Huomasin tuon alentavan kirjoittelun, tyyliin hahahahaaaaaa....
Mun mielestä sä et voi yleistää, että kaikki odottavat rikasta prinssiä ja elättäjää ym ym!!!!Että parin siiderin jälkeen yhden yön panotkin järjestyy. Mä veikkaam, että monikaan itseään arvostava nainen ei ryhdy tollaseen. Kyllä mullekkin tuli "tarjous" apurahasta, tietty ´velvoitettuna vastapalveluksiin... Hei haloo????Mun mielestä maksulliset naiset löytyy kyllä ihan joltain muusta sivustolta!!!Ällöttävää!!!
Mua ei ainakaan rahalla osta kukaan! Ei se tarkoita, että kun on Yh, niin sulla ei ole MITÄÄN....joku meistä saattaa olla paremissa palkoissa kun nämä v**** idiootti sovinistit täällä!
Mun mielestä sä et voi yleistää, että kaikki odottavat rikasta prinssiä ja elättäjää ym ym!!!!Että parin siiderin jälkeen yhden yön panotkin järjestyy. Mä veikkaam, että monikaan itseään arvostava nainen ei ryhdy tollaseen. Kyllä mullekkin tuli "tarjous" apurahasta, tietty ´velvoitettuna vastapalveluksiin... Hei haloo????Mun mielestä maksulliset naiset löytyy kyllä ihan joltain muusta sivustolta!!!Ällöttävää!!!
Mua ei ainakaan rahalla osta kukaan! Ei se tarkoita, että kun on Yh, niin sulla ei ole MITÄÄN....joku meistä saattaa olla paremissa palkoissa kun nämä v**** idiootti sovinistit täällä!
Vastaukset 21
Vanhimmat
ja vähän köyrii teitä ;) Elättäjäthän on melkein kaikilla yh:lla ketä mä tiedän.Yh:sta ei ole kun yhdenyön panoihin,sit aamulla äkkiä kotiin ennen kun penskat tulee iskältään.parit siiderit vaan ja menoks!Niin se vaan etenee ja vielä kesä tulee,no huh huh
Yh.t elääkin pilvilinnoissa.Oon huomannut monta kertaa elämäni aikana sen tosi seikan.Ei niiden rakkaus riitä,kuin lapsilleen.Ukoista viis kunhan rahaa on ja sitä yhtä välillä antaa.Musta niitten kanssa on kiva viettää ilta/yö!
mut mitä sellasta sä ääliö oot tehny, et sen rakkauden pitäs just sulle virrata? Lapset huolehditaan ensin, ja sit tollaset keskenkasvuset jannut, joil ei tos. oo ees oikeutta vaatia mtn huomioo. Kuules, täs maas on ihan tarpeeks töitä sosiaalihuollon ihmisillä, just därför att, jotkut yh-äidit elää itsekäästi omaa elämäänsä, eikä huolehdi penskoistaan. Et mieti vähä mitä vaadit siellä. Ja etsi itelles joku vapaa ja lapseton, jos et siedä lapsia. Ei niiden lähelle pidäkään päästää ketään, joka niit ei kestä!!!
, eli en ole puolustelemassa ketään ihmisryhmää. Pisti juttunne silmään, kun ovat nii törkeitä. En tiedä, mikä on todellisuus baareissa, mut epäilen, et jos vaik ootteki saanu joskus jonkun lähtemään parin sidun jälkeen, ni ihan läheisyyden puutteen vuoks, se mukaan on lähteny. Et ei ne minimaaliset rakastajan "taidot" oo se syy, sinnepäinkään..et ei ny kauheesti kande korostaa omaa säälittävää asemaa suhteessa yh:hoihin..
tätä elämää yllä pitää, ja eikös se ole ollut joskus niin että koko heimo on pitänyt yhtä sinne samaan ollaan kait menossa
Olen ollut yh viime vuosituhannen lopulta saakka eikä minua ole yksikään mies elättänyt. Ei myöskään avioliiton aikana. Itse olen rahani tienannut, päivääkään en ole ollut työtön. (Työttömiä en tällä mitenkään tarkoita aliarvioida, minulla vaan on ollut onni pitää työpaikkani)
Ero tuli 20 aviovuoden jälkeen. Otin lainaa, lunastin talon, jotta lapset saavat pitää kodin. Velkavankeus loppuu kohta ja viimeinen lapsikin on jo kohta lähtemässä pesästä.
