Eli, ollaanko me sellaisia, että jotkut vain pettää? niin naiset kuin miehet!?
Eli jos joskus on pettänyt, kynnys siihen tavallaan on aina matalempi ja sitten petetään uudestaan jne..
Vai voiko se jäädä vain yhteen kertaan? Mitä olette asiasta mieltä?!
Eli jos joskus on pettänyt, kynnys siihen tavallaan on aina matalempi ja sitten petetään uudestaan jne..
Vai voiko se jäädä vain yhteen kertaan? Mitä olette asiasta mieltä?!
Vastaukset 8
Vanhimmat
En siis usko noihin nyrkkisääntöihin. Mutta paljonhan riippuu siitä jatkeaanko sitä samaa suhdetta ekan hairahduksen jälkeen ja minkälaisiin toimenpiteisiin asian tiimoilta ryhdytään, ja mikä sen kumppanin sinne toisen syliin ajoi. Jatkaminen on varmasti hirveän vaikea prosessi kaikille kaikinpuolin. Kuvittelisin että uudessa suhteessa on jo helpompaa olla tekemättä samoja virheitä sitä ensimmäistäkään kertaa, kun saa aloittaa puhtaalta pöydältä?
Niin se vähän riippuu siitäki et missä mielentilas/tilantees on pettäny. esim tauolla ollessa miehen käsitys saattaa olla eri kuin naisen.ite tulin petetyksi ku mieheni petti mua kaks kertaa eksänsä kans. mut kyl me siitä selvittiin ei oo sen jälkeen pettäny ku sanoin sille et mä meen hajalle enemmän ja enemmän mitä enempi se mua pettää. ja oon onnellinen et annoin anteeksi vaik se viilaski linssiin. ihminen voi muuttua. ite en oo kyl koskaa pettäny koska menetyksen pelko on liian suuri enkä halua mennä samalle tasolleni kuin poikakaverini oli silloin pettäessään minua.
pettää kun tulee tarpeeksi sopiva tilanne. Syyt voivat olla hyvin moninaiset.
Mielestäni uskollisuus lähtee ennenkaikkea omasta itsestä. Kun itselleen lupaa ettei petä, se on paras vakuutus. Silloin pahiten pettääkin vain itseään.
Huonoin uskollisuus lähtee pakosta, jota ohjaa rangaistuksen pelko tai pelko hylkäämisestä. Tälläinen uskollisuus on altis horjumiseen tiukan paikan tullen. Tämä tilanne johtaa myös valehteluun, salailuun ja manipulointiin.
löytyy henkilöitä joilla on taipumusta pettää tai tulla petetyksi. Jotkut jopa hyväksyvät petetyksi tulemisen, ajatellen, että kaikki pettää, koska ovat itse tulleet aina petetyiksi.
Toisaalta löytyy taas henkilöitä, jotka eivät petä eivätkä tule petetyiksi, se on osoitus siitä että oikeat ovat löytäneet toisensa.
tuo näkökanta
"taipumusta pettää tai tulla petetyksi..."
Etenkin jäin pohtimaan tuota taipumusta tulla petetyksi? Kerro lisää, onko sekin vain taipumus ja paha tapa jos tulee lyödyksi, raiskatuksi tai jos sinulta varastetaan jotain? Onko sekin taipumus että sinulle valehdellaan. Sinulla on siis ominaisuus joka laittaa ihmiset käyttäytymään sinua kohtaan ikävästi? Syykin on siis vain omassa itsessä? Loistavaa!!! :(
Vankimielisairaalan psykiatri Hannu Lauerman kirjassa "Usko, toivo ja huijaus" mainitaan tällainen seikka rikollisista:
"...kerran vankeuteen joutuvista palaa vankeuteen vain 35%, ja toisen vankilakerran jälkeen palaajia on enää runsas 10% kerran kiven sisään joutuneista. Muut parantavat tapansa, tekevät vain vähän tai taiten rikoksia tai kuolevat pois."
Voisiko samaa mallia soveltaa pettäjiin: osa parantaa tapansa ja osaa kehittyy taitavammiksi eikä enää jää kiinni? "Kerran rikollinen, aina rikollinen" selvästikään ei pidä paikkaansa.
voi olla se ettei pettäjä rakasta itseään. Huono itsetunto jne. Paikkaa itsetuntoaa lähtemällä melkeinpä kenen tahansa mukaan, kokee itsensä haluttavaksi, rakastetuksi, arvostetuksi. Tällöin pettää pahiten itseään.
Ihmisen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä missä vika. Ja missä muualla se voisi olla kuin pettäjässä itsessään, tuskinpa sitä voi puolisoa tai parisuhteen tilaa syyttää. Pitää miettiä että miksi, mitä varten minä näin teen... Itsetutkiskelu ja sitä kautta itsensä rakastaminen voi auttaa..........
että kun kynnyksen yli kerran astutaan se on joka kerta matalampi ja helpompi ylittää, pätee aika moneen ihan arkiseenkin asiaan.