tienaavat miehet!
Valitettavasti tästä tuloluokasta on kokemukseni mukaan vähiten hyvää sanottavaa. Ja vika ilmeisesti meissä naisissa. Näitä tullut eteen nyt useampi. Luulevat saavansa kaiken sormeaan heilauttamalla ja varmaan saavatkin. Naiset kun kuulemma kysyvät kuukausipalkan ensimmäisenä ja käyttäytyvät sitten sen mukaan. Itse sain kehuja siitä että olen ensimmäinen nainen joka en kysynyt asiaa enkä kysy, koska ei ole tärkeä suhteen muodostumisen kannalta. Tosin työtöntä en ottaisi myös. Itse olen aina tehnyt töitä ja aina niitä saanut tarpeeksi tehdä. Uskon vankasti että jos ihminen vain haluaa tehdä oikeasti töitä niin työttömiä ei juuri olisi.
Sitten tämä viimeisin tapaus: hävittäjälentäjä ja lentokapteeni. Kirjoittelimme jonkin aikaa ja pyysin esim valokuvaa viitisen kertaa, ei koskaan tullut. Teksti oli kieliopillisesti oikeaa ja luettavaa normaalisti mutta viestit lyhyitä ja epämääräisiä. Eilen sitten tuli viesti keskellä päivää: täynnä kirjoitusvirheitä, ymmärrettävyyden rajoilla. Kokemuksesta tiedän; kiitos exäni!; että kännissä tuo teksti ei ole enää puhdasta. Mainitsin lentokapteenille asiasta. Tänään sain taas täydellisen uraselvityksen ja kuulla kuinka kyvytön olen arvostelemaan toisia ja sitten hän torjui minut...heh=) voi vitsi nyt harmittaa. Taisi osua kalikka oikeaan koiraan.
Tiedoksenne naiset.....se minun alkoholisoitunut johtaja exänikin on omalla profiilillaan täällä. Että etsikää ja katselkaa te vain hyvätuloisia miehiä ja niin ne todelliset hyvät miehet jäävät minulle=)sitä paitsi ihmisethän itse ilmoittavat tulonsa profiiliinsa ja voivat laittaa sinne mitä tahansa.
Valitettavasti tästä tuloluokasta on kokemukseni mukaan vähiten hyvää sanottavaa. Ja vika ilmeisesti meissä naisissa. Näitä tullut eteen nyt useampi. Luulevat saavansa kaiken sormeaan heilauttamalla ja varmaan saavatkin. Naiset kun kuulemma kysyvät kuukausipalkan ensimmäisenä ja käyttäytyvät sitten sen mukaan. Itse sain kehuja siitä että olen ensimmäinen nainen joka en kysynyt asiaa enkä kysy, koska ei ole tärkeä suhteen muodostumisen kannalta. Tosin työtöntä en ottaisi myös. Itse olen aina tehnyt töitä ja aina niitä saanut tarpeeksi tehdä. Uskon vankasti että jos ihminen vain haluaa tehdä oikeasti töitä niin työttömiä ei juuri olisi.
Sitten tämä viimeisin tapaus: hävittäjälentäjä ja lentokapteeni. Kirjoittelimme jonkin aikaa ja pyysin esim valokuvaa viitisen kertaa, ei koskaan tullut. Teksti oli kieliopillisesti oikeaa ja luettavaa normaalisti mutta viestit lyhyitä ja epämääräisiä. Eilen sitten tuli viesti keskellä päivää: täynnä kirjoitusvirheitä, ymmärrettävyyden rajoilla. Kokemuksesta tiedän; kiitos exäni!; että kännissä tuo teksti ei ole enää puhdasta. Mainitsin lentokapteenille asiasta. Tänään sain taas täydellisen uraselvityksen ja kuulla kuinka kyvytön olen arvostelemaan toisia ja sitten hän torjui minut...heh=) voi vitsi nyt harmittaa. Taisi osua kalikka oikeaan koiraan.
