Voisiko jollakin olla omakohtaisia kokemuksia, miten seuraavan mieltäni painavan asian voisi hoitaa:
Olemme asuneet nykyisen avomieheni kanssa yhdessä puolisen vuotta. Meillä on osaomistusasunto, jonka laina on mieheni nimissä, mutta kaikki kulut olemme maksaneet puoliksi. Tämä sen vuoksi, että minulla on edellisestä liitosta aiheutuneita velkoja, joista tuli lopulta maksuhäiriömerkintä. Ulosottoon asti meni myös velkoja, joista en voinut selviytyä ex-mieheni kadotessa kuin koira veräjästä. Nämä olivat pääsääntöisesti hänen aiheuttamiaan. Maksan tällä hetkellä ulosottoa, josta mieheni on kyllä tietoinen. Eikä se vaikuta meidän suhteeseemme heikentävästi. Minulla on myös jonkin verran lainaa opinto pankkilainaa (yht. 9000€).
Velkani olivat hänen tiedossaan jo muuttaessamme yhteen. Tarkat summat olen kuitenkin halunnut pitää omana tietonani, koska nämä kaikki kuuluvat kurjaan menneisyyteeni, johon en halua miestäni sekoittaa. Asiasta on kerran puhuttu, mutta sekin aiheutti riidan, koska en hyväksynyt, että nykyinen mieheni maksaisi entisen mieheni aiheuttamia velkoja. Haluan ne itse maksaa, koska ne omaa tyhmyyttäni olen saanut aikaan. Sovimme, että minä pidän velkani omana tietonani ja hoidan ne omalla tavallani, eikä hän niihin puutu.
Otan nyt pankkilainan, johon liitetään tuo ulosotto sekä toinen lainani - siis laitetaan yhteen. Äitin on lainan ottaja ja minä pankissa tehdyllä sopimuksella takaaja. Mieheni tietää ehkä suurinpiirtein nykyisen laina-aikani, mutta nyt se pidentyisi parilla vuodella. Haluaisin pitää tämän kaiken omana tietonani, mutta kaipaisin vähän tukea, että voinko pitää tämän omana tietonani (kun kerran saan asian hoitaa itse) vai kuuluuko mieheni tietää?
Tämä kaikki helpottaa meidän rahatilannetta, vaikka tiukkaa ei vieläkään ole ollut, ja tarkoitus olisikin saada pankissa tehdyn budetin mukaan säästöönkin reilusti. Tarkoitus olisi sitten matkustaa yhdessä (tämä on yllätys miehelleni). Raha-asiat siis helpottavat reilusti ja kun on asunnon lunastamisen aika, minulla on puhtaat luottotiedot sekä olen velaton (toivottavasti). Saanko pitää salaisuuteni vain, etten pahoita mieheni mieltä ja saan järjestettyä hänelle pari yllätystä? Olen vannonut itselleni, että tämä ei ole vain hyvä keino saada itseni vakuuttuneeksi, että voin jotain jättää kertomatta miehelleni.
Olemme asuneet nykyisen avomieheni kanssa yhdessä puolisen vuotta. Meillä on osaomistusasunto, jonka laina on mieheni nimissä, mutta kaikki kulut olemme maksaneet puoliksi. Tämä sen vuoksi, että minulla on edellisestä liitosta aiheutuneita velkoja, joista tuli lopulta maksuhäiriömerkintä. Ulosottoon asti meni myös velkoja, joista en voinut selviytyä ex-mieheni kadotessa kuin koira veräjästä. Nämä olivat pääsääntöisesti hänen aiheuttamiaan. Maksan tällä hetkellä ulosottoa, josta mieheni on kyllä tietoinen. Eikä se vaikuta meidän suhteeseemme heikentävästi. Minulla on myös jonkin verran lainaa opinto pankkilainaa (yht. 9000€).
