Tyttö joka toinen viikonloppu meillä. Tulevat toimeen loistavasti isänsä kanssa, kertovat ikävöineensä, halailevat, suukottelevat. Mutta kun me hieman kosketammekin, lapsi suuttuu ja mököttää. Tätä on jatkunut nyt 2 vuotta. Mikä avuksi?
Mikä avuksi
ongelmaan
6556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
olla niin, että isä kääntää lasta, äitiään vastaan, eli käyttää aseena, ja se on tuomittavaa...
Mistä ihmeestä tuollaisen näkemyksen repäsit?? eihän kirjoittajan kysymyksestä sellainen käy ilmi missään vaiheessa!! Miten isä kääntää lapsen äitiään vastaan, jos lapsi tulee joka toinen viikonloppu tapaamiselle ja on mustasukkainen isän uudesta kumppanista????????
pelkää menettävänsä isänsä, kun harvoin näkee...
"Mikä avuksi?"
-Aika.
Kun lapsi vanhenee, menee tuo ohi. Hänen kannaltaan olet kilpakumppani, joka koettaa viedä häneltä tärkeän henkilön.
Tekisin lapselle selväksi, että toisiaan rakastavat aikuiset voivat koskettaa toisiaan eikä se ole häneltä pois. Lapsen ikä kannattaa huomioida tavassa, jolla tuon toteuttaa. Missään tapauksessa en antaisi lapsen määrätä, saatko halata miestäsi.
ihan noinkaan.
Tiedän lukuisia tapauksia, minä ja mieheni mukaanlukien, jossa oma yhteinen lapsi alkaa hysteerisesti kiljua ihan pientenkin hellyydenosoitusten yhteydessä. Ei tarvitse edes koskettaa. Heti kun lapsi huomaa, että toinen lähestyy, niin tulee väliin!
Mutta kuten sanoit, se menee ohi.
.. mullakin. Miehen lapset olivat mustasukkaisia, etenkin isompi vahti vieressä, ja jos kosketimme, hän tunki väliin ja isänsä syliin. Ei suostunut menemään edes eri huoneeseen.. ei jättänyt meitä hetkeksikään silmistään. Emme saaneet edes kävellä käsikkäin, lapset tommasivat väliin ja minä kävelin jäljessä.
Tilanteet menivät kohtuullisen nopeasti ohi. Annoin isän lapsilleen ihan suosiolla, siirryin syrjään hetkeksi. Otimme lapset väliin ja syliin. Isä myös välillä hermostui ja tuumasi että ei esikoinen voi lähetä nyt esim. leikkimään, sen pitää vahtia meitä.. tai, että en minä tästä mihinkään häviä.. Hän jutteli lapsille kahden kesken myös asiasta.
Joskus oli leikkimielistä kisailua aamuvuotessa että kuka saa olla isän kainalossa, mies piti minua tiukasti kiinni samalla kun lapset yrittivät tunkea väliin ja isä halaili jokaista vuorotellen: minun, minun, minun.
Tilannetta siis auttoi isän suhtautuminen asiaan. Hän ei antanut lasten sivuuttaa minua, hänelle kaikki olivat tärkeitä ja hän osoitti sen. Ja hän puhui asiasta lapsille .
Niinpä tämä mustasukkaisuus ja kilpailutilanne on ohi ja pois päiväjärjestyksestä. Tosin välillä suon heille kolminkeskeisiä hetkiä, esim. lähtevät ulos kolmestaan. Saan itsekin hengähdystauon ja lapset saavat isänsä hetkeksi kokonaan.