Tarinamme sijoittuu aikaan, jolloin Nykäsen Matti oli vielä nouseva nuori lupaus, ja jolloin tapahtumapaikkana olevan uudehkon lähiön korttelipihoilla oli elämää enemmän kuin enää kertaakaan sen jälkeen.
Suurin osa lähitalojen asukkaiden jälkikasvusta mahtui muutaman vuoden ikähaarukkaan, ja tästä porukasta muodostui tietysti toisilleen luontainen ajanviettoseura. Pihapiirin johtohahmoihin kuului pari-kolme tyttöä, jotka katselivat tietysti alkavan murrosiän tuomalla kypsyydentunteella alaviistoon meitä alempiluokkalaisia kakaroita.
Välillä tytöt suoranaisesti kiusasivat, välillä ottivat kiinni ja halailivat, mikä tietysti tuonikäisistä pojista oli vieläkin kamalampaa ja nolompaa. Useimmiten he kuitenkin pitivät etäisyyttä ja supisivat keskenään omia isojen tyttöjen juttujaan kasettinauhurin ympärillä pihanurmella loikoillen.
Yhden tytön pikkuveli kuului parhaisiin kavereihini, ja siksi pääsin tai jouduin jossakin vaiheessa tyttöjen lähipiiriin. Kun kaverini vanhemmat erään kerran olivat kauppareissulla ja suunnittelimme hänen huoneessaan ritsojen valmistusta tai jotakin muuta yhtä kiinnostavaa, päättäväinen tyttökaksikko marssi sisään ja ilmoitti opettavansa meille nyt luottamuksellisesti jotakin sellaista, jonka vain harvat pojat saavat tietää.
Ovi pantiin tiukasti kiinni ja verhot ikkunan eteen, ja tytöt ryhtyivät pitämään oppituntia ilmeisesti vastikään itse koulussa läpikäymästään ihmisen biologiasta. Luento ei kuitenkaan nyt suinkaan jäänyt pelkän teorian tasolle, vaan rakentui vahvasti elävän havainnollistamisen varaan. Vaalea tyttö piti paussin ja paidan ja liivien alta paljastuivat pienet, mutta aivan oikeat rinnat, jotka olivat kuitenkin kovin erinäköiset kuin ainoat siihen asti näkemäni eli äidille kuuluvat. Koskettaakin sai, mutta vain hyvin varovasti, koska ne olivat hyvin herkät etenkin päistään, opetus selvensi.
Sitten seurasi selvitys ihmisen lisääntymisestä. Kuten arvata saattaa, loppuhuipennuksena oli tässä tehtävässä välttämättömien ruumiinosien esittely. Ruskeahiuksinen tyttö istui alas seinänviereen, veti jalkansa koukkuun, rullasi nilkkoihinsa verkkarinsa ja pikkuhousunsa, levitti polvensa, ja siinä se oli, ainakin omaan verrattuna hieman hämmentävän ja paljon aikuismaisemman näköinen jalkoväli karvoituksineen kaikkineen. Hetken ihmettelyn jälkeen näytös oli ohi ja vaatteet taas tytön yllä.
Sitten tytöt halusivat vastavuoroisesti tutustua siihen, mitä erilaista poikien anatomiasta löytyy. Ilmeisesti tämä olikin koko opetustapahtuman perimmäinen idea. Pyyntö tuntui kovin kiusalliselta, koska tytöt olivat selvästi fyysisessä kehityksessään paljon meitä edellä. Tytöt eivät kuitenkaan hyväksyneet kieltäytymistä, olimmehan jo seuranneet heidän täyden esityksensä. Lopulta ei auttanut kuin hoitaa tilanne alta pois mahdollisimman nopealla vilautuksella ja karata paikalta.
Kokemus jäi mieleen jollakin lailla kielletyn, vain aikuisten maailmaan kuuluvan asian kohtaamisena. Luontainen uteliaisuus nähdä tyttöjen vartalon yleensä piilossa pidettävät kohdat oli kova - jotain erityistähän niissä täytyi olla, kun niitä niin peiteltiin - vaikka tytöt sinänsä eivät kuitenkaan muuten vielä kiinnostaneet. Esitys sai kuitenkin kehossa aikaan kummallisen jännittyneen tunteen, jota ei silloin oikein osannut määritellä miellyttäväksi tai epämiellyttäväksi. Paria kesää myöhemmin uusintanäytös olisikin jo noussut arvoon arvaamattomaan, mutta meni vielä pitkään, ennen kuin anatomian ihmeet tulivat vastaan muutoin kuin oppikirjojen siisteissä mallipiirroksissa tai nuhjuisten lehtien rohkeammissa kuvissa.
