Tunnustakaapas nyt hyvät kanssaeläjät, luetteko kumppaninne tekstiviestejä? salaa, ja toisen siitä tietämättä? Kiinnostaa vaan tietää, kuinka moni tätä tekee...
Luetko tekstareita?
Wilson
666755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Tutuille ihmisille väitän halveksivani moista toimintaa, mutta näin anonyymisti voin tunnustaa että tulee luettua..
Ja uskon että suurimmalla osalla asia on juurikin näin!
mä luotan mun poikaystävään, mun ei tarvi lukea niitä.
Kyllä minäkin luotan, mutta haluan silti olla VARMA! Ja sitä ei voi olla pelkillä uskomuksilla, vaan todisteilla. Luen siis, vaikka tiedänkin etten mitään löydä.
ettei kukaan edes säästele "vaarallisiksi" luokittelemiaan tekstareita. Eihän kukaan niinhölmö voi olla?
"luotan, mutta haluan silti olla VARMA!"
Joko luotat tai et luota. Jos et voi olla varma lukematta puolisosi viestejä et luota häneen.
Tiedän monen suhteen päättyneen juurikin siihen, että toisen puhelimesta on löytynyt joku epämääräinen viesti.
Jos toinen on luonteeltaan luottavaisen oloinen, pettäjä saattaa ajatella että "ei se epäilisi minua niin paljon että lukisi viestejäni".
Tarkoittaako luottaminen että pitää olla tyhmä ja sokea?
Aina PITÄÄ varautua kaikkeen mahdolliseen ja sen takia joskus luen mieheni viestit, mutta olen kahden vuoden sisällä tehnyt sen n.5 kertaa, että ei minulla mikään pakkomielle siihen ole.
Päinvastoin se on vastenmielistä.
Se on vain järkevää käytöstä näinä päivinä, että varautuu pahimpaan ja haluan tietää minkälaisen miehen kanssa olen, ennen kuin on 5 lasta ja omakotitalo.
ilmeisesti joku voi olla niin hölmö! Tai sitten hölmö on se tekstarin lukija, kun päättää suhteen epämääräiseen tekstiviestiin.
ilmeisesti joku voi olla niin hölmö! Tai sitten hölmö on se tekstarin lukija, kun päättää suhteen epämääräiseen tekstiviestiin.
Aijaha, että se on rikoksen SELVITTÄJÄ joka on tyhmä ottaessaan asioista selvää, parempi kulkea säkki päässä ja uskoa vaan kaikkeen mitä toinen sanoo???
Onko joku oikeasti noin tyhmä että ennemmin itse elää epätietoisuudessa, toisten kusetettavana ja naureskellessa selän takana?
ANTEEKSI VAIN JOS JOILLAKIN ON SEN VERRAN YLPEYTTÄ, ETTÄ EI ANNA SELLAISTA TAPAHTUA
Niinhän te aina LUULETTE olevanne suuriakin rikoksenselvittäjiä, vaikka itse syyllistytte toisten viestejä lukemalla myös rikokseen! Harminpaikka!
??? oli aivan oikeassa. Vain tyhmä pettäjä jättää kännykkäänsä kaiken levälleen. Sen sijaan myös omista saamistani viesteistä löytyisi vaikka mitä epäilyttävää jos ulkopuolinen niitä lukisi, vaikka EN KOSKAAN ole petoksen tietä kulkenutkaan.
Ei toisen kyttääminen ole järkevyyttä. Typerää keskenkasvuista käytöstä se on. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan yksityisyytensä.
Miestäsi varmaan loukkaa tapasi tutkia viestinsä ja ehkäpä hän keksii järjestää sinne "raskauttavia" viestejä kiusaksesi.
Oman parinkymmenen vuoden kokemuksen perusteella voisin todeta, että ei ole tullut tarvetta kumminkaan puolin tutkia toisen viestejä... eikä ole ollut mitään syytäkään. Jos olisin tutkinut toisen viestejä tai hän minun, niin suhde olisi voinut kaatua siihen. Nyt olemme kolmen lapsen onnellinen omakotitalossa asuva isä ja äiti.
Kannattaa ehkä harkita, kuinka paljon loukkauksia puoliso kestää.... ja kuinka paljon luottamus antaa..
