Olen eräässä metallialan tehtaassa töissä, jossa pomot ei puutu tekemisiimme millään tavalla.
Siellä siis toisin sanoen vallitsee täysin vapaa nokkimisjärjestys jossa osa työntekijöistä on itse itsensä kohottaneet pomon asemaan ja aivan häpeilemättä kyttäävät kello kourassa toisten vessoissa käynnit ja liian pitkät juttelutuokiot ja antavat näistä palautetta päin naamaa!
Olen itse nuori ja hiljainen, tunnollinen työntekijä, mutta aina se "muka-pomo" keksii jotain moitittavaa minunkin työnteostani.
Alussa hän moitti minua liian nopeaksi, en saa tehdä niin paljon koska sitä odotettaisiin sitten heiltäkin.
No sitten hidastin työtäni jolloin hän taasen alkoi moittia minua hitaaksi!
Joka kerralla olen sanonut takaisin että sinä et ole minun pomoni, mutta ei auta, aina vaan hän seuraa joka liikahdukseni ja saattaa jopa lähteä seuraamaan minua!
No minulla meni lopullisesti kuppi nurin tuossa tämän viikon aikana ja menin itkemään pomolle etten jaksa enää ollenkaan.
Pomo lupasi ottaa johdon kanssa asian puheeksi että jos vaikka minut voitaisi siirtää muualle työskentelemään.
Se kyllä harmittaa koska juuri nuo työt ovat niitä mitä osaan ja mistä tykkään, mutta olen silti valmis vaihtamaan vaikka mihin hommaan kunhan pääsen siitä työpisteestä pois.
Pomot eivät tuntuneet oikein uskovan minua, mutta minulla oli tuuria sillä työsuojeluvaltuutettumme sattui seisomaan takanamme välikohtauksen aikana ja näki ja kuuli kaiken=)
Mutta, silti ei mitään ole tapahtunut, ei ole pomot edes halaistua sanaa koko viikon aikana minulle aiheesta puhuneet..
Olisi kiva saada edes tietää onko asia harkinnan päällä, vai pitääkö siitä puhua lisää?
Mutta se ettei MITÄÄN tulla sanomaan on loukkaavaa..
Siellä on kuulemma joskus jossakin palaverissä sanottu että johtaja ei usko viihtymiseen vaan hänen mielestään ihmiset ovat tehokkaampia kun eivät tule keskenään toimeen!
Mikähän logiikka siinä on?
Minä ainakin olen jo nyt väsynyt vaikka tätä vasta muutama päivä jatkunut, en enää nuku hyvin ja virheitäkin sattuu enemmän.
Loppujen lopuksi jollei mitään tehdä niin joudun myös jäämään sairauslomalle.
En haluaisi vaihtaa työpaikkaa koska olen jo monta kertaa sen tehnyt ja toiseksi tykkään työstäni, miksi kiusatun pitäisi aina olla se joka lähtee?
Siellä siis toisin sanoen vallitsee täysin vapaa nokkimisjärjestys jossa osa työntekijöistä on itse itsensä kohottaneet pomon asemaan ja aivan häpeilemättä kyttäävät kello kourassa toisten vessoissa käynnit ja liian pitkät juttelutuokiot ja antavat näistä palautetta päin naamaa!
Olen itse nuori ja hiljainen, tunnollinen työntekijä, mutta aina se "muka-pomo" keksii jotain moitittavaa minunkin työnteostani.
Alussa hän moitti minua liian nopeaksi, en saa tehdä niin paljon koska sitä odotettaisiin sitten heiltäkin.
No sitten hidastin työtäni jolloin hän taasen alkoi moittia minua hitaaksi!
Joka kerralla olen sanonut takaisin että sinä et ole minun pomoni, mutta ei auta, aina vaan hän seuraa joka liikahdukseni ja saattaa jopa lähteä seuraamaan minua!
No minulla meni lopullisesti kuppi nurin tuossa tämän viikon aikana ja menin itkemään pomolle etten jaksa enää ollenkaan.
Pomo lupasi ottaa johdon kanssa asian puheeksi että jos vaikka minut voitaisi siirtää muualle työskentelemään.
Se kyllä harmittaa koska juuri nuo työt ovat niitä mitä osaan ja mistä tykkään, mutta olen silti valmis vaihtamaan vaikka mihin hommaan kunhan pääsen siitä työpisteestä pois.
Pomot eivät tuntuneet oikein uskovan minua, mutta minulla oli tuuria sillä työsuojeluvaltuutettumme sattui seisomaan takanamme välikohtauksen aikana ja näki ja kuuli kaiken=)
Mutta, silti ei mitään ole tapahtunut, ei ole pomot edes halaistua sanaa koko viikon aikana minulle aiheesta puhuneet..
Olisi kiva saada edes tietää onko asia harkinnan päällä, vai pitääkö siitä puhua lisää?
Mutta se ettei MITÄÄN tulla sanomaan on loukkaavaa..
Siellä on kuulemma joskus jossakin palaverissä sanottu että johtaja ei usko viihtymiseen vaan hänen mielestään ihmiset ovat tehokkaampia kun eivät tule keskenään toimeen!
Mikähän logiikka siinä on?
Minä ainakin olen jo nyt väsynyt vaikka tätä vasta muutama päivä jatkunut, en enää nuku hyvin ja virheitäkin sattuu enemmän.
Loppujen lopuksi jollei mitään tehdä niin joudun myös jäämään sairauslomalle.
En haluaisi vaihtaa työpaikkaa koska olen jo monta kertaa sen tehnyt ja toiseksi tykkään työstäni, miksi kiusatun pitäisi aina olla se joka lähtee?
Vastaukset 1
Vanhimmat
kai olet liitossa