Tiedoksenne naiset.....se minun alkoholisoitunut johtaja exänikin on omalla profiilillaan täällä. Että etsikää ja katselkaa te vain hyvätuloisia miehiä ja niin ne todelliset hyvät miehet jäävät minulle=)sitä paitsi ihmisethän itse ilmoittavat tulonsa profiiliinsa ja voivat laittaa sinne mitä tahansa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Paljon varmaan perää on tarinassasi, mutta monen naisen sydämen sulattaja on kuitenkin "uniformu" mies ja hyvätuloinenkin sellainen. Eihän noilla tuloilla kyllä oikeesti pitäisi olla mitään merkitystä kahden ihmisen väliseen rakkaus suhteeseen. Rakkaus ja raha kulkee eri teitä!
Itse miehenä en voisi kuvitellakaan että etsisin rakastettuani palkkapussin paksuuden perusteella.
Vaikka sitä kyllä todellisuudessa etsinkin, täältäkin siis, mutta muilla arvoilla. Ja sen voin sanoa etten ihan hevillä edes kerro tulojani naiselle vaikka ne onkin kyllä paljon enemmänkin kuin tään otsikon summa. Jokaisen normaalin ihmisen menestys on kuitenkin monesti hänen oman ahkeruutensa tulosta. Itse siitä siis haluaa nauttia ja antaa vaikka lapsille mahdollisuuden opiskella ja kehittää itseään.
Mutta monella miehellä on tässä suhteessa "tyhjä pää", kun kuvittelee että aitoa rakkautta voi rahalla ostaa. No rakkautta varmaan saa, mutta ei aitoa!
Siis, mitähän mahdoit tarkoittaa tuolla ajatuksellasi, että ihmiset kysyvät toisiltaan tulojaan? En todellakaan usko, että sellainen on yleistä, sehän olisi todella outoa. toisekseen en ymmärrä kommenttiasi siksikään, että jos puhut nettitapauksista, tarkoittanet ilmeisesti treffi-ilmoituksia: niissä taas yleensä ihmiset ovat täyttäneet myös tulokohtansa. Eihän siis ole silloin mitään kysymistä "tuloista". Lisäksi kuvittelisin, että ko. tuloilla tarkoitetaan vain palkkatuloja, ei esim. pääomatuloja.
Minä kyllä katson treffi-ilmoituksista sen tulokohdankin, mutta kylläkin siksi, että yhdistän sen mielikuvissani mahdolliseen ammattiin. En kiellä sitä, että arvostan esim. akateemista ammattia enemmän kuin vyötärön mittaa. Nämä asiat eivät ole mitään must-juttuja yleensäkään, mutta hahmottavat jotenkin sitä vastapuolta.
Jotensakin jutuistasi siitä, kuinka esim. et hyväksy työtöntä, mutta et arvosta rahaa...siinä on jotain kylmää, kovaa ja elämää ymmärtämätöntä.
Teet kovin suoria johtopäätöksi siitä, miksi joku niitä tuloja(kin) katsoo.
voisi jättää kokonaan pois profiilista. Kyllähän ammatista voi päätellä jo paljon.
Onhan se toki kylmää ja ymmärtämätöntä jos kerron että minuun vaikuttavat pääasiassa muut tekijät kuin tulot. Vaikkakin arvostan itsensä työllistävää, eteenpäinpyrkivää ja omillaan toimeentulevaa miestä. Siis samanlaista ihmistä kuin itse olen.
Kommenttini siitä että naiset kysyvät tuloja, perustuu täysin miesten kertomuksiin minulle ja ihmettelevään asenteeseen kuinka minä en sitä tee. Monet naiset kuulemma todella tekevät niin että vaikka miehet ilmoittavat tulonsa tiettyyn kategoriaan niin naiset haluavat tietää tulot mahdollisimman tarkasti. Niihin tuloihinko sitä sitten rakastutaan? Sitten ihmetellään kun ei löydy sitä omaa ja oikeaa. Miehet taas toisaalta voivat käyttää hyväksi ja valitettavasti osa käyttääkin hyväkseen tätä tulo-kohtaa vaikka eivät edes tienaisi ilmoituksensa mukaan. Ja mikseivät niin tekisi, jos etsivät yhden illan seuraa ja naisille riittää isoksi ilmoitettu rahapussi. Lisäksi kerroin kahdesta tapauksesta joilla oli/on suuria ongelmia suurten tulojen lisäksi. Tietysti jos se on hienompaa olla alkoholistin uhri varakkaan miehen toimesta niin siitä vaan. Itse olen kokenut tuon ja arvostan todella enemmän miestä itseään ja sitä mihin hän pystyy kuin palkkapussia....se ei tee kusipäästä parempaa vaan valitettavasti vielä enemmän kusipään.
