Tilanne on tämä. Olen 25-vuotias 'nuori', jolla ei ole minkäänlaista koulutusta peruskoulun jälkeen. Töitä/työkokemusta ei myöskään(yllättäen) ole. Opiskelen aikuislukiossa ja taas tekee mieli jättää leikki kesken. Ensi keväänä pitäisi se lakki olla jos jaksaisin yrittää, mutta en usko että opiskelusta on enää mitään hyötyä. Olisin silloin 26-vuotias ja vähintään kolmekymppinen ennen kuin minulla olisi minkäänlainen tutkinto kasassa. Tiedän että työkokemus on nykyään kaikki kaikessa, joten en itsekään usko koskaan työllistyväni, vaikka hankkisin minkälaisen koulutuksen. Eli kertokaapas se minkä haluan kuulla:Parempi säästää aikaa ja rahaa, lyödä hanskat tiskiin lopullisesti ja jatkaa elämistä toimeentulotuella?
Mitä teen?
Mies-25
171240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Viime syksyyn asti (25-vuotiaaksi) minullakaan ei ollut käytännössä mitään työkokemusta. Aikuislukion jätin aikoinaan kesken, koska ei ollut varaa (siihen ei saa opintotukea) ja se kaduttaa minua vieläkin. Kävin kyllä ammattikoulussa maailman turhimman ammattitutkinnon, millä ei ole mitään vaikutusta työllistymiseen.
Syksyllä sain elämäni ensimmäisen oikean palkkatyön, satojen lähetettyjen hakemuksien jälkeen!
Sanon siis, että älä jätä koulua kesken, vaikka väsyttäisi, enemmän sen käymättömyyttä tulet katumaan, kuin yo-lakkia! Ja pommita sitten hakemuksia työpaikkoihin, vaikka ns.paskahommiin...
Koska sitten kun olet töissä ihan missä vaan, saat varmemmin muitakin töitä :)
Mutta vaikka olisit työttömänä ja tukien varassa niin pidä pääsi pystyssä ja ole ylpeä itsestäsi. Älä syytä valtiota, älä syytä itseäsi, tämä pallo on meitä kaikkia varten eikä kenenkään omaisuutta ja kukin eläköön tyylillään...
Näitä maailman turhimpia tutkintoja, joilla ei ole minkäänlaista vaikutusta työllistymiseen, pystyy kyllä suorittamaan lukionkin käytyään. Tutkintokin on meidän perheessämme jäänyt kaiken lisäksi hieman vajaaksi (ei välttämättä lopullisesti). Vastoin ympäristön paineita väitän, että tutkinnon loppuunsaattaminenkaan ei olisi välttämättä alan töitä taannut tässä tilanteessa.
Sen lisäksi, että on oltava välittämättä ympäristön ajatuksista ja luovuttava turhista sosiaalisista paineista, kannattaa unohtaa katkeruutensa: Mitäpä sitä kaikki nuoret osaisivat välttämättä alkaa elämänurakseen suunnitella heti peruskoulun jälkeen, ellei olisi aikaa ja mahdollisuuksia käydä vaikka "turhia kouluja". Koulutuksen kautta on kuitenkin saanut mm. kansainvälistä kokemusta.
Näennäisesti täysin koulutukseen liittymättömiin työtehtäviin ajauduttuaan on poika nyt päässyt (erityisesti aktiivisesti hakeutumatta) firman koulutuksen piiriin. Kukaan ei pysty kertomaan, mitä tästä vielä kehkeytyy. Voisi kai todeta, että onneksi kaikki ei aina mene, kuten ajatellaan menevän - tai kuten jostain käsittämättömästä syystä ihanteena pidetään.
En kyllä lähtisi kovin kevyin perustein tuomitsemaan myöskään sosiaaliturvan puoleen kääntyjiä. Edustan itse edelleenkin sellaista ihmiskäsitystä, että ihminen on ennen kaikkea aktiivinen toimija. Tätä hän voi olla myöskin itsensä suojelemisen suhteen.