Velkani olivat hänen tiedossaan jo muuttaessamme yhteen. Tarkat summat olen kuitenkin halunnut pitää omana tietonani, koska nämä kaikki kuuluvat kurjaan menneisyyteeni, johon en halua miestäni sekoittaa. Asiasta on kerran puhuttu, mutta sekin aiheutti riidan, koska en hyväksynyt, että nykyinen mieheni maksaisi entisen mieheni aiheuttamia velkoja. Haluan ne itse maksaa, koska ne omaa tyhmyyttäni olen saanut aikaan. Sovimme, että minä pidän velkani omana tietonani ja hoidan ne omalla tavallani, eikä hän niihin puutu.
Otan nyt pankkilainan, johon liitetään tuo ulosotto sekä toinen lainani - siis laitetaan yhteen. Äitin on lainan ottaja ja minä pankissa tehdyllä sopimuksella takaaja. Mieheni tietää ehkä suurinpiirtein nykyisen laina-aikani, mutta nyt se pidentyisi parilla vuodella. Haluaisin pitää tämän kaiken omana tietonani, mutta kaipaisin vähän tukea, että voinko pitää tämän omana tietonani (kun kerran saan asian hoitaa itse) vai kuuluuko mieheni tietää?
Tämä kaikki helpottaa meidän rahatilannetta, vaikka tiukkaa ei vieläkään ole ollut, ja tarkoitus olisikin saada pankissa tehdyn budetin mukaan säästöönkin reilusti. Tarkoitus olisi sitten matkustaa yhdessä (tämä on yllätys miehelleni). Raha-asiat siis helpottavat reilusti ja kun on asunnon lunastamisen aika, minulla on puhtaat luottotiedot sekä olen velaton (toivottavasti). Saanko pitää salaisuuteni vain, etten pahoita mieheni mieltä ja saan järjestettyä hänelle pari yllätystä? Olen vannonut itselleni, että tämä ei ole vain hyvä keino saada itseni vakuuttuneeksi, että voin jotain jättää kertomatta miehelleni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla tilanne hieman toisinpäin (kts. miehen logiikkaa) ja vaikka aikeesi olisivat hyvät niin raha-asiat kuuluvat mielestäni niihin juttuihin parisuhteessa, joissa pitää olla selvät sävelet. Itse en vielä tiedä 100% varmuudella onko mieheni susi lampaan vaatteissa vai yrittikö myös järjestää positiivista "yllätystä", mutta väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaisi olla avoin. Meillä myös nuo vanhat velat ovat hieman "tabu" ja itselleni ainakin aiheuttivat jossain vaiheessa kauhunväristyksiä, koska kuvittelin summan olevan aivan hirveä kun siitä ei voinut puhua.
...mun mielestä sun pitäisi luottaa puolisoosi, ja siis ehdottomasti kertoa. Tuo on sen verran iso juttu.
Veljeni otti aikoinaan erinäköisiä lainoja, ja juuri kuten sinä, uutta lainaa entisten rahoitamiseen/uudelleenjärjestelyyn. Vaimo ei tiennyt mistään mitään, tai siis ainakaan lainojen suuruutta. Veljeni ei pystynytkään hoitamaan lainaansa, tuli sairautta ja muuta sellaista. Se oli kuule iso paukku vaimolle - koko avioliitto enemmän tai vähemmän hajosi.
Silloin minä ainakin mietin, että kyllä tuollaisten asioiden pitää olla yhteisiä. Se on mielestäni osa rehellisyyttä - älä jätä puolisoasi syrjään.
Entä jos sairastut? Vaikka puoleksi vuodeksi? Se on aina pahempi kertoa jälkikäteen.
