esim. että en pidä siitä, että hän antaisi jonkun toisen naisen kosketella vaikkapa rinnuksista(leikkisää kutittelua), koska musta mieheni rintamus kuuluu mulle intiimiin alueeseen, eikä muille (hän olis ollu samaa mieltä mun rintamuksesta..hih).
Tällaisilla keskusteluilla voi aukaista sitä toisen sisäistä intiimirajaa ja ne tosiaan voivat poiketa toisistaan, mutta sanoisin, että meillä ainakaan ei ole mitään vaikeutta kunnioittaa sitä toisen intiimirajaa.
Luulisin, että ehkä munkin intiimiraja olisi herkässä tuossa sun tilanteessa....mun(intiimirajan) mielestä olis kiva, jos mies ottaisi mut mukaan ja todella teoin näyttäisi, että olet tärkeä ja haluan jakaa omat mielenkiinnon kohteeni(musiikki) sulle ja mukavaahan se olis jos oppisit tuntemaan hänelle musiikin kautta tärkeisiin ihmisiin. Eikä siellä aina tarvitsisi ollakaan mukana, mutta tärkeitä olis tulla huomioiduksi ja onhan se IHANAA (siis naisista) kun oma mies näyttää toisen naisen läsnäollessa suukoin ja halauksin, kuinka tästä välittää.....eikö vaan ;)
Tällaisia aatoksia....jutelkaa :)