Toki täytyy muistaa että hyvätuloisissa miehissä löytyy myös todella hienoja tapauksia, mutta he harvoin mainostavat tulojaan ensimmäisenä.
Ehkä tahdoin vain tällä saada naisia ajattelemaan asioita siltä kantilta että jos elämää haluaa rakentaa hyvän varaan niin parasta on itse toimia siihen suuntaan. Ja etsiä kumppanista muita ominaisuuksia kuin taloudellisia. Eikä luottaa siihen että kun se rikas prinssi löytyy niin kyllä kaikki järjestyy. Kun ongelmat tulevat eteen voi putoaminen olla suurempi kuin oli lähtötilanne.
Onko tuloilla ja alkoholismin todennäköisyydellä jokin yhteys? Totta on se minustakin, että aina on vaarana se, että varsinkin eronneessa miehessä voi olla alkoholismia. Muutenkin kun tullaan tänne 40:stä ylös päin ikäluokkaan, niin kyllä se alkoholisoitumisen riski on kasvanut. joten olet kyllä siinä mielestäni oikeassa, että alko-varoitin on hyvä olla mukana kun "näiden" kanssa liikkuu. Kumminkin teet yleispäätelmän siitä, että itselläsi on ollut hyväpalkkainen alkoholisti miehenä. Kyllä niitä alkoholisteja löytyy joka junaan, näin luulisin.
itse en nettituttavuuksissa tosin niinkään pelkää alkoholisteja: heihinhän voi toki turvallisesti tutustua, mutta ei tosin mitään vakavaa rakentaa. Eihän kukaan ihminen ole vain alkoholisti, onhan hänessä toki muutakin. Se mitä minä pelkään eniten (vaikka ei ole koskaan vastaan sattunut tulemaan) ovat ne miehet, joista on otettu ero väkivaltaisuuden vuoksi. miten heidät erottaa?
Olet ehkä aika nuori, kun ajattelet että työtön ihminen olisi jotenkin automaattisesti vähemmän yrittävä kuin esim. sinä. Oletko tietoinen siitä kuinka paljon juuri akateemiset nuoret naiset ovat paljolti työttömiä ja suurin osa heistä on pätkätyössä?
Kun itsekin olen opiskellut sitä sun tätä ja vähän tätä sun sitäkin, niin arvostan miehessäkin esim. kielitaitoa. Se on kumminkin vain yksi seikka, mitä summan mutikassa : ) mittailen. Niinhän kaikki muutkin tekee: yksi arvostaa tanssitaitoa, toinen komeutta yms.
Vaikka kuinka yrittäisit, niin et sinä niitä parempia miehiä löydä vaikka karsisitkin ne ns. hyvätuloiset. Miehet ovat miehiä: enpä ole vielä täydelliseen törmännyt. Siksi olenkin ottanut profiilini pois : )
Totta ehkä kumminkin se, että mies jolla on tarpeeksi itsetuntoa, ei laita tulojaan esille (jos niitä on).
Miestä mitä ei todellisuudessa ole olemassakaan, siis "täydellistä". Jotkut voi itseään sellaiseksi väittää, mutta tuskin ovat. Mutta oletko itse 100% täydellinen, kun kumppaninkin pitäis olla?? Epäilen !! Mutta silloin on parempi profiili poistaakin, jos ei sopivaa ole olemassa.