Suurin osa lähitalojen asukkaiden jälkikasvusta mahtui muutaman vuoden ikähaarukkaan, ja tästä porukasta muodostui tietysti toisilleen luontainen ajanviettoseura. Pihapiirin johtohahmoihin kuului pari-kolme tyttöä, jotka katselivat tietysti alkavan murrosiän tuomalla kypsyydentunteella alaviistoon meitä alempiluokkalaisia kakaroita.
Välillä tytöt suoranaisesti kiusasivat, välillä ottivat kiinni ja halailivat, mikä tietysti tuonikäisistä pojista oli vieläkin kamalampaa ja nolompaa. Useimmiten he kuitenkin pitivät etäisyyttä ja supisivat keskenään omia isojen tyttöjen juttujaan kasettinauhurin ympärillä pihanurmella loikoillen.
Yhden tytön pikkuveli kuului parhaisiin kavereihini, ja siksi pääsin tai jouduin jossakin vaiheessa tyttöjen lähipiiriin. Kun kaverini vanhemmat erään kerran olivat kauppareissulla ja suunnittelimme hänen huoneessaan ritsojen valmistusta tai jotakin muuta yhtä kiinnostavaa, päättäväinen tyttökaksikko marssi sisään ja ilmoitti opettavansa meille nyt luottamuksellisesti jotakin sellaista, jonka vain harvat pojat saavat tietää.
Ovi pantiin tiukasti kiinni ja verhot ikkunan eteen, ja tytöt ryhtyivät pitämään oppituntia ilmeisesti vastikään itse koulussa läpikäymästään ihmisen biologiasta. Luento ei kuitenkaan nyt suinkaan jäänyt pelkän teorian tasolle, vaan rakentui vahvasti elävän havainnollistamisen varaan. Vaalea tyttö piti paussin ja paidan ja liivien alta paljastuivat pienet, mutta aivan oikeat rinnat, jotka olivat kuitenkin kovin erinäköiset kuin ainoat siihen asti näkemäni eli äidille kuuluvat. Koskettaakin sai, mutta vain hyvin varovasti, koska ne olivat hyvin herkät etenkin päistään, opetus selvensi.
Sitten seurasi selvitys ihmisen lisääntymisestä. Kuten arvata saattaa, loppuhuipennuksena oli tässä tehtävässä välttämättömien ruumiinosien esittely. Ruskeahiuksinen tyttö istui alas seinänviereen, veti jalkansa koukkuun, rullasi nilkkoihinsa verkkarinsa ja pikkuhousunsa, levitti polvensa, ja siinä se oli, ainakin omaan verrattuna hieman hämmentävän ja paljon aikuismaisemman näköinen jalkoväli karvoituksineen kaikkineen. Hetken ihmettelyn jälkeen näytös oli ohi ja vaatteet taas tytön yllä.
Sitten tytöt halusivat vastavuoroisesti tutustua siihen, mitä erilaista poikien anatomiasta löytyy. Ilmeisesti tämä olikin koko opetustapahtuman perimmäinen idea. Pyyntö tuntui kovin kiusalliselta, koska tytöt olivat selvästi fyysisessä kehityksessään paljon meitä edellä. Tytöt eivät kuitenkaan hyväksyneet kieltäytymistä, olimmehan jo seuranneet heidän täyden esityksensä. Lopulta ei auttanut kuin hoitaa tilanne alta pois mahdollisimman nopealla vilautuksella ja karata paikalta.
Kokemus jäi mieleen jollakin lailla kielletyn, vain aikuisten maailmaan kuuluvan asian kohtaamisena. Luontainen uteliaisuus nähdä tyttöjen vartalon yleensä piilossa pidettävät kohdat oli kova - jotain erityistähän niissä täytyi olla, kun niitä niin peiteltiin - vaikka tytöt sinänsä eivät kuitenkaan muuten vielä kiinnostaneet. Esitys sai kuitenkin kehossa aikaan kummallisen jännittyneen tunteen, jota ei silloin oikein osannut määritellä miellyttäväksi tai epämiellyttäväksi. Paria kesää myöhemmin uusintanäytös olisikin jo noussut arvoon arvaamattomaan, mutta meni vielä pitkään, ennen kuin anatomian ihmeet tulivat vastaan muutoin kuin oppikirjojen siisteissä mallipiirroksissa tai nuhjuisten lehtien rohkeammissa kuvissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaikenlaista mukavaa ja myös epämukavaa.
Missä iässä tytöistä tulee estyneitä oman kroppansa suhteen? Tytöt saisivat muutenkin esitellä paikkojaan useammin :)