ovat todellinen ongelma aikuisiällä. Kiintymyssuhteeseen tulee helposti häiriöitä suuressa perheessä, jossa vanhemmilla ei ole aikaa, tarmoa tai kiinnostusta olla lastensa kanssa sekä kohdella heitäyksilöinä. Lapset joutuvat olemaan "osa lapsilaumaa", eivätkä yksilöitä. Monen suuren vl-perheen lapset eivät tunne lainkaan vanhempiaan, koska kumpikaan vanhemmista ei ole koskaan tehnyt mitään kahdestaan lapsen kanssa.
Ensimmäisten kahden ikävuoden aikana syntyneet kiintymyssuhteen häiriöt heijastuvat koko loppuelämään. Ja kun hän aikuisena hankkiin oman suurperheen, ongelmat vaan kertaatuvat ja hänen lapsistaan tulee entistä häiriintyneempiä aikuisia. Tästä asiasta pitäisi pitää vaikka kursseja naimisiin meneville tuleville suurperheen vl-vanhemmille. Onko asiasta keskusteltu vl-yhteisössä?
Kiintymyssuhdehäiriöt
22
1979
Vastaukset
- -Jemima-
haluan antaa lapsilleni yksilöllistä huomiota mahd paljon. Haluaisin et myös ulkopuolisetkin näkisivät lapsemme yksilöinä, eikä lapsilaumana. Mutta usein kuulee ihmisten päivittelevän et "herranen aika, 12 lasta", eli ainakin he eivät osaa ajatella et ne kaik 12 on yksilöitä ja vieläpä ihania sellaisia. Mieleni tekee monesti sanoa, et "kuule, älä ajattele heitä lukumääränä, vaan ajattele näin; Maija 20w, Kalle 18w, Erkki 16w jne........ja katsoppa näitä kuvia...eikoo ihania?? Tuo on luonteeltaan sellainen ja sellainen....tuo opiskelee sitä sun tätä....tuo on aika hulivili, täs ykspäivä hän kippas trampoliiniin teräviä kiviä, ja män sitten hyppiin niitten päälle, tullut äitiinsä...??
Se joka välittää lapsistaan, haluaa antaa niille rakkautta ja huomiota, oli niitä lapsia sitten yks tai viistoista. Ja molemmis tapauksis saattaa käydä niin, et lapsi saa liian vähän niit molempia.- juupeli
Kyllä näin on että ongelmia on myös pienemmissä perheissä oli ne sitten vl tai ei. Tämän ajan sekaperhesuhteissa varsinkin ajan antaminen lapselle voi olla rajallista. Ja siihen kun lisätään vielä työelämän paineet, päihteet ja omat menot... nin lapsi/lapset jäävät aika pitkälle ilman vanhempia. Miettikääpä sitä.
- -Jemima-
juupeli kirjoitti:
Kyllä näin on että ongelmia on myös pienemmissä perheissä oli ne sitten vl tai ei. Tämän ajan sekaperhesuhteissa varsinkin ajan antaminen lapselle voi olla rajallista. Ja siihen kun lisätään vielä työelämän paineet, päihteet ja omat menot... nin lapsi/lapset jäävät aika pitkälle ilman vanhempia. Miettikääpä sitä.
ongelmasta puhui tyttäreni koulukaverin äitikin(ei vl). Hän valitteli kun siin luokalla mis lapsemme ovat, on niin paljon käytöshäiriöisiä lapsia. Kysyin häneltä et mistähän se mahtaa johtua?? Hän arveli sen johtuvan sen siita, et vanhemmille ei ole enää ollenkaan aikaa lapsilleen; tulevat myöhään töistä kotiin, laittavat lapset kattomaan videoo tai telkkarii, tai mennään harrastamaan jotain, yhteistä aikaa jää minimaalisen vähän....elämä on tod pirstaleista... Siis tämä oli hänen mielipide.
