Tilanne on nyt se,että olen ollut reilun vuoden työttömänä.Hakemuksia olen lähettänyt vajaat sata tänä aikana,työhaastatteluja 10 kpl takana.
Pari kertaa olen ollut vähällä työllistyä mutta viime hetkellä työnantaja onkin tullut toisiin ajatuksiin.
Nyt olen aika toivottomassa tilanteessa,koska pitkä työttömyysjakso näyttää jo pahalta työnantajien silmissä. Olen hakenut myös työvoimapoliittiseen koulutukseen ilman tulosta.
"Työvoimapula-aloille" minusta ei ole,koska minun käsissäni ei koskaan tule hitsauspuikko pysymään,samaten olisin jokaisen potilaan kauhu terveydenhoitoalalla.
Ajatuksissani olisi nyt muutto pk-seudulle ja opiskelujen aloittaminen yliopistolla,vaikka ikää on jo yli 30 vuotta. Onko kannatettava ajatus ja saisinko tällä tavoin itseltäni pois pitkäaikaistyöttömän leiman otsastani,jolloin voisin rahoittaa opiskeluni työn teolla?
Tiedän,että tämä tulisi olemaan helvetin rankkaa mutta tavoitteena olisi hankkia tutkinto,jonka kautta voisin alkaa mahdollisesti yrittäjäksi toiminimellä tulevaisuudessa.
Pari kertaa olen ollut vähällä työllistyä mutta viime hetkellä työnantaja onkin tullut toisiin ajatuksiin.
Nyt olen aika toivottomassa tilanteessa,koska pitkä työttömyysjakso näyttää jo pahalta työnantajien silmissä. Olen hakenut myös työvoimapoliittiseen koulutukseen ilman tulosta.
"Työvoimapula-aloille" minusta ei ole,koska minun käsissäni ei koskaan tule hitsauspuikko pysymään,samaten olisin jokaisen potilaan kauhu terveydenhoitoalalla.
Ajatuksissani olisi nyt muutto pk-seudulle ja opiskelujen aloittaminen yliopistolla,vaikka ikää on jo yli 30 vuotta. Onko kannatettava ajatus ja saisinko tällä tavoin itseltäni pois pitkäaikaistyöttömän leiman otsastani,jolloin voisin rahoittaa opiskeluni työn teolla?
Tiedän,että tämä tulisi olemaan helvetin rankkaa mutta tavoitteena olisi hankkia tutkinto,jonka kautta voisin alkaa mahdollisesti yrittäjäksi toiminimellä tulevaisuudessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Akateeminen alipalkattu pätkätyöhelvetti ei kannata.
Itse valmistuin 7 vuotta sitten, ja olen ollut 5 vuotta kortistossa, 2 vuotta paska-pätkissä.
Akateeminen ura ei ole kolmikymppiselle vaihtoehto.
Olisit valmistuessasi 35, ja jos tohtoroidut, olisit 40 korvilla. Ei silloin pääse enää mihinkään töihin.
Uuudelleenkouluttaudu ennemmin vaikka CNC-koneistajaksi, LVI-asentajaksi tai kokiksi.
Kouluttautuisin varmasti mutta kun on peukalo keskellä kämmentä. Akateemisiin pätkätöihin en jäisi vaan laittaisin hankitun koulutuksen avulla oman firman pystyyn. Tutkijan ura tai tohtoroituminen ei kyllä kiinnostaisi. Itse asiassa minulla on takana keskeytyneet opinnot takavuosilta alalta yliopistossa,jolle ei varmastikaan työllisty.
Opiskelu ei koskaan mene hukkaan.
Ja pääkaupunkiseutu tarjoilee sinulle vain korkeaa vuokratasoa. Mitään muuta täällä ei ole. Katso karttaa. Junaradat tuovat tänne työnhakijoita jokaisesta ilmansuunnasta paitsi yhdestä ja sieltä tuo laiva työnhakijoita.
...kauan? Tarkoitan pääkaupunkiseudun korkeita asumisen kustannuksia. En tiedä kuuluko tämä kirjoitus enemmän asuntojen hinnat palstalle, mutta ihmettelen millä rahalla ihmiset niitä ostelevat. Nykyaikana myöskään työsuhteen pysyvyydestä ei ole takeita.
Se kuitenkin on varmaa että kilpailu työpaikoista pääkaupunkiseudullla on kovaa, tarjokkaita riittää.
Opiskelusta ei ole nykyään hyötyä ammatillisesti/taloudellisesti. Suomessa on jo nyt aivan liikaa korkeasti koulutettua "kortistokamaa". Mitä korkeammin on opiskellut sitä vittumaisempi on pudotus työttömyyskortistoon ja hömppäkurssille.
