Niskakivut & Huimaus

"Lääkärit ovat arvelleet että niskani on jotenkin niin jäykkänä ettei veri kierrä kunnolla päähän."

Luultavasti näin on, mutta miksi? Eikö ne kertoneet?

Kokeilepa kunnon naprapaattia tai ehkä kansanparantajaa. He korjaavat sen syyn miksi niskalihaksesi ovat kireänä...

Kyllähän nuo vaivat ovat monien asioiden summa, staattinen työ ennen kaikkea pahin. Yleinen jännitystila lihaksissa, kenties huono työergonomia, vetoisuus, stressi, perintötekijät ym. Asioita on monia ja niiden purkaminen ei ole helppoa. Joskus vaan kropan sietokyky pettää ja syntyy oireita. Itselläni oireet samanlaisia. OMT, hieronnat, DBC:t käyty läpi. Lääkkeistä olen saanut apua Triptyl:stä, jota käytetään jännitysniskankin hoidossa, sen avulla kipukynnys nousee ja olen voinut aloittaa säännöllisen liikunnan. Kuntosali, hiihto, hölkkäkin, alussa varovasti, noista olen saanut apua. Tärkeintä kuitenkin mielestäni on mielekäs tekeminen, rauhoittuminen ja rentoutuminen.
Poppakonsteja on turha hakea, kärsivällisyyttä ja jaksamista vaaditaan vaivan selättämiseksi.
Huimausoireet menevät ajallaan ohi, kun kokeilee eri liikuntamuotoja sekä yrittää rentoutua.
Vaivan selättäminen ei ole helppoa, mutta toivotan jaksamista sinulle.

Moikka. Kärsin itse pitkään samanlaisista oireista. Tosi kauhee oli välillä ja pelkäsin aivokasvainta ja muuta kun olo oli niin sekava. Minulta otettiin nuo samat kun sulta ja myös korvapolilla tutkittiin tuo tasa-paino elin ja kaikki oli ok. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi se, että lihakset on jumissa ja veri ei kierrä.

Sun kannattaisi mennä ihan ekaksi kiropraktikolle, joka pistää mahdollisesti poissa paikaltaan olevat nikamat paikoilleen ja sen jälkeen ruveta pikkuhiljaa treenaamaan niska-hartia lihaksia. Ei mitään painotreeniä alkuun, vaan ihan keppi jumppaa ja käsien heiluttelua. Jos sinulle ei ole oikeista liikkeistä tietoa voisit pyytää lähetettä fysioterapeutille tai mennä johonnkin niska-selkä jumppaan? Voit toki käydä tuolla korvapolilla varmuuden vuoksi, mutta jos niska on kipee, niin se on melko selvä huimauksen aiheuttaja. Liikunta voi aluksi lisätä huimausta, kun veri lähtee liikkeelle totuttua nopeempaa, mutta sitä ei kannata pelästyä vaan jatkaa. Tosi tärkeetä on kiinnittää huomiota myös työskentely ja nukkuma-asentoihin, että niskaa ei turhaan jännittäisi.

Nykyään voin melko hyvin, mutta jos jumppaaminen ja venyttely jää vähemmälle niska kipeytyy ja huimaus alkaa taas. Välillä käytän apuna lämpöpakkausta ja hätätapauksessa tulehduskipulääkekuuri, mutta liikunta lihasten rentouttaminen on se ainoo joka ennalta ehkäsevästi tehoo.

Minulta löytyy samat oireet ja monta muuta, enkä ole edes kovinkaan vanha vielä! Ottaa päähän, kun terveys reistailee jatkuvasti jo tässä vaiheessa.

Eli minulla on niska-hartia -seutu jatkuvasti kipeänä, ja tosiaankin - venyttely, keppijumppa sun muut niskaan käyvät liikuntamuodot vain pahentavat kipuja ja huimausta.

Huimauksen sietämisen on tehnyt vaikeaksi se, että minulla on pienet lapset, joiden takia olisi pysyttävä tajuissaan. Kamala ajatus, että vaikka alamäessä taju lähtisi, ja kuopus syöksyisi rattaiden kanssa auton alle =o/. Mutta koska tätä on jatkunut jo vuosia, eikä taju kertaakaan ole vielä lähtenyt, yritän ajatella, että niin ei tule jatkossakaan tapahtumaan.

Koska minulla on paljon muitakin oireita, olen miettinyt tuota pään kuvauttamista. Kerran lääkäri kysyi, haluaisinko kuvaukseen, mutta hätäpäissäni vastasin että en, kun tulisi kamalan syyllinen olo yhteiskunnan varojen tuhlaamisesta, jos mitään ei löytyisikään. Toisaalta pelkään, että jotain löytyisi...

Mutta älä sinä tuon seurustelemisen suhteen toivottomaksi heittäydy! Vain oma asenteesi ja sen oikean löytäminen on parisuhteen tiellä. Itse kärsin milloin mistäkin vaivasta ja pelkään jatkuvasti sairastuvani vakavasti, ja silti minulla on ihana mies, joka haluaa elää kanssani. Eikä hänkään aivan terve ole, vaan elää mekaanisen laitteen varassa. En minäkään häntä sen vuoksi harakoille heittäisi =o).

