ja syynä on sinun oma käytöksesi, Siis että olet kohdellut ylimielisesti huonosti tyttöystävääsi jo useamman kuukauden ajan), niin menisitkö niinsanotusti itseesi ja koittaisit asettu toisen asemaan ja näkisit omat virheesi? Vai vetäsisitkö herneen nokkaasi, että kuinka sinua on nyt käyty arvostelemaan?
Yrittäisitkö korjata tilannetta vai tyytyisitkö siihen että suhde on ohi?
Yrittäisitkö korjata tilannetta vai tyytyisitkö siihen että suhde on ohi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
suhde olisi ohi, ellei omat virheeni olisi selkeitä.
Yleisen elämänkokemuksen valossa toisen ihmisen tilaan asettuminen olisi muistettava tarkistaa, Aivan liian usein omien asioden puskemisen sekamelskassa . toinen unohtuu. Joku kokenut menetyksen läheinen kuollut. joo kyllä silloi pitää ottaa lakki nöyrasti käteen ja ajatella .
"ja syynä on sinun oma käytöksesi, Siis että olet kohdellut ylimielisesti huonosti tyttöystävääsi jo useamman kuukauden ajan), niin menisitkö niinsanotusti itseesi ja koittaisit asettu toisen asemaan ja näkisit omat virheesi?"
Tyttöystäväni jätti minut jokin aika sitten. Tämä oli ollut ensimmäinen pitkä suhteeni ja tästä syystä olin käyttäytynyt tyttöystävääni kohtaan välillä todella huonosti ja olin sanonut todella ikäviä asioita hänelle. Ei tyttöystävänikään mikään enkeli ollut suhteessa, mutta varmaankin minä olin se ikävämpi osapuoli. Tyttöystäväni painosti minua jatkuvasti kihloihin mikä vain ahdisti minua ja pahensi käytöstäni.
"niin menisitkö niinsanotusti itseesi ja koittaisit asettu toisen asemaan ja näkisit omat virheesi?"
Minä näin jo virheeni meidän suhteen aikana, mutta en osannut myöntää niitä aina tyttöystävälleni. Kun suhteemme meni poikki huomasin kuitenkin enemmän sen, millainen paskiainen olin hänelle välillä ollut.
"Vai vetäsisitkö herneen nokkaasi, että kuinka sinua on nyt käyty arvostelemaan?"
Minä en vetänyt hernettä nenään siitä että exäni arvosteli käytöstäni, mutta olisin vain toivonut että hänkin olisi nähnyt edes jotain vikaa omassa käytöksessään.
"Yrittäisitkö korjata tilannetta vai tyytyisitkö siihen että suhde on ohi?"
Minä yritin korjata tilannetta kun tajusin että eromme on lopullinen. Siinä vaiheessa oli vain jo liian myöhäistä ja nyt olen hyväksynyt että suhde on ohi. Uusia ihastuksia löytyy kyllä nopeasti, mutta todellista rakkautta on vaikea löytää. Opin kuitenkin paljon suhteestamme jo suhteemme aikana, enkä tee niitä kaikkia samoja virheitä seuraavassa suhteessa.
niin myöhäistä enää rypistellä kun on jo paskat housuissa.
Ja totta helvetissä silloin vituttaa.
Eipä siitä silloin voi paljon muuta tehdä, kuin koittaa seuraavalla kerralla olla hiukan parempi.
vielä koittaa ottaa yhteyttä tähän osapuoleen joka jätti?
mutta ruikutusta se ainakin on ja tosiasioiden kieltämistä.
Jos kerran toinen on selkeesti ilmoittanut, että homma ei kiinnosta enää, niin mihin se siitä enää muuttuisi.
Joskus ihmiset tarvitsevat tilaa varsinkin pitkässä parisuhteessa kun asiat alkavat arkipäiväistymään. Saattaa tulle sellainen hetki että ei oikein tiedä mitä sitä haluaa elämältään ja onko se kumppani sittenkään juuri se oikea. Ei silloin tarvitse ruikuttaa, mutta jos on tehnyt suhteen aikana virheitä voi selkeästi myöntää ne toiselle ja muuttaa toimintatapojaan. Ehkä silloin toinen voi antaa anteeksi ja suhde saattaa jatkuakin.
Minä tiedän pariskuntia jotka ovat selkeästi eronneet, mutta palanneet myöhemmin yhteen ja suhde on toiminut sen jälkeen todella hyvin. Varsinkin pitkässä parisuhteessa ja sellaisessa jossa on lapsia, kannattaa yrittää.
itse olen siitä yksi esimerkki. Suhteemme alussa naiseni halusi ottaa etäisyyttä.
Pari kuukautta oltiin erossa ja kumpikin huseeras tahoillaan.
Naiseni aloitteesta sitten palasimme yhteen, mutta oli todella lähellä että erosta olisi tullut lopullinen.
Mä olin nimittäin helvetin kiukkuinen ja mulla oli laastareita ihan riittävästi.
Mun ylpeys ei vaan anna periksi alkaa ruikuttamaan ketään takaisin.
Minut on jätetty usammankin kerran käytökseni vuoksi. Olen tiennyt, mikä käytöksessäni on ärsyttänyt, mutten ole halunnut muuttaa sitä. Tulin mielummin jätetyksi saadakseni mahdollisuuden löytää nainen, joka hyväksyy minut omana itsenäni.
Ei sillä, ettenkö minä kompromissejä mieluusti tekisi, mutta koulutusprojektiksi minun selkärankani ei ole koskaan taipunut.
että pitäsihän se kumppani hyväksyä sellaisena kuin hän on. Ketään ei voi muuttaa, jos muutosta tarvitaan niin senhän on lähdettävä meistä jokaisesta itsestämme.
Mutta jos ne asiat jotka käytöksessä ärsyttävät ovat sen tyyppisiä asioita joilla jatkuvasti loukkaat sitä toista osapuolta, etkä siitäkään huolimatta halua muuttaa toimintatapaasi...eikai silloin ole mitään järkeä jatkaa yhdessäoloa. Tarkoitan esim. että mies kohtelee jatkuvasti todella tylysti, ei sovi tapaamisia koskaan itse ja kun nainen yrittää sopia niin kaikki on niin vaikeaa hankalaa, et ole tuntevinasi häntä kun olet omien ystäviesi kanssa ravintolassa yms. yms.