Eli sinun miehesi saa ihan rauhassa viestitellä vaikka kuinka kiihkeästi toisen naisen kanssa?
Toteat vain että suhteenne olisi voinut kaatua moiseen, no syystäkin!
Kyllä minä ainakin haluan erota ennemmin kuin elää kuin hevonen, turpavaljaissa ja laput silmillä!
Se ON järkevyyttä.
Jopa oma äitini on seurustellut 15 vuotta isäpuoleni kanssa, mutta koko tämän ajan ollut yhteydessä siihen "VARSINAISEEN elämänsä mieheen", että kyllä tätä kuulkaa tapahtuu teillekin, jotka olette iät ajat olleet saman henkilön kanssa.
Ps, satun myös 100% varmuudella tietämään että mieheni on ainakin kerran lukenut viestini, vaikka väittää kiven kovaa ettei kykenisi sellaiseen;)
Että turha hänen olisi minulle loukkaantua, kun itsekin sitä tekee
Anonyymi et ole tajunnut sitä rankanpuoleista tosiasiaa, jota tuolla alempana sivuttiinkin. Toisen tekstareiden tai puhelutietojen selaamisella ei ole MITÄÄN yhteyttä todellisuuteen.
A) Todellinen pettäjä poistaa viestit ja puhelutiedot
B) Voit käsittää väärin huumorimielessä lähetetyt viestit ja kaikki muutkin viestit, joilla ei ole mitään tekemistä pettämisen kanssa.
Minäkin haluan erota mieluummin kuin asua miehen kanssa, joka kyttää ja vahtii minua.
TosiNainen tuolla muistutti ajasta jolloin ei ollut kännyköitä. Miten silloin olisit toiminut? Järkevyydelläsi ei silloin olisi ollut pohjaa.
on kuten kirjoitit. On todella ajattelematonta kuvitella, että tekstareita salaa lukemalla löytyy totuus. Ihan suorastaan lapsellista.
niin tai näin,onneksi luin tekstareita-käry kävi ja loppuipa juttu siihen.Sitäpaitsi toinen oli jatkuvasti mun puhelimen kimpussa,joten...
...se on rinnastettavissa pettämiseen....
Ja jos jotain viestejä tulee, ne varmaan poistetaan välittömästi lukemisen jälkeen. Näin minä ainakin teen.
Minun entinen kihlattuni ei ainakaan ollu niin järkevä että olisi poistanu arkaluontoiset viestit. En lukenut viestejä kun vasta sitten kun olin 99% varma petoksesta ja kiini jäi niin että napsahti
ja vielä sähköpostitkin
... Mitä ihmettä sä luulet löytäväs? Yritätkö ehkä tehdä kärpäsestä härkästä? Mä en ymmärrä, vaikka kukin toimii tyylillään...
Mä taasen en ymmärrä miksi kaikki selittää että suhde perustuu luottamukseen jne. sillä meillä se perustuu rakkauteen. Mä olen oppinut elämäni aikana että luottaa ei voi muuta kuin omaan napaansa. Olemme seurustelleet jo yli viisi vuotta, eikä niin kutsuttu luottamuksen puute, tai miten sen ilmaisisi, ole koskaan ollut mikään ongelma. Siitä ei ole ollut edes riitaa.
Koskaan en ole mitään löytänyt, mutta se ei estä minua pitämästä varaani.
Voi sen tulkita niinkin, että en ole koskaan pitänyt itsestäni (vaikka muut kehuvat), joten luulen kai että hän löytää minua paremman.
Eikä se ole ainoa pelko, ties mitä miehet saavat päähänsä puuhastella =)
Nimittäin luottamusta suhteessa...ja kuinka tärkeää se on ja miten se vaikuttaa jne.
Nimittäin...en voi sanoa että luottaisin mieheeni, oikeastaan ollenkaan. Silti en tutki hänen tavaroitaan tai mitään muutakaan, ehkä senkin takia, että jos tutkisin, niin pelkäisin että löytäisin jotakin mikä tuntuisi loukkaavalta (mieheni säästää esm.kaikki exiltään saamat lahjat, miksei sitten muutakin jotka vain eivät ole esillä). Ja usein mietinkin kuinka tärkeä asia luottamus on, eikö muka voi elää yhdessä ilman sitä? Olisihan se tietenkin kiva olla olemassa, mutta minkäs teet, kun ei luottamusta yksinkertaisesti ole, niin miksi lähteä sitä väkisin vääntämään, ja tietenkin sekin pelko, että jos todella alkaisin luottamaan, ja havaitsisin ettei mieheni ole sen arvoinen...kuinkas sitten?