Terve lapsi on todellakin aktiivinen ja tulevaisuuteen luottavainen. Tällaisena hän säilyykin, mikäli kaikki menee niin sanotusti hyvin. Luontokappale on minulle kuitenkin opettanut sen, että liian monta kertaa tuulimyllyjä vastaan taisteltuaan on jättänyt keväällä vain yhden työpaikkahakemuksen, odottanut siitä kielteisen päätöksen, jonka kanssa on mennyt sosiaalitoimistoon. Puhun nyt ajasta, jolloin ei saanut edes kesätöitä (niiden olisi lisäksi tullut olla alakohtaisia) ilman suhteita.
...Terve lapsi on todellakin aktiivinen ja tulevaisuuteen luottavainen...
Näinhän sen pitäisi olla ja näin on joskus ollutkin. Vaan sairas yhteiskunta sairastuttaa terveenkin...
Yo-lakkia voi pitää vain kerran vuodessa ja silloinkin häpeää niin paljon että se jää kaappiin.
Helpompi hommiin on päästä ilman koulutusta kuin koulutuksen kanssa.
Jätä yo-höpinät kesken ja hae töihin, töillä raha ansaitaan eikä lakilla!
Olen seurannut työpaikkailmoittelua lasteni kautta lähinnä teollisuusammattien osalta ja huomioinut, että sielläkään ei asia ole aina niin, että muodollinen koulutus ei kuitenkin nousisi ratkaisevaksi valintakriteeriksi. Lisäksi minulle on jäänyt erittäin epäselväksi, että kenen käsissä on firmoissa valta, kun puskaradio esim. pubissa sanelee kelpoisuusvaatimukset kyselemiini kiinnostaviin työtehtäviin.
Tietyissä julkisen sektorin ammateissa on viralliset hyvinkin tarkat muodolliset kelpoisuusvaatimukst. Tämä on johtanut mm. terveydenhoitoalalla työvoimapulaan, koska ketä tahansa kadunmiestä ei voi palkata. Kuitenkaan esim. opetusalalla näin ei ole käynyt. On käsittämätöntä, että edelleenkin joillakuilla työnantajilla on kanttia jo ilmoittelussaan rikkoa lakia: Innostetaan epäpäteviä hakemaan - kunhan ovat tarpeeksi kokemattomia, että ei tarvitse maksaa palkkaa.
Voi olla v-mäisempää selitellä työpaikkahaastattelussa, miksi on jättänyt koulunsa kesken (jos lukiosta mainitsee), kuin todeta käyneensä lukion!
Joudun selittelemään miksi jätin yliopiston kesken ja AMK:n. Jos en olisi mennyt lainkaan, ei tarvitsisi selityksiäkään!
Meni vielä lukioaika sillain pilalle, että laudatur-paperit sain. Ei niillä ikinä pääse mihinkään töihin, heti katsotaan että on jokin älykkö tai muuten kelpaamaton.
...Jätä yo-höpinät kesken ja hae töihin, töillä raha ansaitaan eikä lakilla!...
Tuohan oli ihan älytön neuvo. Koulunsa keskeyttäneet ovat varmasti yhtä pohjalla työnhakijoiden joukossa kuin työttömätkin.
Opintolaina ja opintotuki tuottavat huonosti rahaa. Yleensä minulla opinnot ovat tuottaneet suunnilleen saman kuin mitä ovat maksaneetkin, poikkeuksena viimeisin kurssi, jossa 800 euron investointi tuotti 130 euron edestä työtä vuoden tähtäimellä.
Mene pankkiin vaikka ja kysy sijoitusohjelmaa jossa pistät 800 euroa menemään ja saat 130 euroa siitä takaisin vuoden päästä. Ei taida löytyä.
Nigerialaiskirjeet ja Matti Nykäsen mitalikauppa ovat lähinnä vastaavia, mutta kumpaakin pidetään huijauksena ja niistä voi tehdä ilmoituksen poliisille. (Matti sai mitalinsa takaisin ja vielä hyvitystäkin)
Voiko poliisille tehdä ilmoituksen siitä että on huijattu opiskelemaan turhaan?