Miehiä ei ole ollut eron jälkeen pilvin pimein. Yksi vakavampi suhde ennen nykyistä, tosi vakavaa suhdetta. Mitään satunnaissuhteita en ole harrastanut.
Nykyinen miesystäväni on myös yh ja olemme yhtä köyhiä kumpikin :) Mutta olemme tyytyväisiä elämään ja meillä on tosi ihanaa ja hauskaa yhdessä. Hänen lapsensa ovat melkein saman ikäisiä kuin minun. Emme kumpikaan ole taloudellisesti riippuvaisia toisisatamme vaan kulut maksetaan tasan. Emme tosin asu yhdessä, mutta paljon vietetään aikaa yhdessä ja lomaillaan.
Siis elättjää en missään nimessä tarvitse enkä ole tarvinnut. Mutta tietysti on ihanaa, että on löytänyt toisen ihmisen tasavertaiseksi rinnalleen.
Että tällainen tapaus.
kenenkään rahojen perässä juosta. Olen ollut yh viimeiset 5 vuotta ja tullut huomattavasti paremmin toimeen kuin avioliiton aikana. Ei ole sitä ukkoa ryyppäämässä ja tuhlaamassa yhteisiä rahoja. Ja ei se ole ne suuret tulot...vaan pienet menot. Lapsille on riittänyt ruokaa ja vaatetta...ei mitään ongelmia. Meitä on vaan niin moneksi...taitavat vaan nuo yksinhuoltajien mollaajat olla sellaisia jotka ovat tulleet torjutuksi....
Nykyään seurustelen erään aivan ihanan miehen kanssa, enkä todellakaan hae hänestä elättäjää...onhan lapsilla oma isänsä ja elatusmaksut. Ei siihen muita tarvita. Hyvää jatkoa kaikille yksinhuoltajille...olit sitten nainen tai mies. Ei kannata välittää noiden sovinisti sikojen jutuista.
Sama tilanne minulla. Erottuani elintasoni nousi roimasti, koska minun ei tarvinnut elättää miestäni, ja hänen naisystäviään vaan pelkästään itseni ja alle kouluikäinen lapseni (ja tällä iällä lapsen saaminen on suuri ihme!). Onneksi oli avioehto, jottei mieheni päässyt hyötymään minusta erossa taloudellisesti ja minulla ei ole velvoitetta vetää riippakivenäni miestä, joka ei osannut hoitaa raha-asioitaan (hänellä ei ollut alkoholiongelmaa).
Töissä käyn, joten yhteiskunta ei minua elätä (täytyy muistaa, että meillä suomalaisilla on se onni, että on olemassa sosiaaliturva ja yhteiskunta tulee turvaksi tilanteessa, johon saatamme kuka tahansa joskus joutua sairauden tai työttömyyden tai minkä tahansa syyn vuoksi).
Miehellä on vapaa tapaamisoikeus lapseen. Hän on hyvä isä, vaikka emme aviopuolisoina onnistuneet. Elatusmaksua en ole häneltä edes pyytänyt, koska tiedän miten tiukalla hän taloudellisesti velkakierteineen on muutenkin. Häneen tutustuessani ja naimisiin mennessäni en edes tiennyt kuinka suurissa veloissa hän oli.
Yksinhuoltajaäitejä parjataan todella ala-arvoisin sanamuodoin "helppo nakki", "helppo p---u". jne. Ne ihmiset, jotka minä tunnen etsivät ensi sijaisesti elämäänsä ystävää ja toveria, seksi on toissijaista ja tässä iässä (puhun vain itsestäni) en enää seksiä edes kaipaa. Hellyyttä ja hellittelyä sitäkin enemmän.