Joskus tekee näiltä "luottajilta" mieli kysyä, että luottavatko he todella, vai ovatko luottavinaan? Itse en luota, ja myönnän sen suoraan, mutten myöskään etsi merkkejä ettenkö voisi luottaa.
Nimittäin luottamusta suhteessa...ja kuinka tärkeää se on ja miten se vaikuttaa jne.
Nimittäin...en voi sanoa että luottaisin mieheeni, oikeastaan ollenkaan. Silti en tutki hänen tavaroitaan tai mitään muutakaan, ehkä senkin takia, että jos tutkisin, niin pelkäisin että löytäisin jotakin mikä tuntuisi loukkaavalta (mieheni säästää esm.kaikki exiltään saamat lahjat, miksei sitten muutakin jotka vain eivät ole esillä). Ja usein mietinkin kuinka tärkeä asia luottamus on, eikö muka voi elää yhdessä ilman sitä? Olisihan se tietenkin kiva olla olemassa, mutta minkäs teet, kun ei luottamusta yksinkertaisesti ole, niin miksi lähteä sitä väkisin vääntämään, ja tietenkin sekin pelko, että jos todella alkaisin luottamaan, ja havaitsisin ettei mieheni ole sen arvoinen...kuinkas sitten?
Joskus tekee näiltä "luottajilta" mieli kysyä, että luottavatko he todella, vai ovatko luottavinaan? Itse en luota, ja myönnän sen suoraan, mutten myöskään etsi merkkejä ettenkö voisi luottaa.
Seuraavan kerran kun pitkäaikaisemmassa suhteessa olen aion kyllä lukea! Edellinen opetti ettei naisiin oo luottamista..
On se tuleva suhteesi jo näemmä nyt hyvällä pohjalla...
No eipä ole luottamista mieheenkään, vaikka olikin miehen näköinen ja kokoinen. Hänen "työkiireensä" paljastui omilla avokkailla käveleväksi naiseksi, hän siis ulkoilutti useampaa samanaikaisesti, kyllä meni usko koko miessukupuoleen, kaikki samanlaisia.
Mihin kummaan on kadonnut yksityisyyden kunnioitus? Kyllä minulle opetettiin jo pienenä ettei toisten kirjeitä lueta, (silloin kun ei ollut kännyjä ja sähköposteja =)). Kirjesalaisuus on lailla suojattu ja ihan sama asia ovat mielestäni s-postit ja tekstarit, moraalisesti ainakin.
Minulle ei tulisi mieleenkään lukea mitään puolisoni viestejä. Ja loukkaantuisin kovasti, jos saisin tietää hänen lukevan omiani. Viestien lukeminen osoittaa luottamuksen puutetta ja aiheeton epäily ei suhdetta paranna.
Sitäpaitsi lukemalla toisen viestejä loukkaa myös viestin kirjoittajaa. Hän ei välttämättä ole tarkoittanut viestiään muiden kuin vastaanottajan luettavaksi.
Itse en ainakaan "lue" viestejä varsinaisesti, ellei sinne ole ilmestynyt jonkun naisen nimi josta hän ei ole minulle mitään maininnut.
Lähinnä katson, keiltä kaikilta hän saa viestejä.
Minulla ei ole mitään tarvetta LUKEA hänen viestejään, jotka ovat 99% hänen siskoltaan ja miespuolisilta kavereiltaan.
Mutta pari kertaa on ilmestynyt naisen nimi, josta minulle ei ole kerrottu mitään ja sen olen totta vieköön oikeutetusti lukenut ja nainen kutsui miestäni "omaksi kullaksi" yms.
Mieheni jopa säilytti kyseistä viestiä kuukausia, ihan kuin olisi toivonut minun lukevan sen!
En maininnut hänelle asiasta mitään, mutta otin itsekseni selvää naisesta ja se oli hänen työkaverinsa, vanha ja lihava täti..