Mutta noista oireista vielä. Minullakin kasvot puutuvat välillä, ja usein oloni on niin väsynyt, että päivästä selviäminen on täyden työn takana. Kuinka koet tuon, että elämä tuntuu utuiselta ja kaukaiselta? Minun mielestäni maailma näyttää joskus oudolta, mutta en oikeastaan osaa selittää, millä lailla. Vaikka on valoisaa, koen ympäristön silti jotenkin hämärähkönä. Lisäksi koen olevani jollakin tavalla vankina oman pääni sisällä. Olen yksinäinen, ja tunnen olevani eristyksissä muusta maailmasta.

mulla on joskus ollut niska tosi pahana niin että en pystynyt aamulla kunnolla koulua käymään,olin ihan sekaisin ja "unessa" koulussa. Todettu on tension neck. Välillä edelleen toinen puoli niskasta tulehtuu niin että 2vk vihloo niskasta ohimoon ja leukaan saakka. Kannattaa tosiaan käydä jollain joka antaa hoitoa siihen, kokeile akupunktiota, äitini oireet katosivat 10v sitten kun alkoi käymään kerran kuukaudessa. Ja yritä liikkua paljon. Suosittelen nyt kuitenkin ammattiapua eli esim fysioterapeutti tekee sinulle oman harjoitusohjelman.

Hei uupunut

olin uupunut minäkin. Mulla oireet alkoivat viime heinäkuussa, muistan vielä että juuri ennen kesälomaa. Ensin niskassa kipua, myöhemmin syksyllä huimausta etenkin maatessa ja istuessa, päänsärkyä, toisen käden tunnottomuutta, päänahan tunnottomuuden tunnetta. Jaksoin sitä kunnes syyskuussa aloin herätä pari tuntia nukuttuani siihen että oli kuin päähän olisi tullut sähköisku, säpsähdin täysin valveille ja sitä jatkui loppuyö, heräsin aina uudestaan juuri kun olin päässyt uneen.

Lääkäri määräsi kipulääkekuurin ja unilääkettä, jonka avulla pystyinkin aluksi nukkumaan yön, mutta viime viikolla aloin heräillä sittenkin. Koko ajan tuntui, että niskassa joku painoi jotain hermoa, noin puolen minuutin välein piti heilauttaa päätä että paineen tunne lähtisi. Siellä nipsahtikin joku kun päätä heilautti. Nukkuessa tätä ei osannut tehdä, siksi se "paine" kasvoi ja potkaisi minut hereille.

Naprapaatilla kävin muutaman kerran mutta hän ei onnistunut auttamaan, huimasi päin vastoin enemmän.

Mutta täysin käsittämättömästi, kun matkustin lentokoneessa viime tiistaina, torkahdin istuma-asennossa. Havahduin ja kun käänsin pään suoraksi, takaraivon tienoilla ikään kuin napsahti. Tiesin heti, että se puristus oli poissa. Ja näin oli, sen jälkeen en ole tarvinnut unilääkettä, huimaus loppui kokonaan.

Eli päättelin näin, että ylimpien nikamien tienoilla joku -- hermo, verisuoni, tiedä häntä -- joutui jotenkin puristuksiin, "väärälle puolelle". Ja juuri sopiva pään kallistus ehkä lihaksen rentoutuminen sai sen palautumaan. Uskomattoman hyvä fiilis nyt.

Pää tuntuu utuiselta ja ajatukset pelottavat. Epätodellinen olo. tasapainon kanssa ei tunnu olevan ongelmia mutta välillä huimaa jos yö nukkunut huonosti.

mulla samanlaiset oireet olleet vuoden päällä.. mikä tilanne sulla on nyt menossa? mailaa: [email protected] kerron oman tarinani...

Mene ehdottomasti Tampereelle Tapani Rahkon luo Terveystaloon hän on erikoistunut asentohuimauksiin juuri sinun kaltaisesi oireisiin. Hänellä käy ympäri Suomea potilaita. Tulet saamaan apua.

minullakin samaa vikaa ollut monia vuosia. olen 23 vuotias ja näiden oireiden vuoksi jo kerran loppuun palanut. ennen peräänajokolaria niskan oireet oli jokseenkin siedettävät, mutta sen jälkeen tulen aika ajoin "hulluksi". joku kirjoitti aiemmin, että tuntuu kuin eläisi vain oman pään sisällä ja omia ajatuksia. olin reilut pari kk sairaslomalla ja loppu ajasta tuntuikin kuin katse olisi avartunut. nyt reilun viikon töissä olleena voin sanoa ettei mene kauan kun palaan samaan tilaan kuin ennen sairaslomaa. itse olen ravannut lääkäreillä kymmeniä kertoja. niskan röntgen otettu(joku liukuma löytyi mikä kuulemma tavallinen ikäisilläni), hermoratatutkimuksessa ei mitään. nyt pakko mennä kalliseen magneettikuvaan, vaikk epäilen ettei sielläkään mitään näy. melkeen toivon että olisi aivokasvain tai muuta vakavaa kun porukka tosiaan kuvittelee että kuvittelen tän kaiken kivun ja kärsimyksen. viimeisin lääkäri jota oli kehuttu nosti kädet ilmaan ja sanoi ettei voi auttaa, kun olen kaikkea jo kokeillut. hieronta auttaa jos se on hyvä mutta sekin on kallista puuhaa paska palkalla. treenaaminen ei tehnyt hyvää. kokeiltu kaksi vuotta eri metodeilla. kaikki paitsi tekemättömyys pahentaa kipua. sairaslomalla oli hyvä olla mutta muuten elämä on yhtä helvettiä. syön edelleen lihasrelaksantteja ym. myös triptylit kokeiltu max annoksilla. ei auttanut. syön nyt myös masennuslääkkeitä. mikään muu ei auta kuin lepo.