Olemme kaikki ansassa. Jokainen meistä on juuttunut siihen kuka on. Joskus toki taistelemme muuttaaksemme itseämme, mutta tällä on harvoin isoa vaikutusta. Me voimme muuttaa mitä teemme, mutta emme sitä kuka olemme.
Jos olet onnellinen ihminen, niin et ehkä tunne, että olisit ansassa, jos sinua ympäröivät ihmiset jotka rakastavat sinua ja joita sinä rakastat.
Minä en ole onnellinen ihminen. Ehkä et sinäkään.
Ehkä olet liian lihava, liian laiha, liian vanha, tai liian nuori. Ehkä olet olet ruma eikä kukaan halua maata kanssasi. Ehkä kaikki haluavat maata kanssasi, mutta kukaan ei rakasta sinua, joten se on merkityksetöntä.
Ehkä kehosi on viallinen ja olet jatkuvasti kivuissa, tai ehkä mielesi on järkkynyt tai liian herkkä ja olet jatkuvasti kivuissa.
Ja niin sinä taistelet näiden ongelmien kanssa vuosi vuoden jälkeen etkä pääse minnekään, mietit muuttuuko mikään koskaan. Välttämätön totuus on, että elämä on perseestä.
Mutta et tietenkään anna periksi helpolla, jatkat taistelua ratkaistaksesi ongelmasi, muuttaa itsesi, etsiä onnen missä se sitten onkaan, tai mikä se sitten onkaan. Mutta silti, elämä on perseestä.
Ja näet kaikki ihmiset ulkona jotka eivät kärsi ongelmistasi, ja jos he voivat tehdä sen, niin täytyy olla keino jolla sinäkin voit tehdä sen. Mutta he eivät tee yhtään mitään hyvää, he eivät ymmärrä millaista on olla sinä, ja mitä hyötyä siitä edes olisi.
Voimat jotka loivat sinut, sattumalla tai tarkoituksella ovat puhuneet. Ja päättäneet, että elämäsi on perseestä.
Jos olet onnellinen ihminen, niin et ehkä tunne, että olisit ansassa, jos sinua ympäröivät ihmiset jotka rakastavat sinua ja joita sinä rakastat.
Minä en ole onnellinen ihminen. Ehkä et sinäkään.
Ehkä olet liian lihava, liian laiha, liian vanha, tai liian nuori. Ehkä olet olet ruma eikä kukaan halua maata kanssasi. Ehkä kaikki haluavat maata kanssasi, mutta kukaan ei rakasta sinua, joten se on merkityksetöntä.
Ehkä kehosi on viallinen ja olet jatkuvasti kivuissa, tai ehkä mielesi on järkkynyt tai liian herkkä ja olet jatkuvasti kivuissa.
Ja niin sinä taistelet näiden ongelmien kanssa vuosi vuoden jälkeen etkä pääse minnekään, mietit muuttuuko mikään koskaan. Välttämätön totuus on, että elämä on perseestä.
Mutta et tietenkään anna periksi helpolla, jatkat taistelua ratkaistaksesi ongelmasi, muuttaa itsesi, etsiä onnen missä se sitten onkaan, tai mikä se sitten onkaan. Mutta silti, elämä on perseestä.
Ja näet kaikki ihmiset ulkona jotka eivät kärsi ongelmistasi, ja jos he voivat tehdä sen, niin täytyy olla keino jolla sinäkin voit tehdä sen. Mutta he eivät tee yhtään mitään hyvää, he eivät ymmärrä millaista on olla sinä, ja mitä hyötyä siitä edes olisi.
Voimat jotka loivat sinut, sattumalla tai tarkoituksella ovat puhuneet. Ja päättäneet, että elämäsi on perseestä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on alkanut tuntua. Taidat olla oikeassa .
sieltä perseen suunnaltahan se elämä on-ainakin alkanut...
Se miten koemme maailman, on itsestämme kiinni. On ihan sama onko se paskaa vai ei - se ei vaikuta siihen, miten me sen koemme.
Suosittelen joogaa. Parinkymmenen vuoden joogaamisen jälkeen olen huomannut varsin yksinkertaisen asian. Syvän transsin jälkeen koko elämä tuntuu älyttömän helpolta ja mukavalta. On ihan sama kuinka paskaa töissä olisi ollut, miten stressaavaa ihmissuhteissa on, mitä haukkuja olisi saanut, jne. - ne kaikki katoavat ilmaan. Tuntuu kuin kaikki maalliset asiat olisivat merkityksettömiä. Kaikki ovat vain kokemuksia. Toiset hyviä, toiset huonoja, mutta kaikki kokemisen arvoisia.
Joogalla en muuten sitten tarkoita näitä nykytrendin voimistelujoogia, vaan ihan oikeaa mietiskelyä. Ei niin ettei voimistelukin voisi auttaa, mutta siinä helposti keskitetään ajatukset vääriin asioihin - ruumiin rentouttamiseen, ei mielen.
Elämäni ei sisällä onnenavaimia päällisin puolin. Olen kokenut veljeni kuoleman, yritykseni konkurssin, rumuuden ja lihavuuden, koulukiusatuksi tulemisen, yksinäisyyden, ensimmäisen tyttöystävänkin sain vasta yli parikymppisenä, jne. Millään perusteella minun ei pitäisi olla onnellinen. Silti olen nyt sitä. Nämä ovat vain kokemuksia. Ehkä seuraava elämäni on päällisin puolin parempi, mutta mitä sillä on väliä. Onnellisuuteen riittää katto päänpäällä ja täysi vatsa. Loppu on itsestä kiinni.