En kadu, enkä häpeä että olen järkevä ja varaudun että kaikki ei aina olekaan ruusuista.
Jos on ystävänä vastakkaisen sukupuolen edustajia, niistä pitää KERTOA toiselle, muuten on ihan oma vika että toiselle herää epäilyksiä.
En lue... vaikka tiedän että mikään ei jää salaan kullaltani.
On huvittavaa välillä lähettää vaikkapa kaverin uudestä kännyliittymästä joku viesti ("Hei ihana uros. Viime iltainen oli todella mahtavaa... Toivon että otetaan pian uusiksi") omaan liittymääni.
Tuosta riittää hupia minulle kun muija kihisee kiukusta ja aivan syyttä ja samalla jää TAAS kiinni yksityisyyteni loukkaamisesta.
Onhan tuo aika ilkeä temppu mutta pitäisi söpöt näppinsä erossa puhelimestani ja sähköposteistani jne... =)
Toivottavasti nyt sitten tajuat, että muijasi ei ikinä tule luottamaan sinuun ja se on yleisin syy löytää uusi rakkaus.
Ajat siis itse hänet pois sylistäsi.
Luottamus on herkkä asia, ei mikään pelleilyn paikka!
jos olisi aihetta kuten täällä monilla olisi (kännykkä viedään vessaan matkassa jne.) ottaisin kyllä selvää missä mennään. Silloin voisin lukea ja kerätä todisteita valheita vastaan.
Olen lukenut...mutta sain luvan lukea!:)
Mää tykkään ett tytöt ei lue koskaa mutta pojat lukee aina sallaa!
Kerran katsoin, keneltä viestejä on tullut ja luin yhden. Kännissä luonnollisesti ja riidan jälkeen/aikana. Kaduin tietysti hirveästi ja sen jälkeen ei olekaan tarvinnut edes vilkaista sinne päin. Tiedän, ettei mieheni koskaan lukisi minun viestejäni tai muitakaan papereitani, kirjeitäni, palkkakuittiakaan hän ei avaa tai mainoskirjeitä, vaikka antaisin luvankin. Haluan antaa hänelle ja hänen ystävilleen saman inimitettisuojan.
Luottamus on vain ansaittavissa, nyt voin sanoa, että luottamus on täysi. Ennen se ei ollut, onneksi sain sille vain vahvistusta tuosta typerästä teostani.
Itse en myöskään avaa, katso, lue tms. mitään mieheni viestejä tai tavaroita, vaikka hän olisi antanut luvankin. Jotenkin kuvittelin automaattisesti saman olevan toisinkin päin, ja niinpä oli hämmästykseni melkoinen, kun huomasin ettei näin olekaan...ei siinä mitään, ei minulla mitään salattavaa ole, mutta yksityisyyttäni se loukkasi ja verisesti.
Puhuimme kerran siitä, antaisimmeko toistemme lukea toisen viestit, mutta tulimme nopeasti siihen tulokseen, että siitä voisi syttyä vain typeriä riitoja tyhjänpäiväisistä asioista.
Yleensä jos saamme viestin toisen läsnäollessa, mainitsemme ohimennen keneltä se tuli...
Jos suhteessa on luottamusta ja kunnioitusta -ei ole tarvetta urkkia yksityisasioita.
Entisessä suhteessa luin yhden viestin ilman lupaa, ja suhde kaatui siihen. Toinen nainen tekstasi exälleni miten paljon häntä rakastaa jne.
Nykyisen suhteeni alussa luin joskus salaa toisen tekstiviestit kun luottamus ihmisiin ei exäni jälkeen tosiaankaan ollut huipussaan. Sittemmin olen oppinut luottamaan nykyiseeni kuin vuoreen enkä tee sitä enää.
Ylpeä en siitä ole että olen lukenut, mutta sainpahan totuuden exästäni selville ja uudessa suhteessa mielenrauhan. Ja omaa puhelintani saa ihan rauhassa käpistellä, en suutu siitä eikä siellä ole mitään salattavaa.
...luen, mutta se johtuu siitä että saan vapaasti selailla puhelinta:) Liekö sitten poistanut kaikki muiden naisten viestit. Hah.
Ei vaan, luuletteko että teidän miehenne jättäisi todistusaineistoa jos pettäisi tms? Enpä usko.