Kyllästyin vain siihen touhuun...ja minulla on muuta kautta miesystävä, missä ei tosin muuta vikaa kuin että hän on minulle liian nuori. Vaan eipä sitä miestä ilman vikaa ole, joten pakko kait tyytyä häneen...tässä paremman puutteessä ; )
Nettitreffailua ei kukaan jaksa puolta vuotta kauempaa kokea. Muuten ote lipsuu ja siitä tulee pelkkä tapa: ei enää edes tosissaan etsi.
juuri itse naispuoliseksi akateemiseksi hyväksikäyttäjäksi! "kun ei parempaakaan ole niin tyydyt häneen"
Tämän jälkeen en enää yhtään ihmettele kommenttejasi minua vastaan.....kun et näytä haluavan ymmärtää sitä pointtia.
En minäkään ihan nuori enää ole ja pitkiä suhteita takana useampi. Kaikki nyttemmin elämässään erinomaisesti menestyneitä miehiä. Elämässä oli myös mahdollisuus elää kotirouvana tekemättä mitään, mutta kun sisältö puuttui suhteesta niin lähdin eri suuntaan. Seuraava oli alkon oma vaikkakin muuten menestynyt.
Nyt tämä tyttö luo omaa uraa ja katsoo mitä tuleman pitää. Ja lähtee muuten kohta elokuviin ihan tavallisen ja mukavan rakennusmiehen kanssa!
Hän on ollut ystäväni jo vuosia, meillä on vain reiluhko ikäero. Muuten uskon, että olisimme oikeat toisillemme. Ikäiseni miehet etsivät 10 vuotta nuorempaa naista. Miksihän se sitten naiselle on tragedia? No, toisaalta ikäiseni miehet ovat kyllä uineet kait viinassa, naisisa ja elämässä jo siihen malliin että se kyllä näkyy. Että meneehän se vaikka ilmankin miestä...tämä lopputaival.
En minä hälunnut varsinaisesti arvostella sinua (vaikka taisin arvostella?). Jokin ensi viestissäsi vain tökki. Ehkä se, että leimaat muut naiset mielessäsi onnen onkijoiksi...toisin kuin sinä. Rehellinen ihminen ei kyllä ole muiden rahojen varassa, mutta saahan sitä "rikastakin" rakastaa, kait? Olen minäkin näissä nettiympyröissä törmäillyt näihin "yli51...", mutta ei minulla ole pahaa sanomista heistä. Älykkäitä ainakin olivat, eivät siinä mielessä tylsää seuraa. Mitäpäs pahaa siinä on, jos jollakin on hyvät liksat...onnellista matkaa vaan...
Luepas tuo tekstisti uudelleen läpi ja mieti, mikä siinä mahdollisesti "tökkii" muiden mielestä:
"Nyt tämä tyttö luo omaa uraa ja katsoo mitä tuleman pitää. Ja lähtee muuten kohta elokuviin ihan tavallisen ja mukavan rakennusmiehen kanssa!"
Voisiko lause kuullostaa yhtä luontevalta jos se päättyisi näin:
"Ja lähtee muuten kohta elokuviin ihan tavallisen ja mukavan tohtorin kanssa!"
Niinpä, ei kukaan sano miesystävästään tai miehestään, että "se on vaan sellanen tohtori", mutta luontevalta kuullostanee seuraava "se on vaan sellanen huoltamotyöntekijä".
"Elämässä oli myös mahdollisuus elää kotirouvana tekemättä mitään"
Niin, eiväthän kotirouvat tee mitään! Mies ja lapset passaavat heitä ja aika käy pitkäksi lukemalla "Kotiliettä" tai "Gloriaa". Ja kun mielikuvitustakaan ei ole sen vertaa, että voisi keksiä jotakin harrastusta itselleen niin kyllä se on kurjaa.
Kyllä se kotirouvan työn vaativuus ja vastuu ajaa ihmisen työhön kodin ulkopuolelle eikä suinkaan turhautuminen, niin, ja yleinen arvostus.
ja minun tapauksessani sitä tekemistä ei olisi kotona ollut. Ei lapsia ja kaksi aikuista ihmistä ei niin sotke että siivoamistakaan olisi ollut koko ajan. Pelkkien harrastusten kanssa eläminen ei täytä minun päivääni tarpeeksi. Kokeilin kyllä sitäkin mutta haluan enemmän haasteita.
En väheksy kotirouvan työtä ollenkaan silloin kun kotona on lapsia. Äitiyslomilla olevia ystäviäni vierestä seuraavana arvostan kyllä paljon heidän koko päivän tekemäänsä työtä.
