Ystäväni ihastui minuun. Minä en pitänyt hänestä siinä mielessä, kerroin sen hänelle.
Tänään päivällä olimme kahvilla ja hän ei edes puhunut melkein mitään mutta sanoi ettei ehkä pysty olemaan edes ystävä enään.
Ja mitähän ihmettä minä nyt teen? En halua häntä kokonaan menettää.
Tänään päivällä olimme kahvilla ja hän ei edes puhunut melkein mitään mutta sanoi ettei ehkä pysty olemaan edes ystävä enään.
Ja mitähän ihmettä minä nyt teen? En halua häntä kokonaan menettää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valitettavasti et voi tehdä mitään. Jos naisesta tuntuu ettei hän todella pysty olemaan vain pelkkä ystävä, niin onhan se parempi sitten noin... Eihän se ole aitoa ystävyyttä, jos toinen haaveilee koko ajan jostain muustakin. Aika tohon ehkä vaan auttaa... tai jos nainen löytää uuden ihastuksen...
Juuri niin, täysin samaa mieltä. Ei voi tehdä mitään.
ja joku ystävämies olisi ihastunut sinuun, mutta ei saisi vastakaikua, niin kaikki naiset olisivat tulleet puolustamaan sinua, että "kyllä miehen täytyy olla sen verran Mies, että kestää pakit, vaikka ne sitten tulisikin kaverinaiselta. Aika säälittävä luuserikusipää se sun mieskaveris, jos tollasen jälkeen ei enää halua pitää suhun yhteyttä".
ystävänsä ihastukseen vedoten, ei ole muutenkaan halunnut olla ystävä. Siitä saa vain hyvän tekosyyn katkaista välit.
Kyllä oikeiden ystävien välinen suhde kestää ihastumisenkin, eikä anna sen hajottaa välejä. Tuollaisista selvitään aina puhumalla, jos niin halutaan.
toisen, siis sen ihastuneen eleet, olemus ja katseet käy ahdistamaan ajan kuluessa. Siis jos se ei lopu se ihastus. Kyllä sen huomaa eikä siinä voi ite olla normaalisti kun toinen läähättää niskaan vaikkakin vertauskuvallisesti. Kummallakaan ei ole hyvä olla. Toinen joutuu pidättäytymään mielihaluistaan koskea ja olla lähellä ja toinen joutuu jatkuvasti torjumaan. Ole siinä sit kaveria, ei onnistu vaikka kuinka haluais. Takaisin ei ole paluuta. Mä oon ton kokenu kummaltakin puolelta monta kertaa eikä se kavereina oleminen ikinä toimi. Sä et ilmeisesti ole sitä kokenut tai sitten oot ollu vaan se osapuoli johon on ihastuttu. Noin yksinkertaista se ei ikinä ole, mitä annoit ymmärtää. Sorry, mut se on totuus.
sen molemminpäin, kai. En ole ihan varma, ihastuiko kaveri minuun, ainakin sanoi niin mutten koskaan ollut silti ihan vakuuttunut. Kaveruuteen se ei silti vaikuttanut mitenkään. Halattiin ja pussattiin joskus muutaman kerran hänen tahdostaan ja siinä se. En todellakaan kokenut sitä millään lailla ahdistavaksi.
Itse olen ollut myös se ihastunut osapuoli. Tuntuisi pahalta, jos toinen on kokenut sen jotenkin ahdistavana, koska en ole koskaan edes ajatellut asiaa niin. Ystävyyttä hän ei halunnut ainakaan jatkaa, joten ehkä olen sitten vain niin ahdistava ihminen. Mielestäni kyllä ystävän velvollisuus olisi sanoa, jos joku ei tunnu hyvältä.