Olen jo nelikymppinen nainen..5 vuotta sitten tutuistuin mieheen jonka laskin elämääni. En todella ole mikään hissukka, useasti kosittu ym.
Avomieheni on vielä kiinni perheessäään(sisarukset) että minä viimeisenä tiedän hänen asioistaan.
Hänellä on paheenaan salamyhkäinen txt puhelimellaan, ja ne ei ole mitään viattomia viestejä. Olen monesti sanonut etten hyväksy sitä ja jos se on hänelle niin tärkeää niin minä lähden eri suuntaan.
Olisinkin lähtenyt jo aikaa sitten mutta meillä yhteinen pieni tytär..
Hänen siskot menee minun ohi..suunnittelevat miehelleni syntymäpäiviä, minulta ei ole kysytty mitään edes että olemmeko suunnittelleet itse mitään.
Alan olla henkisesti niin loppu etten jaksa muuta kuin itkeä.
Ei taida olla muuta keinoa kun lähteä..kohtalotovereita?
Avomieheni on vielä kiinni perheessäään(sisarukset) että minä viimeisenä tiedän hänen asioistaan.
Hänellä on paheenaan salamyhkäinen txt puhelimellaan, ja ne ei ole mitään viattomia viestejä. Olen monesti sanonut etten hyväksy sitä ja jos se on hänelle niin tärkeää niin minä lähden eri suuntaan.
Olisinkin lähtenyt jo aikaa sitten mutta meillä yhteinen pieni tytär..
Hänen siskot menee minun ohi..suunnittelevat miehelleni syntymäpäiviä, minulta ei ole kysytty mitään edes että olemmeko suunnittelleet itse mitään.
Alan olla henkisesti niin loppu etten jaksa muuta kuin itkeä.
Ei taida olla muuta keinoa kun lähteä..kohtalotovereita?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mun mies oli ihan samanlainen. Se itse suunnitteli juhlia sisaruksilleen, vaikka asuikin mun luona. Juhlat sitten piti laittaa sen kämppään, john kyllä kelpasin siivoamaan. Otti luonnolle, sillä olen akateemisesti koulutettu nainen ja mies ja sen suku..no ei niin kovin sivistyneitä! Kaksi sisarusta skitsofreenikoita, ja yksi..hänkin hiukan outo. Ja itse Grand Old Lady..Jessus!! Oli sellainen ihminen, etten yhtään ihmettele miksi lapset sairastuivat.
No tulipa sitten viime joulu. Mies oli luvannut viettää sen minun kanssa, mutta kun joulurauha julistettiin niin eikös se peijakas tyhjentänyt kaikki jouluherkut kaapista ja juoksi omille käpilleen suvulleen jouluateriaa duunaamaan.
No..tietenkin sai duunata sen aterian ihan rauhassa. Ja vähitellen otin etäisyyttä, kunnes 4 viikon jatkuvan jorinan jälkeen jätin äijän pihalle vollottamaan. Tällä kertaa äijä halusi, että minun olisi pitänyt pyytään anteeksi sen äidiltä. Ai mitä? No sitä ainoaa järkevää tekoani, kun sain sille tekstatuksi: Olet inhottava vanha paska huora! Jaa miksi tein niin? No sen takia, kun odotettu talviloma meni siten, että äijän pitikin istua äitinsä kanssa kaupungin vuoratalossa rauhoittelemassa, jos menee minun kanssa 40 km pohjoiseen. Muija kun luuli poikansa joutuvan hukkaan sillä matkalla:-).
No..poju oli jo 60-vuotias, joten älä sä odota ihan näin kauaa..