En ole koskaan ilmoittanut profiilissani tulojani enkä ammattiani, mutta sen sijaan koulutukseni. Myöskään en ikinä ole kysellyt miehiltä heidän tulotasoaan eivätkä miehet ole kyselleet minulta paljonko tienaan.
Muistutukseksi vain sellainen asia, että peruskoulupohjainen, oppisopimuskoulutuksella muurariksi valmistunut henkilö tienaa paremmin kuin tuore tohtori, joka toimii yliopisossa assistenttina. Ja siihen monen tohtorin uraputki katkeaakin, etenkin naisilla.
puhut. Itse en katsele tuloja, enkä tulojen perusteella valitse ihmisiä, mutta noin samantasoinen koulutustaso on usein pohja samankaltaiselle keskustelutasolle. Ei kuitenkaan aina. Tohtori on kenties oman alansa asiantuntija, mutta voi olla, ettei hän ymmärrä muista asioista yhtään mitään ja valveutunut "duunari" voi peitota yleistietämyksellään tohtorin mennen tullen.
tasomittari siis. Ikävä kyllä monet akateemisen koulutuksen saaneet eivät edes suostu keskustelemaan täällä treffipalstoilla vaikkapa juuri tälläistä rakennusalan työtä tekevän kanssa. Tämä varmaan on juuri akateemisia naisia koskeva kommentti. On kai se hienoa olla sitten akateeminen, vaikkapa sitten tekisikin ihan muuta työtä kuin koulutus edellyttäisi. Eikä tämä suomi potki eteenpäin jos kaikki olisi vain "johtavassa" asemassa työelämässä. Kädentaidoilla on entistä suurempi merkitys tulevaisuuden työelämässä. Juuri se akateeminenkin voi olla ikionnellinen jos saa tänä päivänä vaikka huippuammattilaisen kirvesmiehen tekemään sitä unelmalinnaansa ... josta tietysti tämä ammattimies monesti kuittaa paljon parempaa palkkaa kuin teettäjä. Kaikkia meitä siis tarvitaan ja siviilielämän keskusteluyhteys toimii kyllä useimmiten vaikka tittelit jätetäänkin pois!!
Jos joku arvostaa akateemisuutta, mitä pahaa siinä on? Joku voi arvostaa ulkoisia puitteita, joku toinen satsausta itseensä, opiskelua.
itse akateemisena naisena katson kyllä miehen koulutusta. Mies, joka ei koe olevansa heikonpi naista...hänen kanssaan homma yleensä etenee pitemmälle. Miesten itsetunto ei kestä naisen korkeampaa koulutusta.
ihminen kokonaisuutena, ei yhtään auta ongelmatilanteessa ihmissuhteissa jos ihminen on komea tai akateeminen jne. Ei se ongelma yleensä ratkea sillä jos katsoo komeaa miestä naamaan tai koulupapereita. Ja niitä todistuksiakin voi suorittaa niin monenlaisilla arvosanoilla, akateemisetkin! Käytännön elämä ja saavutukset siellä on se tärkein mittari tasolle koskien niin ihmissuhteita kuin taloudellista hyvääkin.
En missään nimessä halua aliarvioida akateemisuutta, mutta ei minkään ammattiryhmän tai koulutustason omaavia pitäisi asettaa paremmuusasemaan sen perusteella. Ainakin kun tällä palstalla keskustellaan ihmissuhteista. Jo tuolla aiemmissa kommenteissa oli esillä asia jossa todettiin että "tohtori" voi olla paljon viileempi ihmissuhteissa kuin vaikkapa kiva "kirvesmies".
..ilmeisesti käytäntöä, menestymistä ja rahaa. Miksi se sinua häiritsee, jos joku muu arvostaa vaikkapa sitä akateemisuutta.
eihän kukaan tosielämässä ole rakastumatta johonkuhun jonkin ulkoisen seikan tai koulutuksen perusteella. Mutta nyt kai puhutaan siitä, mitä kukin katsoo ihmisestä nettiprofiileja selaillessaan. Mitä arvostaa ihan ihmistä näkemättä.
