Probioottipitoinen maito auttaa allergia-, astma-, akne- ja luukatopotilaita. Raportti jenkeistä näytettiin tänä aamuna Ykkosen aamu-tv:ssä. Siellä valtionvirasto ja teollisuus yhdessä yrittävät kaikin tavoin estää terveellisen raakamaidon pääsyn tuottajalta suoraan kuluttajalle tekemällä ratsioita ja niinpä siellä raakamaidosta on tullut mustanpörssin tuote. Näinhän se on meilläkin. Kaikki maito vaan meijereihin pastöroitavaksi ja homogenoitavaksi. Valtio meilläkin estää raakamaidon pääsyn kauppoihin. Tilat saavat kyllä myydä, jos joku menee hakemaan, mutta kaupat eivät.
Katso mielenkiintoinen raportti:
http://www.yle.fi/yle24/videosali/index.php?a=10&t=1&q=11
Katso mielenkiintoinen raportti:
http://www.yle.fi/yle24/videosali/index.php?a=10&t=1&q=11
Vastaukset 17
Vanhimmat
ruokavalioon maito ei ole koskaan kuulunut? En kyllä ala juoda maitoa vain siksi, että se muka parantaa allergiat.
Minun allergiani ovat käytännössä parantuneet sillä yksikertaisella kikalla, että muutin pois saasteita täynnä olevasta kaupungista.
Skäri
lueppa ensin seuraava:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=616&posting=22000000025355862
ja sitten muista se, että valmiseineksisissä, joita mainostetaan LAKTOOSITTOMIKSI käytetään silti maitoJAUHETTA, joissa allergioiden ongelmat voivat myös piillä. Ne ovat ovelia mainostaessaan "laktoosittomuutta" maidottomuutena, mutta näihän asianlaita ei käytännössä laikaan ole.
Ja jälleen lääkärit rahastavat.
jos ei ala juomaan maitotuotteita, eikä ole koskaan juonut. Tämä olikin tietoisku niille, jotka juovat ja saavat käsitellystä maidosta ongelmia.
suoraan luomutilalta Vantaan Sotungista. Matkaa tulee edestakaisin 30 km, mutta tämä ei olekaan kustannuskysymys vaan periaate. Kerran viikossa haen viisi litraa ja raakamaito säilyy oikein säilytettynä ainakin 5 päivää. (ehkä enemmänkin, en tiedä, kun se loppuu kesken) Maidosta voi sitten valmistaa kefiiriä, jugurttia ja viiliä. Lisäksi saan aika ajoin ternimaitoa.
Kiitos linkeistä, kannatti lukea.
En koskaan syö eineksiä.
Skäri
Aiemmin minua vaivasi perinnöllinen närästys, mutta kun aloin juoda Gefilus-piimää, ei niitä enää ole ollut.
Skäri
vai närästyskin periytyisi hah hah hah hah haa!
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?t=6022&postdays=0&postorder=asc&start=15&sid=62be0394895cb448b0462e87400d4986
etenkin palleatyrän muodossa. Hahahahahaa.
Skäri
Siis, jopa teollisesti käsitellyllä maidolla. Pojalla on laktoosi-intoleranssi. Ei kestä yhtään "tavallista" kaupan maitoa missään muodossa. Mutta, yllätys yllätys, kaupan luomumaito ei aiheuta mitään ongelmia. Osaako joku kertoa mistä tuo mahtaisi johtua.
Kaupoissa myytävä luomumaito ei ole homogenoitua eli sen rasvaa ei ole pilkottu.
Miksi maidon hiilarit eli laktoosi kelpaa, kun monet vielä ovat laktoosialergikkoja? Harva on allerginen perunalle, mutta se taas Kirilin mielestä on epäterveellistä. Perunassa on mm. proteiinia ja hiilareita. Missä logiikka?
raakamaidosta, jota hyvin monet laktoosi-intolerantikot voivat käyttää. Nykyisin väitetäänkin, että maidon homogenointi aiheuttaa laktoosi-intoleranssia niillä, joilla tätä on suvussa.
Logiikka on siinä, että kun kyseessä on vähähiilihydraattinen ruokavalio, niin nautitaan niitä vähiä hiilihydraatteja maitotuotteista, kasviksista, marjoista ja jätetään tärkkelysperunat ja viljatuotteet syömättä. Proteiinia taas saa parhaiten lihasta. Perunassa nyt ei ole proteiinia kuin 1,7 grammaa/100g, joten tyhjiä hiilihydraatteja, tärkkelystä niistä saa. Ravintoköyhää vatsantäytettä.