Opiskele vain siltä kannalta, että opiskelu on mielenkiintoista ja saat siitä lisää tietoa erilaisista asioista, siispä omaksi iloksesi.
Minulla on kolme ammattia yksi ammattikorkeakoulusta. Olen fyysisesti vajaakuntoinen ja koulutuksiani ei arvosteta. Korkeintaan jonkinlaisen halveksunnan peitetyn käteuden näen välähtävän haastattelevan työnantajan silmistä.
Osan opiskelujani olen suorittanut ruotsiksi Åbo Akademissa ja olen jopa katsonut paremmaksi jättää niitä näyttämättä ja kertonut viettäneeni kyseisen ajan kotiäitinä.
Täytyy varmaan alkaa rukkaamaan oma työhistoria siis ansioluettelo sellaiseksi, että laittaa vaan niitä kotiäiti vuosia molempien koulutusten kohdalle ja merkitsee vain alimman koulutuksen. Niin ei jää työpaikka saamatta työnantajan edustajan kateuden vuoksi.
Miten mahtaa työkkäri suhtautua. Ei kai sitä työkkäri tiedä jos ei todistustaan anna työnantajaehdokkaiden kopioida kuin vain katsoa. Siinä tietty sitten piilii vaara jos menee lähettämään postin kautta ansioluettelonsa.
Vaikka lakki kädessä olen nöyrästi anonut Helsingin matalapalkkaisimpia paskahommia niin en taivu niin alas, että jättäisin koulutushistoriani mainitsematta! Niin tuskaa oli opiskella, että jotain vastinetta on saatava siitä!
Joka kerta haastatteluissa vittuuntuu enemmän ja enemmän! Kohta pistän sateenkaaripinssin puseroon ja sanon, että mä olen lesbo ja jos ette palkkaa minua, haastan teidät oikeuteen seksuaalivähemmistöjen syrjimisestä! Meneeks jakeluun, häh?
Joo, toi onkin hyvä idea. Inhottaa ne lesbot vaan niin paljon, kun jouduin tekemään kaksi vuotta töitä lesbo, urospuolista leikkävä, pomona. Hyi helvetti.
Ei muuten mitään, vaan se kun hän luuli olevansa joku muu, mitä hän oli. Tein siis töitä sellaisen alaisuudessa jolla ei ollut minuutta. Kyllä oli vaikeaa kohdata ihminen jota ei oikeasti ollut, vaan minun olisi pitänyt osata toimia sen hänen MIELIKUVITUS miehen kanssa. Kyllä oli sairasta. En koskaan ole vielä ollut niin sairaissa tilanteissa pakosti työn puolesta ja vielä kaksi vuotta. Huh huh
On olemassa lyhyempiäkin teitä ammattiin kuin yliopisto.
Jos päämääränäsi on yrittäjyys, löytyy siihenkin kursseja ja alasta riippuen ammatillistakin koulutusta.
Tutki myös nyt yhteishaussa olevien amisten ja ammattikorkeakoulujen (myös aikuiskoulutus) tarjonta, josko niistä löytyisi kiinnostustasi vastaava opintolinja.
On hyvä saada työttömyys poikki ja osoittaa koulutukseen hakeutumisellakin tahto oppia uutta ja ohjata itse omaa elämää.
Tsemppiä!
eikä sittenkään työllisty välttämättä. Meitä työttömiä maistereita on tässä maassa jo pilvin pimein. Yrittämisessäkin on omat riskinsä ja tietääkseni yrityksen perustamiseen ei vaadita yliopistotutkintoa. Riippuu tietty milla alalla haluaa toimia...
Kannattaa lukea työttömyysturvalain 2.luvun 6§.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290
Työn ohessa opiskelu ei oikeuta työttömyysturvaan. Vaikka käyt työssä ja opiskelet jotain nykyään suosittua monimuotojuttua, jossa käytät oman vapaa-aikasi opiskeluun, olet päätoiminen opiskelija.
Jos työnantajasi päättää potkia sinut pihalle, et ole oikeutettu päivärahaan, koska opiskelet. Näin päätti työvoimalautakunta.
Onko minulla jokin ilmoitusvelvollisuus työviranomaisille,jos opiskelen työn ohessa?
Tuskin oppilaitokset ilmoittavat työviranomaisille heidän kirjoillaan olevia opiskelijoita. Jos noin on,niin sitten elämme todella sairaassa demarisysteemissä.
Olen nyt hakemassa AMK:n aikuislinjalle sekä yliopistoon. Kannattaako minun kertoa ollenkaan työkkärin suuntaan,että olen lähdössä opiskelemaan(ensi viikolla aika työnhaun uusintaan)? Tavoitteena on välitön työllistyminen opiskelupaikkakunnalla(pk-seutu).
P.S. En ole vielä täysin toivoani menettänyt pa-työtön.