Mut ei meidän perhekkään ole ongelmitta selvinnyt, vaik olen aina itte hoitanut lapset ja ollut aina lasteni ulottuvilla. Vähän välii joutuu miettimään missä mennään, enkä voi ollenkaan sanoa onnistuneeni. Mutta rakastan lapsiani, sen voin sanoa käsi sydämellä, ja haluan hoitaa heitä mahdollisimman hyvin. - Sinitintti
-Jemima- kirjoitti:
ongelmasta puhui tyttäreni koulukaverin äitikin(ei vl). Hän valitteli kun siin luokalla mis lapsemme ovat, on niin paljon käytöshäiriöisiä lapsia. Kysyin häneltä et mistähän se mahtaa johtua?? Hän arveli sen johtuvan sen siita, et vanhemmille ei ole enää ollenkaan aikaa lapsilleen; tulevat myöhään töistä kotiin, laittavat lapset kattomaan videoo tai telkkarii, tai mennään harrastamaan jotain, yhteistä aikaa jää minimaalisen vähän....elämä on tod pirstaleista... Siis tämä oli hänen mielipide.
Mut ei meidän perhekkään ole ongelmitta selvinnyt, vaik olen aina itte hoitanut lapset ja ollut aina lasteni ulottuvilla. Vähän välii joutuu miettimään missä mennään, enkä voi ollenkaan sanoa onnistuneeni. Mutta rakastan lapsiani, sen voin sanoa käsi sydämellä, ja haluan hoitaa heitä mahdollisimman hyvin.Meidän perheessä eletään varmaankin sitä hektisintä aikaa, kun on viisi alle kouluikäistä lasta.
Aina tuntuu siltä, että aika ei riitä yhtään mihinkään. Silti ainakin yritämme huomioida lapsiamme yksilöinä.
Paras keino -olemme huomanneet käytännössä- antaa lapselle jakamatonta huomiota on ottaa vuorollaan yksi lapsi äidin/iskän mukaan ja lähteä kodin ulkopuolelle...ulkoilemaan, kauppareissulle jne. Se on itsellekin laatuaikaa ja myös helpottaa kotiin jäävää vanhempaa, vaikka vain yksi lapsista on pois kotoa.
Tärkeintä isossa perheessä olisi minusta se, että lapsi olisi hyväksytty ja ihailtu ihan omana itsenään. Emme vaatisi lapsiltamme liikaa työpanosta kotiin, vaan antaisimme heidän myös elää vapaasti lapsuuttaan ja nuoruuttaan.
- huomauttamaan
päiväkodissa tädeille kun he huutelivat lapsia sisälle tyyliin: " Matti, Roosa, Veera, Taneli Ja Meikäisen lapset syömään!" Kysyin nätisti että voisiko heitäkin kutsua etunimiltä vaikka Meikäläisiä onkin kolme .Olisi paljon kivemman kuulosta. Se siitä yksillöllisyydestä.
- Oma etunimi on
tärkeä lapselle!
- etunimi,
Oma etunimi on kirjoitti:
tärkeä lapselle!
vaikka sen käyttö onkin yleensä aivan turhaa. Kun äiti huutaa "lapset syömään", niin ei siinä etunimiä tarvitse!
- ihan kaikista muista...
Ette ole pekkaa pahempia, itse niputatte kaikki muut kuin vl:t "epäuskoisiksi", ette kutsu yksilöinä, vain epäuskoisina, joten sitä saa mitä tilaa.
- aloittajan jutun
Todella kavalaa käyttää äidin syyllisyydentunteita hyväksi. Jokaisella äidillä on sisäänrakennettuna syyllisyyden tunteet: olenkohan hoitanut lapseni hyvin.Ja jos vähänkään vihjaistaan siihen suuntaan, että vl:ssä lapsia kasvatetaan laumana vaikka lapsella on tarve saada yksilöllistä huomiota, väistämättä syyllistää itseään siitä, että on vl ja lapsilauman äiti.Äiti joka parhaansa yrittää tehä huomioidakseen lapsensa yksilöinä.
Sinänsä hyvä aihe. Jokaisen vanhemman on syytä kiinnittää huomiota siihen miten kohtelee lapsiaan.
Jos rehellinen on, kukapa ei miettisi, miten "nuokin" jaksaa kun on noin monta pientä ja vain kaksi vanhempaa, joista toinen on pitkän päivän töissä. Perin inhimillistä. Täysillä voi vaikuttaa kuitenkin vain omien lastensa lapsuuteen, jotta se olisi rakkauden ja huolenpidon sävyttämää aikaa. - Kiintymyssuhdehäiriötön
Aivan täyttä paskaa koko juttu. Pitäis ymmärtää jotain, jotta vois edes valehdella uskottavasti.
- mieltä.