Et kerro!! Suhteessa saa olla omia ajatuksia eli kaikkea ei tarvi jakaa. Mitä suuremmalla syyllä raha.asiat ovat myös erittäin henkiloökohtaisia asioita joita ei tarvi kertoa kumppanille.
meillä on vähän vastaavanlainen tilanne, tosin ei yhtä paha. mulla on velkoja n.3000€:lla, johon otan pian lainan (äitini nimiin) ja miehelläni oli hurjat velat (n.15 000€). meillä oli todella kamalia riitoja tässä taannoin, jotka olivat kaataa suhteen. nyt hänen velkansa on eimmäkseen maksettu, mutta hän ei ollut uskaltanut minulle sanoa että osa jäi vielä maksamatta. hän elää yli varojensa..tai siis eläisi, ellen minä estäisi. pakotin hänet oerumaan autolehtien tilaukset ja henkivakuutuksen ym, mihin meillä ei tällä hetkellä ole varaa. voi olla, että jo puolenvuoden kuluttua meillä on toinen tilanne ja silloin on varaa ylellisyyksiin.
meillä on nyt molemmilla maksuhäiriömerkinnät seuraavat 4 vuotta. eli esim vuokra-asuntoa emme saisi kumpikaan nimiimme, joten luojan kiitos asumme nyt omistusasunnossa (mieheni osti täömän syksyllä). hoitamattomat raha-asiat ja velat painavat ja vaikuttavat parisuhteeseen ja sen laatuun. siksi on tärkeää olla avoimia näissä kaikissa asioissa.
eikös se ole sinustakin oikein, että mihesi tietää miten kauan kestää, ennen kuin velkaon maksettu. ilmeisesti sinulta menee kaikki tienestisi velkojen maksuun vielä usean vuoden ajan ja hän käytännössä elättää sinut? ja hän tuskin ehdottaisi maksavansa velkojasi, mikäli tietäisi totuuden niiden suuruudesta. sun velathan on ihan järkyttävät!!! kyllä jos te yhdessä elätte niin avoimuus on kaiken a ja o. jos et ole miehesi kanssa vain rahan takia ja siksi että se sut elättää, niin kerro sille. se ansaitsee takuulla tietää totuuden. pystytte paremmin yhdessä suunnitella tulevaakin.
No, asiasta on nyt juteltu. Ei ollut niin kamalaa kun pelkäsin. Itkin monena iltana, olin kuolemanväsynyt. Mutta ei tähän kuole.
Lopullinen maksuaika veloille jäi yhteensä 7 vuoteen ja rahaa jää kuukaudessa 100 € enemmän käyttöön nyt, kun ulosottoa meni kuukaudessa 400 €. Me pärjätään paremmin kuin aiemmin, sillä lyhennykset kuussa jäävät pienemmiksi. Mieheni EI ole missään vaiheessa joutunut elättämään minua. Minä hoidan koko taloudenpidon ja vastaan siitä, että hänellä on joka päivä ruokaa sekä puhtaat vaatteet. Ostan jopa vaatteet hänelle näillä tuloilla. Eli hän ei todellakaan elätä minua, ei nyt eikä tulevina vuosina, jos luoja suo.
Vaikka minulla on se maksuhäiriömerkintä (mieheni on myös tietoinen tästä), pääsin pankin kanssa sopimukseen, että olen toinen takaaja lainassa, jolla järjestetään raha-asiani. Tällä hetkellä asumme osaomistusasunnossa ja haaveilemme pääsevämme omakotitaloon. Mieheni tietää velkani, samoin pankki ja silti olemme pankin kanssa laskeneet, että rahamme riittäisivät myös tähän loistavasti (ts. asumiskustannuksemme eivät nousisi). Lisäksi, koska olen ottanut itse asian hoitooni ja näyttänyt, että minä osaan ja haluan, he ovat luvanneet järjestää asian niin, että myös minä olisin lainanottaja. Kummasti mieltä piristää, kun asiat vuosien jälkeen alkaa näyttää valoisammalta. Asioiden hoitaminen näköjään kannattaa. Tämä täytyi vain opetella kantapään kautta.
Kiitos kaikille vastauksista ja hyvää kevättä! =)