Eihän se akateemisuus, kielitaito tms. olekaan mikään taloudellisen menestyksen mittari. Mutta ehkäpä kaksi samoin suuntautunutta ihmistä näkee senkin työn arvon, vaikka ei sitä voisi tiilitaloilla mitatakaan. Se yhteinen sävel vain löytyy paremmin kahden kirjatoukan kesken. Eihän se ole sinulta pois Voithan sinä toki halveksia akateemista "tohtoria" miten lystäät. Minä arvostan häntä...enkä ole ainoa.
kanssasi. Näköjään toiset haluavat ymmärtää sinutkin väärin. Elämä on=)
käy sitten vain varmaan lukutoukkien välillä! Itse katson asioita hyvinkin laaja-alaisesti ja en tuomitse eri koulutustason omaavien suhteiden onnistumisia. Se vain pistää silmään, ei toki minun sielun elämääni häiritse, kun juuri akateemiseksi itsensä tituleeraavat korostavat koulutustaustaansa. Yhteisiä mielenkiinnon kohteita ihmissuhteissa kuin päivänpolitiikassa tai maailmanmenossa voi olla vaikka maajussilla ja lääkärilläkin. Se maajussikin voi olla älyllisesti hyvistä geeneistä lähtöisin ja tietoa tänä päivänä saa, jos sitä etsii. Niin ettei älyllinen taso suinkaan määräydy sen mukaan 0nko yliopiston porttien sisällä aikaansa viettänyt.
...mittaakaan älyä, mutta mittaa se sitä, miten on viitsinyt ja jaksanut sitä älyään käyttää. Se mittaa jonkinlaista sinnikkyyttä elämässä, ja jonkintasoista keskustelutaitoa (jos ei ole insinööri ; )ja kielitaitoakin. Kyllä me naiset arvostamme sitäkin, että mies osaa rakentaa talon omin käsin, joten huoli pois.
Käytännön kohtaamisissa en ole koskaan katsonut miehen ammattia tai koulutusta: kyllä se silmän pilke on aina edelle mennyt. MUTTA yritin kertoa vain sitä, että mitä katson näkemättä ihmistä, siis näin netissä.
Kyllä minä ottaisin ennen sen työttömän ja köyhän tohtorin kuin hyvin tienaavan ns. duunarin. JOS nyt ei oteta rakastumisen mahdollisuutta, yleistä vetovoimaa yms. huomioon. hah hah ja heh
Tykkään sellaisista hajamielisistä hissuttelijoista, jotka omituisesti hymyilevät itsekseen. : )
Mielenkiintoinen keskusteluketju kaikkineen.
Ihan vaan sellainen pieni tosielämän valintatilanne tuli tässä mieleen. Tuttavani, joka opiskeli tekniikan lisensiaatiksi saakka ja pyöri TKK:ssa sangen kehnosti palkatuissa "apulais"-viroissa aikansa, päätti ottaa uuden suunnan elämäänsä ja opiskeli kirvesmieheksi. Joten se siitä kirvesmies vs. akateeminen tutkinto vertailuista. Ja on muuten paljon tyytyväisempi nykyisessä työssään. Siinä kun ei ole sitä akateemista kilpailua, jonka hän koki vastenmielisimpänä seikkana urallaan. Kilpailua on toki joka alalla, varmasti myös kirvesmiehillä jossain päin Suomea, etenkin kun työ tuppaa olemaan kausiluonteista. Mutta kyllä hyvälle timpurille töitä riittää.
Koulutuksen voi myös käsittää itseisarvona eikä väylänä "parempiin" virkoihin. Tiedän aika monta akateemisesti koulutettua työtöntä, ja ikäni olen arvostanut heitä, joilla on kärsivällisyyttä, älliä päässä ja kaikkea sitä mitä korkeakouluopinnot vaativat, vaikka sitä hyväpalkkasta virkaa ei sitten löytyisikään.
jonkinmoiseen "kompromissiin" siitä että lopullisen tien määrää ihmissuhteissa se "jokin", eikä niinkään koulutus tai muu epäoleellinen seikka. Sen verran haluaisin kuitenkin tuoda näkökantaani esille että kyllä ponnisteluja ja pinnistelyjä tarvitaan muillakin ammattialoilla jos meinaa pärjätä tämän päivän työelämän vaatimuksissa. Sitä tietoa tarvitaan vain niin monessa muodossa. Ja ei kielitaitokaan ole enää tuntematon käsite tämän päivän työelämässä, vaikka ei olekaan se akateeminen.