Enkä menisi lukemaan viestejä vaikka epäilisin. Se on väärin ja epäreilua.
Jättää se todisteet jos haluaa jäädä kiinni.
Kerran selasin exäni viestit läpi, kun olin melkein (vaan en ihan) varma että se pettää ja sieltähän se todistusaineisto löytyi. Mutta se halusikin jäädä kiinni, sanoi ettei ollut itse saanut katkaistua suhdettamme vaikka halusikin erota. Niinpä minä siten jätin sen.
Luin. En osannut edes kuvitella, että poikaystäväni viestittelisi muiden naisten kanssa, niin paljon hän vannoi rakkauttaan. Olin vain utelias näkemään, mitä minun lähettämiäni viestejä hän oli tallettanut.
Järkytys oli suunnaton, kun puhelimen muisti olikin täynnä erilaisia seksiviestejä useilta tuntemattomilta naisilta. Taisi olla miehelle oikein harrastus...
Samalla selvisi sekin, miksi hän oli ollut sen päiväisestä tapaamisestamme 45 minuuttia myöhässä: hän oli ollut sokkotreffeillä. Nainen oli treffien jälkeen vielä viestinyt, että poikaystäväni ulkonäkö ei vastannut hänen odotuksiaan, eikä hän halunnut tavata enää.
Itkien ja hämmentyneenä menin kysymään, oliko suhteemme lopussa, vaikka hän vannoi rakkauttaan. Naivisti kuvittelin, että hän etsi uutta naista. Mies väitii viestien olevan ajalta, jolloin hän ei ollut vielä tavannut minua - mikä valhe! Hän lupasi, ettei enää tekisi vastaavaa.
Luottamus ei mennyt vielä tässä vaiheessa, uskoin miehen lopettavan. Vasta, kun sain ystäväni kaverilta kuulla, että mies viestitteli hänenkin kanssaan, ja edelleen, lähes sekosin. Olemme edelleen yhdessä, mies väittää edelleen rakastavansa minua. Mutta minä vahdin hänen jokaista liikettään, en luota yhteenkään sanaan, jonka hän lausuu. Odotan, että tunteeni häntä kohtaan kuolevat lopullisesti, jotta voisin lähteä.
oman tarinani.
En ikinä lukisi mieheni viestejä, ainakaan ilman lupaa.
Mieheni sen sijaan tutkii kännykkääni silloin tällöin. Luulen, ettei hän mitään kummempaa epäile, kunhan haluaa pysyä ajantasalla :). Silti koin/koen asian niin, että poistan kännykästäni välittömästi sellaiset viestit/puhelutiedot, joita en halua mieheni lukevan!
Elämä jatkuu.
taatusti lue!
tähän:
Miten te, jotka kyyläätte kumppaninne sähköpostit ja kännykät olisitte voineet luoda "luottamukseen" perustuvia suhteita ennenkuin kännykät ja e-mailit keksittiin???
Ennen kännyköitä ja sähköposteja moista ongelmaa ei edes ollut!
Niinhän ne psykologitkin ovat jaaritelleet, että kännykkäkulttuuri on sotkenut ihmissuhteet tyystin.
Toki ennenkin olivat kirjeet, mutta ne yleensä kätkettiin heti pois silmistä, mutta kännykkä on esine josta ihmisen saa aina henkilökohtaisesti kiinni ja on siksi myös jatkuvan epäilyn kohde.
Aivan inhimillistä.
Ennen kännyköitä ja sähköposteja moista ongelmaa ei edes ollut!
Niinhän ne psykologitkin ovat jaaritelleet, että kännykkäkulttuuri on sotkenut ihmissuhteet tyystin.
Toki ennenkin olivat kirjeet, mutta ne yleensä kätkettiin heti pois silmistä, mutta kännykkä on esine josta ihmisen saa aina henkilökohtaisesti kiinni ja on siksi myös jatkuvan epäilyn kohde.
Aivan inhimillistä.
"Poissa silmistä=poissa mielestä"
Hyvä renki, mutta huono isäntä tuo kännykkä on. On enemmän kuin ärsyttävää, ellei kumppanilla ole samanlainen puhelimenkäyttötyyli kuin itsellä. Itse en miehelleni soittele ellei ole asiaa, siis OIKEAA asiaa (ainakaan päivittäin). Kysymys "missä olet?" ei ole oikea asia. Täytyisi vaan yrittää kestää se, että toinen on poissa omasta näköpiiristä jopa muutamia tunteja!