Lapset eivät tarvitse mitään kiintymyssuhdetta! Riittää, että heidän perustarpeista jotenkuten selviää. Muuta he eivät tarvitse.
- Kotona vammautunut x-vl
mieltä. kirjoitti:
Lapset eivät tarvitse mitään kiintymyssuhdetta! Riittää, että heidän perustarpeista jotenkuten selviää. Muuta he eivät tarvitse.
Ruoka ja vaatteet. Se riittää, seuroihin pakottamisen lisäksi.
Tusinoittain halvemmalla!
- ennen
kuullutkaan koko sanaa: kiintymyssuhdehäiriöinen. Milloin tälläinen tauti on kesksitty? Syytettiinhän ennen kuulemma äitejä jos lapselle tuli jakomielitauti. Äidin syy. On laps saanut liian vähän sitä ja tätä ja paljon tuota. Jos olisin aikoinani tajunnut millä miljoonilla tavoilla minä äiti poloinen tuhoan lasteni elämän niin en olisi yhtään mukulaa synnyttänyt. Luulisin että lähes jokainen äiti ymmärtää puutteensa ja rajansa. Mutta silti moniko lapsi vaihtaisi oikeasti äitinsä johonkin toiseen? Jos elämä on suht hyvin. Minusta taas tuntuu että ulkopuolisethan juuri näkevät perheemme "laumana". Jos lasta odottaessani olen huomannut että on tulossa rauhallinen vauveli. Toisen jalat vispaavat koko ajan kuin singeri ja tahti jatkuu syntyessä. Ja olen myös hakenut perheellemme ulkopuolista apua kun omat voimat ja huomio ei ole riittänyt. Ihana perhetyöntekijä sanoikin "on viisasta vanhemmuutta hakea apua silloin kun omat voimat eivät riitä". Tätä ajatusta vaalin koko ikäni. En ole siis huono jos en aina jaksa. Mutta olen viisas kun myönnän sen ja haen apua.
- asian omilta
alaisiltaan, vaikka niinkin suuressa keskusliikkeessä on varmasti tietoa. Ettekä tietysti saa kuunnella ulkopuolisiakaan... Vaikea yhtälö asioiden korjaamiseksi.
- minulle jotain
asian omilta kirjoitti:
alaisiltaan, vaikka niinkin suuressa keskusliikkeessä on varmasti tietoa. Ettekä tietysti saa kuunnella ulkopuolisiakaan... Vaikea yhtälö asioiden korjaamiseksi.
vinkkejä, kirja ehdotuksia vaikka mistä saisin lisä tietoa tästä häiriöstä. Voisin pitää vaikka tietoiskuillan missä valistaisin kanssa sisaria tästä häiriöstä. Ja voisinpa Srkhonkin heittää postia.
- Psykiatri Oulusta
minulle jotain kirjoitti:
vinkkejä, kirja ehdotuksia vaikka mistä saisin lisä tietoa tästä häiriöstä. Voisin pitää vaikka tietoiskuillan missä valistaisin kanssa sisaria tästä häiriöstä. Ja voisinpa Srkhonkin heittää postia.
Muutamia näkökohtia kysyjälle kiintymyssuhdeteorian selitysvoimasta.
Kiintymyssuhdeteorian kehittäjä on englantilainen psykiatri John Bowlby, jonka teos Attachment and loss on keskeinen. Bowlby päätteli, että lapsen varhaiskehitystä säätelee ensi sijassa turvallisuuden tarve ja pyrkimys pysytellä erityisesti potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa mahdollisimman lähellä hoivaavaa aikuista. Kiintymyssuhteen kehittyessä lapsen ja vanhemman välille, on tärkeää että äiti on psyykkisesti läsnä. Aikaisessa lapsuudessa tapahtuva vuorovaikutus riippuu voimakkaasti äidin herkkyydestä eli kyvystä vastata lapsen tarpeisiin herkkävaistoisesti ja ennakoivasti.
Tämä muodostaa keskeisen perustan sille miten lspsi oppii turvallisuutensa varmistamaan. Joskus se vaatii lapselta suurta tuskaa ja myös oppimista teeskentelemään tai peittämään omat todelliset tunteensa. Tällä on tietysti tuhoisat seuraamukset psyyken tasapainolle aikuisena.
