Miten voisin parantaa tilannetta? Mieheni on masentunut ns. suhteemme ulkopuolisista asioista ja se vaikuttaa negatiivissesti parisuhteeseemme. Mieheni ei jaksa/halua tehdä muuta kuin katsoa töllöä pelata tietokoneella juoda kaljaa (ainakin n.6 kaljaa pvssä), mikään ei innosta häntä, seksielämämme kärsii. Hän on syyttä mustasukkainen, vainoharhainen, kiukkuinen, itsetuhoinen, tuntee itsensä huonoksi. Hänellä on selvästi paha olla ja minua sattuu kun rakkaani kärsii.
Mieheni ei halua ammatti-ihmisen puheille, hän puhuu vain mun kanssa asioistaan ja pahasta olostaan vain vähäsen. Lapsetkin kärsii kun isä ei jaksa tehdä paljon mitään ja hänellä on pinna todella tiukalla osaksi johtuen hänen vaativasta työstään.
Olen tehnyt kaikkea mitä mieleeni tulee; antanut aikaa ja tilaa, tukenut, kuunnellut, puhunut, järjestänyt tekemistä ilonaiheita, pitänyt huolta hänestä lapsista kodista, en ole stressannut häntä ns. mun asioilla, olen hellinyt häntä jne jne. Mikään ei auta. Tai hetkeksi auttaa mutta sitten taas hän luisuu synkkyyteen..usein ollessaan humalassa. Uskon että hänen pitäisi lopettaa juominen vähäksi aikaa (se auttoi aikaisemminkin), hän hermostuu tästä vaikka myöntää että hänellä on ongelmia alkoholin suhteen. Nyt hän suostui kokeilla olla n.1kk juomatta mtn:)
Tämä mieheni masennus on siis tietysti vaikeuttanut asioita välillämme. Ja nyt mieheni syyttää mua tilanteesta, mun kanssa on tylsää, mä en keksi meille tekemistä, mä haastan riittaa, mä olen vaikea, mussa on vikaa ja hänen olo parantuu kunhan eroamme. Jos näin olisi toki eroon suostuisin. Mutta tiedän että hän vain työntää mua pois pahasta olostaan johtuen jotta hän saisi olla eristyksissä muista ihmisistä. Hän haluaa että lähden nyt pois kun lopulta kuitenkin hänen mukaansa jätän hänet, että nyt kun eroamme häntä sattuu vähemmän kuin esim 5v päästä. Ja kuitenkin hän omien sanojensa mukaan pelkää menettävänsä mut. Ongelmallista siis.
Eli hyvät kiltit ihmiset, mitä ihmettä voin tehdä jotta rakkaani olo helpottuisi? Ja että suhteemme kestää tämän? Mä en ole lähdössä rakkaani luota mihinkään, olen sitoutunut häneen hyvinä ja huonoina aikoina, mutta en voi tehdä juuri mitään jos mieheni ottaa musta eron.
Mieheni ei halua ammatti-ihmisen puheille, hän puhuu vain mun kanssa asioistaan ja pahasta olostaan vain vähäsen. Lapsetkin kärsii kun isä ei jaksa tehdä paljon mitään ja hänellä on pinna todella tiukalla osaksi johtuen hänen vaativasta työstään.
Olen tehnyt kaikkea mitä mieleeni tulee; antanut aikaa ja tilaa, tukenut, kuunnellut, puhunut, järjestänyt tekemistä ilonaiheita, pitänyt huolta hänestä lapsista kodista, en ole stressannut häntä ns. mun asioilla, olen hellinyt häntä jne jne. Mikään ei auta. Tai hetkeksi auttaa mutta sitten taas hän luisuu synkkyyteen..usein ollessaan humalassa. Uskon että hänen pitäisi lopettaa juominen vähäksi aikaa (se auttoi aikaisemminkin), hän hermostuu tästä vaikka myöntää että hänellä on ongelmia alkoholin suhteen. Nyt hän suostui kokeilla olla n.1kk juomatta mtn:)
Tämä mieheni masennus on siis tietysti vaikeuttanut asioita välillämme. Ja nyt mieheni syyttää mua tilanteesta, mun kanssa on tylsää, mä en keksi meille tekemistä, mä haastan riittaa, mä olen vaikea, mussa on vikaa ja hänen olo parantuu kunhan eroamme. Jos näin olisi toki eroon suostuisin. Mutta tiedän että hän vain työntää mua pois pahasta olostaan johtuen jotta hän saisi olla eristyksissä muista ihmisistä. Hän haluaa että lähden nyt pois kun lopulta kuitenkin hänen mukaansa jätän hänet, että nyt kun eroamme häntä sattuu vähemmän kuin esim 5v päästä. Ja kuitenkin hän omien sanojensa mukaan pelkää menettävänsä mut. Ongelmallista siis.
Eli hyvät kiltit ihmiset, mitä ihmettä voin tehdä jotta rakkaani olo helpottuisi? Ja että suhteemme kestää tämän? Mä en ole lähdössä rakkaani luota mihinkään, olen sitoutunut häneen hyvinä ja huonoina aikoina, mutta en voi tehdä juuri mitään jos mieheni ottaa musta eron.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kokemusta on oman läheisen masennuksesta ja siitä selviämisestä:).
Tärkeää on,ettei masentunut jää yksin,vaikka haluaisikin eristäytyä. Moni ajattelee,et en lähde ammattiauttajalle jos tuntee,et tietää itse esim.syyn masennukselleen,mut masennus voi tulla ettei siihen oikein ole syytä tai siihen pikkuhiljaa ajautuu. Miehesi,ainakin kirjoituksesi perusteella tarvitsisi lääkärin/ammattiauttajan apua. Ei alkoholia!! Sehän vaan syventää hänen pahaa oloaan! Varmasti moni,etenkin mies kieltää ensimmäisenä ettei tarvitse lääkäriä,mut kumpi sit olis parempi: syvälle masennukseen vaipuva mies vai onnellinen oma rakas. Monesti masentunut ei välttämättä huomaa oikein tilaansa. Masennuksesta toipuminen (riippuen masennuksesta)vaatii yleensä aikaa ja läheisiltä se vaatii lujaa,periksiantamatonta luonnetta. Mutta mitäpä et tekisi rakkaasi parhaaksi:). Mun mielipide olis,et sun on pakotettava miehesi lääkäriin!
että sä et yksin selviä auttajana,tarvitsette tukea ja apua,lääkäriin vain!