Yksinhuoltaja-äitien mollaajat ovat 100%:sti katkeroituneita, elatusmaksuja maksavia miehiä, jotka ovat omalla käytöksellään olleet OSAsyyllisiä perheittensä hajoamiseen. Vai oletteko koskaan törmänneet yksinhuoltajia parjaaviin naisiin? Minä en.
Täytynee osallistua keskusteluun :)
Vuosi sitten minusta tuli yksinhuoltaja. Käytännössä olin ollut jo kaun aikaa ainut todellinen huoltaja lapsille(kasvatuksessa/taloudellisesti). Yhtenä päivänäkö tapahtui se muutos minussa, että minusta tuli n a i n e n, jota saa haukkua yleisesti? Ei minun koulutus, kohtuullinen taloudellinen tilanne tms. kadonnut minnekään, vaikka erosin. Ja nytkö olen epätoivoinen miehen etsijä, joka parin sidun jälkeen on valmis mihin vaan? Tai miesten vihaaja? Ei, en ainakaan itse havaitse moisia muutoksia.
Enimmäkseen jaksan vaan hymähdellä näille pinttyneille yh-käsityksille, mutta valehtelisin jos vättäisin ettei satuttaisi lainkaan.
ihmetyttää toi vaahtoominen yh:sta. Kaikistahan voi tulla yh:tta jos puoliso kuolee tai tulee jotain muuta odottamatonta.
Hmmmmm...kyllähän sitä vielä jonkinmoista kaksijakoista ajattelua on: toisaalta pidetään jonain arjen sankarina, toisaalta jonain "uhkana" (kun tietäisi vain mille).
Oikeassa elämässähän sitä ei kukaan ajattele, että voi, voi...olen yh. Sitä vain elää.
Netissä tulee vastaan näitä höpö-juttuja. Kai ne on nuorten 20-30.sten väkertämiä. Näin oletan, koskapa heillä on perusajatuksena se, että ihmisen tulisi olla lapseton, jos ei ole naimisissa.
Olen ollut yh jo kohta 20 vuotta. Kohta en enää ole, koskapa lapseni eivät ole enää parin vuoden kuluttua huollettavia, vaan täysi-ikäisiä. Nouseeko statukseni silloin, heh heh.
Olen tehnyt varsin tietoisen päätöken jo kaaaaauan sitten, että vien läpi tämän lapsijuttuni ihan näin vain oman perheen kesken. Alkuaikoina katselin miehiä myös sillä silmällä, että voisi jotain uusioperhettäkin väkertää. Mutta kohdalle sattui vain miehiä, joilla oli viikonlopun suurin tapahtuma se, että haettiin saunakaljat tai viinat. Ei sellaisista miehistä ole mihinkään perhe-elämään onnellistuttajiksi. Pakko myöntää, että olen sen verran feministi, että olen kyllä käyttänyt näitä miehiä hyväkseni, mutta en taloudellisesti enkä ilmaisina talonmiehinäkään: osaan putsata viemärit itsekin yms.
Olen itse melko raitis ja arvostan rauhallista elämänmuotoa. Se on ihmeellinen juttu, että on olemassa ihmisiä jotka räksyttävät siitä, että nainen ei ole valmis vakavaan suhteeseen, mutta jos kyseessä on vastaavan ratkaisun tehnyt mies, niin hänhän on kai sitten elämänsä sankari? Ydin kysymys on se, että ei ole pakko saada sitä ukkoa talouteen. Saa sitä muutenkin, jos tarve vaatii : )
Olisiko sitten kyseessä tässäkin se kateus. Kadehditaan eri tavalla elävää naista?
Yksinhuoltajuudessa on hyvät ja huonot puolensa. En millään voi väittää, että elämäni olisi ollut tai olisi jotenkin kurjaa tai onnetonta. lapset minulla ovat ns. menestyneet hyvin, ja itsekin tässä vielä palloilen ihan tolpillani.
