Tää ei ole mikään biisi, mutta tunnistaako joku, mikä runo ja kuka tekijä?
Niin laski Marsalkan silmäluomi:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.
Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin- kookasta hautaa...
Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä...
...jatkuu vielä monta säkeistöä...
Niin laski Marsalkan silmäluomi:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.
Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin- kookasta hautaa...
Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä...
...jatkuu vielä monta säkeistöä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
sanat Seppo Virtanen. Googlettamalla olisi löytänyt muutamassa sekunnissa itsekin.
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Aivan törkeää pilkkaa historian suurimmasta suomalaisesta.
Mitä hengentuotteita hän on putaan älyn tavoin luonut pyhityksen ja hengen heräämisen tuokiossa, neron älyn tullessa maailman kirkkaaksi kuvastimeksi. jolloin sen puhtaus on mitä suurin ja jollaisina hetkinä luodaan suurten taideteosten sielu, Schopenhaueria siteeraten.