Mutta mukavaa jatkoa Sinulle täällä , jos sitä kolausta vielä haet. Mulla se vielä on myös hakusessa. Ja en muuten edusta sitä kirvesmiestä millään tavalla. !
Mikä kumma joitakin ajaa väheksymään akateemisia ammatteja. Olisiko tuo kateus? Koulutusta kun ei rahalla saa, siihen tarvitaan hiemän päätä ja itsekuriakin. Siihen ei vain kaikista ole.
akateemisten väheksynnästä. Paremminkin siitä että akateemisen koulutuksen saaneet monesti haluavat ylikorostaa erinomaisuuttaan, siis myös ihmissuhteissa, joita tällä palstalla paremminkin puidaan. Ei siis taloudellista tai muuta taustaa.
Kaikkia meitä tarvitaan ja melkein kaikilla toimialoilla tarvitaan tänä päivänä erikoisosaamista ja kielitaitoakin!
Tietoa ei voi ostaa , onneksi , siten että työnnettäisiin muistikortti päähän! Mutta tietoa voi hankkia ja sitä soveltaa työelämässä hyvinkin vaativissa tehtävissä vaikka ei olisi juuri yliopiston penkkiä kuluttanutkaan.
Kirjoitit, että "akateemisen koulutuksen saaneet monesti haluavat ylikorostaa erinomaisuuttaan..."jne.
Asia on juuri päinvastoin. Nykyisin suorastaan hävettää myöntää, että on tullut joskus hankittua korkeakoulututkinto ja vielä enemmän hävettää tunnustaa, että on tullut jatko-opiskeltua toinenkin tutkinto.
Mutta nimettömänä voin sen tässä tunnustaa; en treffiprofiilissani uskalla asiaa mainita. Miesten odotukset nimittäin nousevat kohtuuttomiin korkeuksiin ja sitten petytään, kun valokuvassa tai treffauspaikalle ei olekaan se tyylikäs, trendikkääseen asukokonaisuuteen sonnustautunut lyhythiuksinen ja silmälasipäinen "virkanainen" vaan kirppiksen "mannekiini".
Jos nainen sanoo olevansa ammatiltaan sairaanhoitaja tai keittiöapulainen niin sitähän ei pidetä itsetehostuksena, mutta jos kertoo olevansa maisteri tai lisensiaatti niin heti syytetään snobbailusta ja leuhkimisesta.
Ja otetaan tuosta kirjoituksestasi toinenkin siteeraus kommentoitavaksi: "tietoa voi hankkia ja sitä soveltaa työelämässä hyvinkin vaativissa tehtävissä vaikka ei olisi juuri yliopiston penkkiä kuluttanutkaan."
Itselläni ei juuri sen vuoksi olekaan uraputki ollut nousujohtoinen, koska sosiaaliset taitoni ovat niin kehittymättömät, etten kykene tiimityöskentelyyn, joka on ehdoton edellytys sille, että voi know-howtaan soveltaa työelämässä. Siksi olen valinnut yksityisyrittäjyyden ja etätyöskentelyn.
Siis, puhuin vain omasta puolestani. En siis tämän erikoisasemaan nostetun "akateemisen RODUN" edustajana.
koska valinta vieraan leivän ja yritäjyyden välillä on suuri teko. Siihen ei kaikki pysty, vaikka olisi miten korkea koulutus tahansa.
