kevättä rinnassa, kesä tulossa, hormonit hyrrää...
Te kaikki, jotka olette kaivanneet parisuhdetta/elätte parisuhteessa. Oletteko huomanneet asenteen muutosta näin kesän kolkutellessa ovelle? Onko ns. haaveet seurustelusta ehkä muuttuneet kesäkissa/kesäkolli tasolle?
Te kaikki, jotka olette kaivanneet parisuhdetta/elätte parisuhteessa. Oletteko huomanneet asenteen muutosta näin kesän kolkutellessa ovelle? Onko ns. haaveet seurustelusta ehkä muuttuneet kesäkissa/kesäkolli tasolle?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Talvella viltin alla pimeydessä elätellyt haaveet hajoavat kun menee ulos ja katsoo kaikkia iloisia ja hymyileviä ihmisiä. En minä ole yksi heistä.
Itsepetos on viisauden alku. Pidä pakastimen ovea auki ja uskottele itsellesi, että on vielä talvi ja ikkunat vetävät. Teippaa vanhoja pahvilaatikoita ikkunoiden eteen ettei auringon paiste ala masentamaan, älä mene ulos edes öisin (ainakaan ilman 3-4 promillen "neuvoa antavaa" etukenoa), katso vanhoja televisio-ohjelmia nauhalta viikosta toiseen, kiroa itseäsi ja isänmaatasi päivin ja öin. Jos tästä huolimatta todellisuus lyö rautalapiolla naamaan, uskottele itsellesi, että se on vain alkoholin puutteen aiheuttama harhakuvitelma. Kyllä se siitä. ;)
joskua, miten siitä selviää mahd. vähin henkisin vaurioin? En kestä enää mennä ulos...
3-4 promillen etukeno ja huojuen kohti yön yli auki olevaa huoltoasemaa. :-) Saa sieltä jotain ruokaa. Laskut voi maksaa netissä. Töitä voi tehdä etänä ja kommunikoinnin hoitaa sähköpostilla. Mitä muuta voit enää tarvita?
että puhti on täysin poissa. tammi/helmikuussa oli aivan eri tavalla pilkettä silmäkulmassa, nyt ei vaan jaksa, ei uskoa itseensä tai kenenkään itsestään kiinnostuvan tapaamiseen.
Varmaan tämä äkkiä lisääntyneen valon määrä pistää kehon kemiat sekaisin. Muutenkin inhoan tätä häikäisevää, raakaa armotonta valoa joka korostaa lumettoman, ruskeanharmaan luonnon rumuutta, ja sitä kun on yhtä aikaa kylmä ja kuuma.
tai siis kamalaa. Muutenkin huolia ja kaikki näkyy räikeämmin, epäkohdatkin.
Mutta lämpö ja aurinko otetaan ilolla vastaan.
Olon kurjuutta lisää vielä paljon se, ettei nukkuminen suju. Illalla kyllä jaksaa valvoa eikä uni tule yrittämälläkään silmään, mutta ennenaikainen heräileminen alkaa heti kun sarastaa ja vikat tunnit ovat vain jonkinlaista horrosta jota ei voi kunnon uneksi kutsua. Tänäänkin jäivät 5-6 tuntiin.
pikaisen historiatsekkauksen ja totesin, että lähes kaikki suhteeni ovat alkaneet loka-helmikuun välillä. Vain yksi ainoa suhde on alkanut keväällä, toukokuussa. Tilastollinen todennäköisyys sille, että tapaisin jonkun ennen ensi syksyä, on siis pieni.
Toisaalta se yksi toukokuussa alkanut suhde kesti kolme vuotta ja oli elämäni onnellisin suhde... :-/
Mutta ei, ei kesäkollia kiitos. Kesälle on jo niin paljon kaikenlaista kivaa suunnitteilla, etten halua ketään sotkemaan suunnitelmia ja sitten taas häipymään syksyn tullen.
suhde, joka päättyi, ties mihin, voi jollekin olla onnellinen, juuri siitä syystä, että se päättyi.
Minä olen elämäni ainoan miehen tavannut vappuna ja jatkunut jo 41 vuotta ja olin silloin 18 v.
Talvella nukun miltei talviunta ja olisi ihana saada joku vierelle köllöttelemään, mut kun kesää kohti mennään alkaa menojalka vipattamaan ja kaikki sitoutuminen muuhun kuin aurinkoon, kesäöihin, terasseihin ja lavatansseihin unohtuu!!
Kesä on ihanaa sinkkuuden ja hauskanpidon aikaa ;)
Tämä kesä tullaan viettämään yksin, samoin kuin kaikki aikaisemmat kesät (/syksyt/talvet/keväät).