Hautaaminen ja luonto

Kun kuolet, ruumiisi hajoaa alkutekijöihinsä. Atomit, jotka olivat osa sinun ruumistasi, tulevat osaksi luontoa. Hautausmaan koivut saavat siitä ravintoa, ja sen lehdet voivat syksyllä joutua kauaskin - vaikka rakkaasi kasvimaahan, jossa se hajoaa ja ravitsee seuraavan kesän porkkanoita. Hän saattaa lopulta saada muutaman atomin, jotka olivat ennen sinun käytössäsi.

Meissä voi kaikissa olla atomeita historian suurmiehiltä. Kierrätämme ne parhaamme mukaan. Maapallolla on rajalliset luonnonvarat. Mitään ei synny tyhjästä. Me olemme osa luonnon kiertokulkua.

Maasta sinä olet tullut ja maaksi tulee sinun jälleen muuttuvan, vai miten se menikään...Mätäneminen on hyvin luonnollinen tapahtuma, mätäneehän kuolleet eläimetkin ja puut yms. luontoon. Mätäneminen EI ole saastetta ja hautausmaat tarvitsee erikoisluvan ennenkuin sellainen perustetaan, ettei siinä ole lähellä esim. vesistöä.

Polttohautaus luonnon kannalta ei välttämättä ole ekologinen vaihtoehto, ajattele energiamäärää mitä poltto vaatii ja sivutuotteena savupäästöt ympäristöön. Luonnossa elää paljon pöpöjä ja mätäneminen on joillekin eliöille jopa elinehto, luonto ei vaadi "hygieenisuutta", päinvastoin.

"Entä jos hautausmaan lähellä menee puro, saastuuko vesi ruumiin/ruumiiden nesteistä?"

Näin on käsittääkseni jossakin määrin. Mikäli kyse on pohjavesialueesta, alueella ei edes saa suorittaa arkkuhautauksia.

Mites nuo hampaiden amalgaamit muuten? Mitä tapahtuu maatuessa vuosien kuluessa ja mitä tapahtuu jos ne poltetaan?

Korkeintaan jos eukolla oli silikonitissit eläessään, niin niistä voisi tulla kuoleman jälkeen "ongelmajäte".

Ihminen on BIOJÄTE itsessään. That´s it.