Jos itse lähden kaupungille tai mihin tahansa irtautumaan kotipiireistä niin en odota mieheltäni soittoa vartin välein, oikeastaan en ollenkaan. Joillakin tuttavieni puoliskoilla on tapana tarkkailla heitä jatkuvasti. On äärimmäisen epäkohteliasta soitella toisella kokoajan ja varmistaa, ettei vain ole pettämässä jossakin! En käsitä miten ihmiset viitsivät elää tuollaisten ihmisten kanssa.
Onneksi vielä on ihmisiä, joilla ei edes ole kännykkää.
...poikaystävääni, haluan vain tietää ettei eräät eukot lähipiiristä lähettele outoja viestejä.
Jos sinulla on lupa lukea nuo viestit, asia on ok.
Jos luet salaa, niin et luota mieheesi ja huonosti menee. Miksi olisi tarvetta kyttäillä muiden naisten viestejä, jos luotat? Mietipä miten mies suhtautuisi, jos tietäisi että luet hänen vietejään? Mieti sitten miltä sinusta tuntuisi vastaava tilanne..
Parempaa kevättä....
...kyllä menee jos saan tietää että mun puhelinta tai muita henk.koht. (kalenteri, päiväkirja) tavaroita käpälöidään. Sitäpaitsi se tarkoittaisi sitä etten itse ole tarpeeksi luotettava.
No kyllä on viimesen päälle hullua touhua taas!!! Itse käytän kännyä lähinnä kirjoittamiseen ja sen avulla ratkotaankin ystävien kanssa joskus hyvin kipeitäkin karikoita! Se että mulla ei ole mitään salattavaa ei varmaan tarkoita että mulle kirjoittaneet ovat tarkoittaneet tekstarit, sähköpostit, kirjeet kaiken kansan nähtäviksi!!! Tuohan on ihan järkyttävää! Miettikää ny vähän hei!
Miesystävä(nyt jo ex)vahti mun puhelinta ja poisteli jopa viestejä ennenkun ite niitä näin!!Noh,ajattelinpa minäkin kerran kiukussani kattoa hänen puhelinta...hmmm,olipa jo vähän epäilyjäkin ilmassa...Helvetin hyvä että katoin!!!!Jätkä yritti nähtävästi pitää haaremia,jotenka ajattelinpa omalta osin väljentää rivejä!!
luen, jos siihen aihetta tai epäilystä on.
kävin joskus jopa puhelinnumerot läpi ja sieltä löytyi yksi numero, johon sitten soitin omasta kännystä niin ettei numero näkynyt.
nainen kertoi, että he olivat tapailleet pari kertaa ja keskustelleet siitä, miten mies minua voisi kosia.
Joten nolona olin ja häpesin epäilyjäni.
Säälin niitä, joiden täytyy lukea kumppanin tekstareita tai sähköposteja. On varmaan ahdistavaa olla suhteessa, jossa ei voi luottaa toiseen. Koskaan et voi olla varma, mitä tapahtuu kumppanin ollessa työmatkalla. Keiden kanssa hän viettää aikaa? Keitä hän vie hotellihuoneeseensa? Jos kumppani soittaa jäävänsä ylitöihin, onko hänellä suhde työkaverin kanssa?
Eikö tuollainen elämä ole ahdistavaa? Minä en ainakaan jaksaisi olla suhteessa, jossa ei luottamus pelaa. Luottamus tarkoittaa sitä, että viestejä ei tarvitse lukea. Se tarkoittaa myös sitä, että voin jättää kännykkäni mihin vain ja tiedän, ettei avoni tutki sitä.
Naurattaa ihmiset, jotka soittavat sinun laillasi tuntemattomiin numeroihin. Minulla on kymmeniä naisten nimiä kännykässäni. Olisi siinä avolla töitä, kun niitä lähtisi käymään läpi :-) Tänäänkin olen soittanut jo pari puhelua numeroihin, joita ei löydy puhelimen muistista. Siinäpähän avo tarkistelisi numerotiedustelusta, kenelle ne kuuluvat.