Lapsuuden kokema läheisyys, hyväksyntä, kunnioitus, läsnäoleva vuorovaikutussuhde lähimpään hoitajaan sekä aikuisilta saatu huomio ja hoiva muodostavat perustan sille, miten lapsi kykenee kiintymään aikanaan aikuisena toiseen/toisiin ihmisiin ja miten hän kykenee rakentamaan ehjiä ja tyydyttäviä ihmissuhteita.
Varhaislapsuuden kehitys vaikuttaa myös siihen, missä määrin itsenäiseksi ja omia ratkaisuihin kykeneväksi lapsi ja nuori kasvaa. Yhtä vakava riskin psyyken terveydelle ja tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiselle muodostavat vanhempien päihteiden käyttö ja henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa harjoittava, ankara uskonnollisuus.
Aikuisten osalta kiintymysteoriassa on mm. kuvattu neljä erityyppistä kiintymyksen tyyliä tai tapaa niiden perustana olevien sisäisten mallien avulla.
Turvallisesti (secure) kiintyneen on helppo olla sekä itsenäinen että myös toimia ja osoittaa emotionaalista kiintymystä läheisissä ihmissuhteissa. Takertuvasti (preoccupied) kiintynyt kokee itsensä arvottomaksi ja hakee muiden hyväksyntää. Itseriittoinen (dismissing) kokee itsensä myönteisesti ja on itsenäinen eikä koe tarvitsevansa muita. Pelokkaasti (fearful) kiintynyt pelkää läheisiä ihmissuhteita, on sosiaalisesti välttelevä ja kokee itsensä arvottomana.
- -
Lapsuuden aikainen invalidoiva ympäristö myötävaikuttaa emootioiden säätelyhäiriön
kehittymiseen. Jos lapsen kokemuksia ei validoida ja vahvisteta, lapsi ei opi tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan ja kokemuksiaan. Invalidoinnilla tarkoitetaan sitä, että kun lapsi ilmaisee ajatuksiaan, tunteitaan tai kokemuksiaan, ympäristö suhtautuu niihin epätarkoituksenmukaisesti tai mitätöivästi.
Erityisesti kielteisinä pidettyjen tunteiden ilmaisuun suhtaudutaan invalidoivassa ympäristössä negatiivisesti. Invalidoiva ympäristö voi liiaksi yksinkertaistaa ongelmista selviytymistä eikä opeta, miten sietää ja tulla toimeen hankalan olon kanssa. Invalidoivassa ympäristössä saatetaan esimerkiksi sanoa, että ”meillähän ei pienestä masennuta” tai vaikkapa ”itkeä saa muttei valittaa”, jolloin lapsi alkaa ajan myötä kokea esimerkiksi surun tai kiukun tunteiden ilmaisun kiellettynä. Lapsen ollessa vihainen hänelle voidaan sanoa hänen olevan vain väsynyt tai vaikkapa nälkäinen. Itkemistä voidaan pitää
huomion hakemisena, johon ei vastata, koska ajatellaan, että lapsen täytyy ”karaistua”.
Näin invalidoiva ympäristö ajan myötä opettaa, että vain äärimmäisillä tunneilmaisulla on
mahdollista saada apua. Lapsuuden aikainen invalidoiva ympäristö myötävaikuttaa
emootioiden säätelyhäiriön kehittymiseen, kun lapsi ei invalidoivassa ympäristössä kykene
oppimaan tunteiden nimeämistä ja säätelyä eikä kykyä sietää ja tulla toimeen emotionaalisen
stressin kanssa. Lapsi ei opi luottamaan omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten
todenperäisyyteen, vaan hän alkaa ohittaa ne etsien sen sijaan ympäristöstä vihjeitä, mitä tulisi ajatella, kokea tai tuntea. Kun ympäristö rankaisee lapsen tuodessa esiin kielteisiä kokemuksia ja reagoi vain äärimmäisiin tunneilmaisuihin, se opettaa heilahtelua tunteiden tukahduttamisen ja äärimmäisten tunnetilojen välillä.
Invalidoinnin äärimmäisenä muotona voidaan pitää henkistä ja/tai fyysistä
pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhdetietoa_ammattilaisille/kiintymyssuhdeteoria/
http://www.psykonet.helsinki.fi/psykonet/psykonet.nsf/0/878bef8fd011e554c2256fc5004d98ea/$FILE/Persoonallisuus ja.pdf
http://elias.it.helsinki.fi/PSYKO/Opetus/a_Tilast.nsf/4e9c4f7fbff515c9c2256c3a00214984/079cfe3b11f28c03c2256bb5004ba6ff/$FILE/Pps 269 tyo KE27.doc
Bowlby J. 1969. Attachment and loss. Harmondsworth: Penguin Books.