...Joudun selittelemään miksi jätin yliopiston kesken ja AMK:n...
Minkään koulutuksen keskeyttäminen ei ole meriitti työmarkkinoilla. Ehkä tuo on syynä siihen, ettet ole työllistynyt.
Eikun opinnot päätökseen ja sitten oletkin jo
paremmissa lähtökuopissa - toimeentulotuella
elämä kuluttaa ihmisen äkkiä - kannattaa hakeutua
oikeisiin töihin, kunhan tuot lakin ensit nappaat.
Ei järkeä keskeyttää opintoja tuossa vaiheessa. Olen itsekin iltakoulussa hankkinut lakkini ja sen jälkeen sitten suorittanut korkeakoulututkinnon. Sinua paljon vanhempana. Enkä ole katunut hetkeäkään.
Pinnistä siis. Yo-tutkinto antaa kuitenkin laajemman ponnistusalustan kuin peruskoulu.
Kyllä sitä työtä vielä löytyy. Missään tapauksessa ei kannata heittää pyyhettä kehiin. Olet vielä nuori tekemään mitä vain. Yo-tutkinnon jälkeen hanki joko hyvä ammattitutkinto (esim. rakennusalan työt, lvi-ala, sähköala, ja töitä riittää, sillä rakentaminen ja korjaaminen on välttämättömiä hommia) tai sitten sellainen korkeakoulututkinto, joka työllistää. Sellaisia ovat lääketiede (joko hoitoala tai lääkäri) ja oikeustiede. Itselläni on jälkimmäinen.
Työvoimapulastahan huhutaan jatkuvasti. Kun sinä olet astumassa 'remmiin', suuret ikäluokat alkavat olla jo suurelta osin eläkkeellä, joten väistämättä työpaikkoja on tultava.
lukio loppuun sitten turkuun aker finnyardsiin hitsaaja tai putki asentaja kurssille, kestää 4-6 kk ja vakituinen työ jos kurssin läpäisee ja on kielitaitoinen, varsinkin englanti.Eli siellä pulaa ns. kielitaitoisista perus duunareista jotka voisivat toimia ns. tiimin vetäjinä laivanrakennuksessa tiimeissä missä on niin suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä.
Yksinkertainen neuvo: muuta vittuun tästä maasta, jos vain hiukkasen rahaa löytyy ja kielitaitoa. Töitä saa nimittäin muualta huomattavasti helpommin kuin Suomesta ja tämä se on se alkuperäinen ongelma; kun tarjontaa on huomattavasti enemmän kuin kysyntää, voidaan nirsoilla ja asettaa mitä mielikuvituksellisimpia vaatimuksia samalla, kun maksetaan paskoja palkkoja.
Mitäs suomen huutavalle työvoimapulalle tapahtui?
Eikö silloin kun on pulaa työntekijöistä pitäisi olla työntekijöiden/- hakijoiden markkinat, eikä työnantajien. Missä ovat siis ne työnantajat jotka houkuttelevat työntekijöitä töihin kaikin mahdollisin keinoin?
Paljon voimia ja tsempiä opiskeluun. Älä luovuta kun olet jo noin pitkällä, hienoa. Ja ole ylpeä jaksamisestasi. Itselläni on paljon tutkintoja ja olen niistä hyvin ylpeä, vaikka aina sitä arvostusta ei ole tullut. Nyt teen kuienkin sijaisuuksia sellaisessa paikassa, että arvostetaan, vaikkei ehkä rahallisesti, mutta arvostetaan ammattitaitoani ainakin.
Tyttäreni kirjoitti sinun ikäisenä iltalukiosta, kävi lyhyen myyjän kurssin ja pääsi myymään opiskelijoiden, lähinnä lukiolaiset, koulukirjat vastuualuenaan kirjakuppaan ja on edennyt alalla ja ylentynyt. Siis oli hänellä paljon hyötyä iltalukiosta, vaikka oli käynyt sen aikuisena.
Voimia ja tsemppiä! Minä ainakin arvostan jokaista joka opiskelee, oli se sitten mitä alaa tahansa!