Omasta sinisilmäisyydestä voi syyttää vain itseään. Miehellä muutaman vuoden suhde päättynyt melko vastikään. Olisi pitänyt pysytellä kaukana. Mutta oli niin helppo uskoa miehen vakuutteluihin siitä kuinka heillä suhde oli lopullisesti ohi ja asiat selvitetty (myös miehellä itsellään päänsä sisällä).
Vaan kuinkas kävi. Exä "napsautti sormiaan" ja palasivat yhteen.
Mitäs väliä mulla sitten enää, laastarilla.
*kele
Vaan kuinkas kävi. Exä "napsautti sormiaan" ja palasivat yhteen.
Mitäs väliä mulla sitten enää, laastarilla.
*kele
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tilastojen mukaan miehet aloittavat uuden suhteen nopeammin eron jälkeen,eivätkä jää vuosikausiksi märehtimään asioitaan ja eroaan. Niin se varmaan on. Mutta olen kahdesti nyt seurustellut miehen kanssa, joilla on ollut erosta useita vuosia, mutta he ovat koko ajan käyneet läpi entistä suhdettaan ja olleet katkeria erosta. Rakennappa siinä uutta suhdetta, kun kertoman mukaan heillä on luotto mennyt naisiin. Kyynärsauvana en suostu olemaan. Naiset varmaan käy tunnetasolla asian loppuun ja heittäytyvät sitten uuteen suhteeseen.
olen todennut asian,miehet nopeasti uuteen suhteeseen, MUTTA puidaan sen aikana entistä suhdetta ,mutta naiset käyvät pitkän prosessin eron jälkeen ennekuin uskaltautuvat uuteen suhteeseen..jättävät menneen taakse..YLEENSÄ..
Kuin itse juuri saman kohtalon. *tsemppiä*
Hei, mies tapasi exän baarissa lauantaina kahden vuoden jälkeen, kotimatkalla ei enää tiennyt haluaako olla hänen vai minun kanssa. Ei asia tuntunut kuuluvan minulle sen enempää. Nyt odottelen että koska asia ratkeaa ja miten päin?? Tuntuu niin pahalta ja lohduttomalta varsinkin kun toinen ei suostu edes keskustelemaan asiasta. On aivan kuin hän ajattelisi ettei tämä kosketa minua lainkaan. Itku tulee taas...
onko toi tommonen "välisuhde" ennen paluuta exän kainaloon "laastarisuhde"? Meinaan, eikös laastarin merkitys oo se, että pääsee irti exästä ja sitte vaihdetaan taas uuteen ja uljaaseen suhteeseen..? ;)
Ja oikeestaan oon vieläkin.
tosin kumpikaan ei oo eronnut enkä usko yhtään mitään mutta kun mä en vaan pääse siitä eroon, se on niin mun ihon alla ettei oo tosi.
Se on yrittäny monet kerrat lopettaa tätä mut ei pysty siihen.
Että kyllä mä tiedän missä mennään ja mikä on pelin henki MUTTA siltikin vaan annan kaiken jatkua. Tyhmä? Epäilemättä... Mut ainakin mä tiedän sen.
niitä exää haikailevia on muitakin ja käyttävät meitä hyväuskoisia vain korvikkeina, kunnes exä näyttää taas vihreää valoa ja se siitä sitten.
mun eksä haikaili mua takaisin, mutta sen korvike/laastarisuhde tuntui minusta niin vastenmieliseltä ja loukkaavalta, että en olis ikinä ottanut sitä takaisin. sit se menikin salamana naimisiin jonkun ihan kolmannen kanssa. mitä tässä voi enää muuta sanoa kuin että hyvä että pääsin eroon siitä. sivumennen sanoen, ikävöi kuulemma yhä myös minua vaikka vaimoaan rakastaakin..