Terveisin vanhapiika äiti : )
Vaikea sitä on uuteen suhteeseen alkaa,kun mietii aina miten toinen suhtautuu lapsiini tai miettii onko toisesa mahdollisesti sellaisia vikoja jotka kostautuvat ja haittaavat elämää,lapset on kyllä etusijalla niin omat kuin toisenkin ..eihän se asia miksikään muutu että niitä on tehty ja ajatellut joskus, että yhdessä loppuelämä sen miehen kanssa jonka kanssa ne teki. Mutta elämä on arvaamatonta ei sitä koskaan aavista miten käy.
Ja sitten vielä yksi asia ,ei sitä halua kuin omillaan pärjätä mieluimmin ,kuin alkaisi siivellä eläjäksi,on sen verran jo siipeensä ottanut ,että mieluummin elää niin että tietää ettei joudu "heikoille jäille" ,jos suhde menee poikki.
Lapset ovat elämän rikkaus, mutta täytyy sitä itsekkin elää mutta lapsien ehdolla kun on ne tähän maailmaan sattanutkin,usein käy vielä niin että itse ne kasvattaakin, eikä entinen osapuoli ota osaa omien lapsiensa kasvatukseen tai muuhun elämään millään lailla ,tai ajattelee vain omaa etuaan.
stereotypiat ja tervetuloa suvaitsevaisuus.
Onko yh-äidit, vkl-isät tms. jokin yhtenäinen ryhmä, joita voidaan sellaisena käsitellä? Olen aina kuvitellut, että yksilöiden väliset erot on suuremmat kuin ryhmien. Tosin omakohtaisten kokemusten perusteella voisi tietenkin väittää, että helpoiten yhden illan suhteeseen ajautuvat sinisilmäiset (se, että ovat Suomessa tilastollisesti suurin joukko, ei tietenkään vaikuta asiaan).
Mutta joo. Alan uskomaan tasa-arvoon sinä päivänä, kun pääsemme moisista yleistyksistä eroon (I have a dream ...).
/Kastiton
Yh-äiti viihteellä on hyvä tunnistaa,jos kaipaa yhden yön panoa! Niillä on vain harvoja vapaailtoja ja sillloin pitää saada joku köriläs köyrimään! Itse olen eronnut mies ja ainakin Tampereen yössä saan mukavasti kärkikolmiota kun kohdistan ponnistelut yh-äiteihin!
Siis hemmetti vieköön jos tuolla palstoilla kuljeskelee naisia etsimässä tuollaisilla ajatuksilla varustettuja panomiehiä, niin herranjumala ei kyllä enää tosissaan voi olla ollenkaan koko treffipalstan suhteen. Että kiitos vaan niille jotka pitää toisia pilkkanaan, karkotatte mahdollisuudet niiltä jotka eivät haeskele panoseuraa tai elättäjää, vaan ihmistä elämäänsä. Se pano kun on kahden toisistaan pitävän ja yhdessä olevan sivutuotos ja ite sanoisin omasta puolesta että jos ei ole muutenkaan helppo nakki vaikka tarpeet on niin...voihan kömmähdys, te himokkaat köriläät, vai sanoisko pilkalliset pintaliitelijät. Vielä voisitte perua sananne ja pyytää anteeksi. Mutta se on huomattu ettei niin käy, koska ootte syntyneet äitiyttä halveksiviksi kuhnureiksi. Että sillai.
että Kukot tunkiolla näkyy ja monesti myös tahdin määrää!! Tarkoitan tällä juuri näitä ns, näkyvillä olevia miehiä, jotka on yleisiä hauskuttajia ja seurapiirien keskipisteitä. Näihinhän monesti naisten mielenkiinto kohdistuu silloin kun on tehtävä valintoja vaikkapa juuri täällä s24 kun deittaillaan. Helppo on antaa pakit ns. normaalit käytöksen omaavalle jos vieressä istuu uros joka turpa vaahdoten heittää skeidaa. Mutta se riski on olemassa että hän tekee sitä helposti myös jolle kulle toisellekin naiselle tilaisuuden tullen.
Yksinhuoltajat, äidit ja jotkut isätkin on ihmisiä muiden joukossa. Kaikilla tarpeensa, mutta ei tietysti pitäis leimata mihinkään suuntaan. Mutta nää jututhan tulee juuri meidän munankantajien suusta, siis niiden , joilla on tarvetta tuoda omaa erinomaisuuttaan esiin juuri näillä "kärkikolmio" jutuilla ja kaatamisilla.