Olen käsittänyt, että tällä palstalla useat vhh:laiset korostavat ruoan luonnollisuutta. Lehmänmaito ei mielestäni ole ilman minkäänlaista kritiikkiä ihmiselle sitä luonnollisinta ruokaa. Monissa, esim. Aasian maissa, ei käytetä lehmänmaitoa ravintona. Kalsiumia ja proteiineja saadaan soijapavuista ja muista kasveista. Se ei sovi muillekaan eläinlajeille, vaikka jotkut antavat sitä esim. kissoille.
Monissa Aasian maissa taas käytetään runsaasti kookosrasvaa, joka meillä luokitellaan epäterveellisiin koviin rasvoihin. Samoin kookosmaito ja kerma korvaavat lehmänmaidon. Aito lehmänmaito ja kookosöljy ovat rasvakoostumukseltaan aika lähellä toisiaan. Molemmista löytyy samoja terveellisiä ominaisuuksia. Toisaalta ihminenhän aloittaa elämäntaipaleensa nauttimalla ainoastaan äidinmaitoa, jossa on tätä "vaarallista" kovaa rasvaa. Se mikä on terveellistä lapselle on myös terveellistä aikuisille.
Tutustu aitoon maitoon osoitteessa:
http://www.realmilk.com/
Ihminen on siis ainoa, joka nauttii toisen eläimen äidinmaitoa. Äidinmaidossa (ihmisen) on paljon aineksia, jotka ovat hyödyllisiä lapselle, mutta tietyn iän saavuttaessaan imettämisestä ei ole lapselle hyötyä.
Juon itsekin maitoa, mutta tällaiset jutut välillä mietityttävät. Olen jokatapauksessa sitä mieltä, että terveellinen ruokavalio on mahdollinen ilman maitoa. Jotkut ovat eri mieltä ja nyt en tarkoita sinua, koska en tiedä mielipidettäsi.
Ensin maidosta tuhotaan kaikki bakteerit pastöroimalla ja sitten ryhdytään labrassa kehittelemään maitotuotteisiin sopivia bakteerikantoja, koska maidon bakteereilla on monia terveysvaikutuksia esim suolistosyöpien hoidossa.
"Suolisto tasapainoon maitotuotteilla -
probiootit terveydeksemme nyt ja tulevaisuudessa
Kauppojen hyllyille on odotettavissa uusia terveysvaikutteisia elin-tarvikkeita, joissa käytetään hyödyksi probiootteja. Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka edistävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrokantaa.
Elintarviketeollisuus käyttää jo nyt useita probioottisia bakteerikantoja. Professori Tiina Mattila-Sandholm VTT:ltä kertoi Tekesin Uudistuva elintarvike -seminaarissa Suomen panostavan laajasti probioottien tutkimukseen. Tekesin rahoittaman Uudistuva elintarvike -ohjelman hankkeena etsitään uusia probioottisia bakteerikantoja, Suomen Akatemia rahoittaa probioottien turvallisuustutkimusta, ja EU rahoittaa projektia, jonka tavoitteena on tutkia kliinisesti probioottien terveydellisiä hyötyjä.
“Uudistuva elintarvike -ohjelmassa etsimme maitotuotteisiin soveltuvia probiootteja. Olemme tutkineet kymmeniä bakteerikantoja, ja valinneet niiden joukosta viisi lupaavinta jatkoon. Valittaessa uusia probiootteja elin-tarvike-teollisuuden käyttöön ovat turvallisuustutkimukset ja kliiniset tutkimukset tärkein haasteemme”, sanoo Mattila-Sandholm.
Uusien kantojen hakeminen on pitkäjänteistä ja aikaa vievää, sillä jopa lähisukuisten bakteerikantojen vaikutukset suolistossa voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Jokainen kanta sekä tuote, jossa sitä käytetään, on testattava erikseen. Myös terveysvaikutteisuus on osoitettava kussakin kantaa käyttävässä elintarvikkeessa.
Uusia käyttöalueita probiooteille löydetään jatkuvasti. Jo nyt niitä käytetään jogurteissa, piimässä, happamattomassa maidossa, hedelmämehuissa, äidinmaidonvastikkeissa, kliinisen ravitsemuksen tuotteissa, rehydraatioliuoksissa sekä rohdos- ja lääkevalmisteissa. Probioottitutkimus on vahvistanut oikeaksi kansanperinteenä ympäri maailmaa levinneen käsityksen hapatettujen maito- ja viljavalmisteiden hyödyllisyydestä lasten ripulien hoidossa".
http://www.tekes.fi/ajankohtaista/uutisia/uutis_tiedot.asp?id=312&paluu=