Ahdistaako nykyinen työ? Auttaisiko alan vaihtaminen ja miten se ylipäätään olisi mahdollista enää nelikymppisenä - tai vaikka vanhempanakin? Omaan elämäntilanteeseen voi vaikuttaa. Työministeriön sivuilla kerrotaan alan vaihtamisen mahdollisuuksista. Siellä on myös esimerkkejä alaa vaihtaneista aikuisista otsikon alla Näin minä sen tein. Minä sain rohkaisevaa ajateltavaa sivulta http://www.nakoaloja.info/
Vaihda alaa aikuisena
Uutta kohti
8687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Epäröin aluksi näitä lässytyssivuiksi, mutta niissähän oli täyttä asiaa, tavallista ihmistä koskettavalla tavalla tehtyjä. Minua kyllä mietityttää alan vaihtaminen ihan tosissaan. Suosittelen omasta puolestanikin näitä työministeriön sivuja. Hei, miksi kaikki hyvä löytyy yleensä sattumalta! Miksei näistä sivuista ole tiedotettu paremmin, esim. virallisissa yhteyksissä?
kun ei köyhille nuorillekaan riitä. Enkä tarkoita köyhällä nyt lääkärivanhempien jälkikasvua jolle on oma asunto ostettu opiskeluajaksi ja auto annettu käyttöön.
täysijärkiset elättävät itse itsensä.
Mä vaihdoin alaa nelikymppisenä. Sain opintotukea ja opintolainaa, joiden on laskettu riittävän yhden ihmisen elämiseen. Koska meitä oli tässä perheessä kolme, joiden piti tuolla yhdelle mitoitetulla rahalla elää, mun oli pakko käydä myös töissä. Ja tietysti sen seurauksena aina seuraavana vuonna makselin opintotuet takaisin, kun ne tulorajatkin on mitoitettu yhdelle eikä kolmelle ihmiselle. Ja jotta pystyin maksamaan opintotukia takaisin, piti tehdä taas enemmän töitä jne. Mutta valmistuin kuitenkin vuosi sitten, tosin opintoihin meni vähän kauemmin kuin jos ei olisi tarvinnut olla joka päivä töissä.
Hyvä, Saija! Ja onnittelut. Sinnikkyys palkitaan.
Minä puolestani vaihdoin alaa 44-vuotiaana. Sain koulutuksen ajaksi (nykyisin entisestä) työpaikastani palkatonta opintovapaata ja Koulutus- ja erorahastolta ansiotuloihin pohjautuvaa aikuiskoulutustukea. Tämän tuen saamisen edellytyksenä tosin on pitkä työura.
Kyllä erilaisia tukimuotoja löytyy, kun niistä ottaa selvää ja päämääränä on työ.
Syy oli se, että opintovapaata ei myönnetty. Joten sain pelkän opintotuen ja opintolainan. Työuraa mulla oli takana jo lähes 20 vuotta.
Otan osaa. Työnantajasi ei ollut siis kovinkaan yhteistyöhaluinen. Aikuiskoulutustuen saamisen perusedellytyksenä on voimassa oleva työsuhde. Minun (entinen) työnantajani ymmärsi muutoshaluni, mutta ei halunnut sulkea ovia lopullisesti, vaan piti työsuhteeni voimassa koko sen ajan kun opiskelin toiselle alalle. Tällä varmistettiin se, että voisin palata takaisin, jos uusi ala ei vastaisikaan odotuksiani. Nostan hattua entisille esimiehilleni.
Koulutuksen jälkeen palasin irtisanomisen ajaksi entiseen työhöni ja sen jälkeen aloitin uudessa työssäni uuden työnantajan palveluksessa.
Vanhasta työpaikastani sain hyvän työtodistuksen ja onnittelut uuteen työhön.
Entinen työnantajani olisi voinut menetellä myös niin, että työsuhde loppuu siihen, kun aloitan uuden alan opiskelun. Silloin opintotukeen ei olisi ollut mahdollisuuksia.
Alan vaihtamista ajatteleville suosittelen työministeriön sivua http://www.nakoaloja.info/
ja sen eri osastoja.
Joo ihan mielenkiintosia juttuja. Hyvä kun joillakin on ollut rohkeutta. Jotakin epämääräsesti samansuuntasta mäkin kaipaan, pitäs vaan ottaa kai itseä niskasta kii!