Tälläisia ajatuksia miehen suusta, jolle arjen elämä on suurempi kokemus kuin baarien hämyisät tiskit.
enkä ole IKINÄ yhdenyönjuttuja harrastanut. Saatikka että oisin ex:ltä edes elatusmaksuja vaatimassa. Itse elätän itseni ja lapseni. En etsi isää/ elättääjää lapsilleni/ minulle vaan miestä itselleni loppuelämäkseni!
Itse en herjaa yh äitejä,koska olen joka toinen viikko yh isä.Se on todella kovaa työtä,varsinkin jos lapsi on alle kahden vanha.Lapsi saatta itkeä yön,ja silti itse on vain jaksettava lähteä töihin.Ei lapselle siittä voi hermostua jos se yön itkee.Tulet töistä haet lapsen hoidosta,ja ruuan teko.Yleensä lapset vie kiukuttelee illan,kun olet hoidosta hakenut.Tämä on vasta pieni lista,mitä kaikkea se on...Silti olen onnellinen.Ei minulla ole uutta naista.Olen huomannut sen minkä moni yh-äiti sanoo.Ei kukaan huoli kun on lapsi.
Mielelläni aloittaisin uuden parisuhteen,mutta se ei ole nähtävästi enään kauhean helppoa.Toiset vain pelkäävät lapsia.En minä ja tuskin kukaan yh-äitikään on hakemassa lapsellensa uutta isää/äitiä,tai itsellensä elättäjää.Ainoastaan itselle toimivaa parisuhdetta.Ja totta kai se lapsi menee aina etusijalle.Sillä pieni lapsi tarvii paljon huomiota ja rakkautta,jotta hänestä tulisi tasapainoinen ja fiksu ihminen.Lapseksi katson ainakin alle 15-vuotiaan.Sen jälkeen ollaan murkkuja.:)Mielestäni jokainen aikuinen ihminen ymmärtää tämän,tai sitten ei itse ole saanut lapsena huomiota tarpeeksi.Totta kai parisuhteessa annetaan sille toisellekkin huomiota ja rakkautta,mutta eletään lapsen säännöillä.Tällä tarkoitan sitä,että lapsi vie aikaa ja se on ymmärettävä.
Mutta meitä on moneen junaan ja moni jää vielä asemallekkin.
asiaan, eli sitä haluisi yh:na parisuhdetta kahden vuoden sinkkuilun jälkeen mutta eipä se olekaan niin helppoa. Monet pelästyy kun sanoo että on lapsi ja heti kai kuvitellaan että haetaan elättäjää ja isää lapsille, mutta lapsilla on isä ja minähän heidän vaatteet, ruoat, lelut sun muut maksan ja tulen maksamaan.
Sitä on miettiny monet kerrat mistä sitä voi löytää uuden kumppanin? Pitäisikö perustaa joku oma foorumi nettiin. Paljon on meitä yksinhuoltaja äitejä ja isiä jotka eivät vaan kohtaa...
Eipä vaan satu kohdalle edes täällä. Lapsi minullakin on, mutta yht, huoltajuudes. No ei ne naiset keihin olen täälläkin ollut viestiyhteydes ole sitten lopulta olleet kiinnostuneita , milloin mihinkin syyhyn vedoten. Itse ole 100 % kunnollinen ja hyvää seuraakin. Harrasteet liikunnalliset ym. Mutta ei vain nappaa!
netissä ja ties missä ihmisten ilmoilla mutta kun ei löydy niin ei löydy :) Eikä se etsimällä tulekaan. Enkä nyt mitenkään epätoivoisesti ole hakemassa, ihan normaalisti liikun tuolla maailmalla, tutustuu ihmisiin ystävinä ja jos sitten sitä kautta. Kyllähän sitä on ansainnu onnen ja rakkauden vaikka on eronnutkin joskus.
Mullakin on lapsi yhteishuoltajuudessa ja harrasteita löytyy