Yrittäjän ammatti on varmasti yksi vaativimmista koska oman alan erikoisosaamisen lisäksi on hallittava niin monta muuta asiaa liittyen yrityksen pyörittämiseen . Itsekin juuri tähän keskusteluketjuun osallistuneena uskallan tässä vaiheessa tunnustaa olevani yrittäjä. Yleensähän sitä ei kyllä uskalla tuolla treffi ilmoituksessa mainita, koska se karkoittaa viimeisetkin naiskanditaatit sivuilta. Mistähän tuo johtunee että me yrittäjät sitten niin huonossa maineessa olemme , ainakin näin miesnäkökulmasta katsottuna.
mielletään kiireisiksi. Siitä kai se johtuu.
mukaan kuitenkaan suhteita rakenneta?? Ehkä kannattaisi ottaa ensin selvää asiasta. Eiköhän se ole monella muullakin toimialalla tänä päivänä aika tiukkaan puristettua työntekijän kapasiteetti. Yrittäjällä on kuitenkin täysi vapaus itse määrätä työaikansa ja tahtinsa.
> tienaavat miehet!
51 000 euroa / vuosi ei ole viellä mitenkään suuri summa. Saa tuhlattua helposti.
> Sitten tämä viimeisin tapaus: hävittäjälentäjä
> ja lentokapteeni. Kirjoittelimme jonkin aikaa ja
> pyysin esim valokuvaa viitisen kertaa, ei
> koskaan tullut. Teksti oli kieliopillisesti
> oikeaa ja luettavaa normaalisti mutta viestit
> lyhyitä ja epämääräisiä. Eilen sitten tuli
> viesti keskellä päivää: täynnä
> kirjoitusvirheitä, ymmärrettävyyden rajoilla.
> Kokemuksesta tiedän; kiitos exäni!; että
> kännissä tuo teksti ei ole enää puhdasta.
Koskakohan ensimmäinen suomen ilmavoimien F-18 Hornet tipahtaa metsään? Tai toivottasti ei ole Finnairin eikä Blue1in pilotti. Turvatarkastusten lisäksi pitäisi lentokapteenille ja perämiehille tehdä aina tarkkuusalkometrikoe ennen lennolle lähtöä!
> Tiedoksenne naiset.....se minun
> alkoholisoitunut johtaja exänikin on omalla
> profiilillaan täällä. Että etsikää ja katselkaa
> te vain hyvätuloisia miehiä ja niin ne
> todelliset hyvät miehet jäävät minulle=)sitä
> paitsi ihmisethän itse ilmoittavat tulonsa
> profiiliinsa ja voivat laittaa sinne mitä
> tahansa.
Onks se viellä johtavassa asemassa?
Joo, raha ei tee onnelliseksi, mutta rahan puute voi aiheuttaa stressiä ja vitutusta.
ja kun luo omaa uraa ei ole niin väliä tienaako mies vaiko eikö=) kun tulee itse mukavasti toimeen omillaan=)
Kyllä se johtaja on edelleen työssään erittäin arvostettu ja haluttu mies.
ja niin se lentokapteenikaan ei juo kaiketi työaikanaan.
Provosi ei oikein uponnut mutta kiva yritys silti=)
Älä kuule lähde sanomaan näin:
"Uskon vankasti että jos ihminen vain haluaa tehdä oikeasti töitä niin työttömiä ei juuri olisi."
Ilmaista työtä kyllä teetetään jo aivan liikaa ! Työtä on mutta ei palkan maksajaa. Ja palkkaa tarvitaan että elää eikä kaikissa tilanteissa lähdetä työtä hakemaan pitkän matkan takaa. Tiedän tämän syvimmän kautta, niin että parempi kun olet hiljaa kun et asiaa tunne.
että en asiaa niin tarkkaan tunne kun en ole ollut työtön. Joskus yritin sitä mutta kun puolison tulot nousivat yli rajan en koskaan ole saanut mistään työttömyyskorvausta. Siispä olen aina tehnyt töitä. En aina koulutustani vastaavaa enkä aina niin hyvin palkattuakaan mutta aina tehnyt jotakin työtä ja joka työ on eteenpäin auttanut seuraavan ja paremman työpaikan hankintaan. Työnantajat ovat kunnioittaneet sitä etten ole jäänyt laakereilleni lepäämään vaan tehnyt. Että en todella varmaankaan ymmärrä enkä tiedä mistä puhun, mutta kannassani silti pysyn.
Oliko hänellä kuvaa profiilissaan?