Olette te naurettavia ja säälittäviä otuksia :-)
...8 vuoden avioliitto...
Vaimoni puhelimesta löytyi viesti,jossa toinen mies kiitteli "ihanasta" yöstä hotellissa...
Eipä edes viitsinyt myöntää: Oli vaa "katottu telkkua ja syöty hyvin"... Myönsi sitten kaiken "muunkin" tapahtuneen muutaman kuukauden kuluttua....asunkin sitten tällä hetkellä yksin,enkä takaisin exää huoli,vaikka takaisin tulla tahtoisikin. Ei ollut lapsia,vaikka oli jo asiasta puhuttu. Nyt tapahtuneesta kulunut 3v,enkä ole vieläkään täysin valmis suhteeseen...tää vaivaa vieläkin,vaikkei mulla enää tunteita sitä ihmistä kohtaan olekkaan.
Näin luulisin.
salaa luen!
Ei ole mitään syytä lukea.
Tyttöystävän kans käydään aina huvikseen toistemme tekstarit sillon tällön läpi...
En lue kenenkään tekstiviestejä, vaikka tarjoutuisi tilaisuus. Se loukkaa toisen yksityisyyttä, ja on kaiken lisäksi rikos!
Mä en vois tehdä niin. Mä oletan ja odotan, että mulla saa olla yksityisyys. Oonki sanonu, että niin kauan ku maksan puhelinlaskuni ite, niin kauan mä saan myös pitää viestini itelläni. Samoin, ku mies kerta maksaa ite laskunsa, ni sen viestit ei kuulu mulle.
Päiväkirja on kans "tabu" siihen ei saa koskea. Mä en suostu piilottelee sitä.. Voisin kyl epäillä, niin kiinnostunu mies on ollu mun päiväkirjasta, mutta en alennu siihen, eli jos ite nään sit uskon, et se lukee.
Mä en edes vastaa mieheni puhelimeen, tai yksi kerta oli poikkeus, mutta tavallisesti en. En edes kato kuka soittaa.
Samoin on sähköpostien kans. Mulla on omat postit, miehellä omansa. Tiedän, että se kirjoittelee ainakin yhden sellaisen naisen kanssa, jota en tunne, mutta se ei haittaa. Mullakin on "vieraita miehiä", joiden kans mä kirjoittelen, sekä oikeita kirjeitä, että sähköpostia.
Ollaan vaan sovittu, että jos tuntuu, että joku muu on parempi, on molempien kannalta parempi, että asia hoidetaan heti ja erotaan, ku että alettais elää monessa suhteessa päällekäin...
Mä en vois tehdä niin. Mä oletan ja odotan, että mulla saa olla yksityisyys. Oonki sanonu, että niin kauan ku maksan puhelinlaskuni ite, niin kauan mä saan myös pitää viestini itelläni. Samoin, ku mies kerta maksaa ite laskunsa, ni sen viestit ei kuulu mulle.
Päiväkirja on kans "tabu" siihen ei saa koskea. Mä en suostu piilottelee sitä.. Voisin kyl epäillä, niin kiinnostunu mies on ollu mun päiväkirjasta, mutta en alennu siihen, eli jos ite nään sit uskon, et se lukee.
Mä en edes vastaa mieheni puhelimeen, tai yksi kerta oli poikkeus, mutta tavallisesti en. En edes kato kuka soittaa.
Samoin on sähköpostien kans. Mulla on omat postit, miehellä omansa. Tiedän, että se kirjoittelee ainakin yhden sellaisen naisen kanssa, jota en tunne, mutta se ei haittaa. Mullakin on "vieraita miehiä", joiden kans mä kirjoittelen, sekä oikeita kirjeitä, että sähköpostia.
Ollaan vaan sovittu, että jos tuntuu, että joku muu on parempi, on molempien kannalta parempi, että asia hoidetaan heti ja erotaan, ku että alettais elää monessa suhteessa päällekäin...
muuten lue omiakaan tekstiviestejä, saati sitten kumppanin !!!!
Aina kun tilaisuus tulee, ja niin tekee kaikki ystävänikin.
Kyllä niitä tulee luettua. :) Niin tekee suurinpiirtein kaikki kaveriporukassani, ja tiedän poikaystävänikin niin tekevän. Ei siinä mitään pahaa ole..