Heikkilä-Kari P, Mannila A. 2000. Kiintymyssuhdeteoria epävakaan persoonallisuuden
ymmärtämisessä ja hoidossa. Kirjassa: Kuusinen K-L, toim. Kognitiivinen psykoterapia
ja kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 4,
Jyväskylän yliopistopaino, s. 84–102.
Koivisto, Maaria
Persoonallisuudeltaan epävakaa potilas hoitosuhteessa – kognitiivisen
psykoterapian ja kiintymyssuhdeteorian näkökulmia vuorovaikutuksen
haasteisiin
Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2004, 1, (2), 53-74.
http://users.utu.fi/juhtiur/jakelu/kt2maariakoivisto.pdf
Kuusinen K-L. 2000. Terapiasuhde ja emotionaalinen säätely kiintymyssuhdeteorian
näkökulmasta. Kirjassa: Kuusinen K-L., toim. Kognitiivinen psykoterapia ja
kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 4,
Jyväskylän yliopistopaino, s. 1-27.
Seuraavat Psykologia-lehden vuosikerran 2000 artikkelit:
Lehtonen, P., Niemelä, P.
Äitien ja heidän18-vuotiaiden lastensa kiintymystyypit 35(1):34-44
Levänen, M., Silvén, M.
Ennustaako äidin kiintymyssuhde vanhemmuutta? 35(1):58-70
Nauha, S., Silvén, M.
Ennustaako kiintymys vanhempiin puolison valintaa? 35(1):71-82
Kuusinen, T., Lintunen, L.
Parisuhde ja kiintymyssuhdeteoria 35(1):83-90 - avusta!
Psykiatri Oulusta kirjoitti:
Muutamia näkökohtia kysyjälle kiintymyssuhdeteorian selitysvoimasta.
Kiintymyssuhdeteorian kehittäjä on englantilainen psykiatri John Bowlby, jonka teos Attachment and loss on keskeinen. Bowlby päätteli, että lapsen varhaiskehitystä säätelee ensi sijassa turvallisuuden tarve ja pyrkimys pysytellä erityisesti potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa mahdollisimman lähellä hoivaavaa aikuista. Kiintymyssuhteen kehittyessä lapsen ja vanhemman välille, on tärkeää että äiti on psyykkisesti läsnä. Aikaisessa lapsuudessa tapahtuva vuorovaikutus riippuu voimakkaasti äidin herkkyydestä eli kyvystä vastata lapsen tarpeisiin herkkävaistoisesti ja ennakoivasti.
Tämä muodostaa keskeisen perustan sille miten lspsi oppii turvallisuutensa varmistamaan. Joskus se vaatii lapselta suurta tuskaa ja myös oppimista teeskentelemään tai peittämään omat todelliset tunteensa. Tällä on tietysti tuhoisat seuraamukset psyyken tasapainolle aikuisena.
Lapsuuden kokema läheisyys, hyväksyntä, kunnioitus, läsnäoleva vuorovaikutussuhde lähimpään hoitajaan sekä aikuisilta saatu huomio ja hoiva muodostavat perustan sille, miten lapsi kykenee kiintymään aikanaan aikuisena toiseen/toisiin ihmisiin ja miten hän kykenee rakentamaan ehjiä ja tyydyttäviä ihmissuhteita.
Varhaislapsuuden kehitys vaikuttaa myös siihen, missä määrin itsenäiseksi ja omia ratkaisuihin kykeneväksi lapsi ja nuori kasvaa. Yhtä vakava riskin psyyken terveydelle ja tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiselle muodostavat vanhempien päihteiden käyttö ja henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa harjoittava, ankara uskonnollisuus.
Aikuisten osalta kiintymysteoriassa on mm. kuvattu neljä erityyppistä kiintymyksen tyyliä tai tapaa niiden perustana olevien sisäisten mallien avulla.
Turvallisesti (secure) kiintyneen on helppo olla sekä itsenäinen että myös toimia ja osoittaa emotionaalista kiintymystä läheisissä ihmissuhteissa. Takertuvasti (preoccupied) kiintynyt kokee itsensä arvottomaksi ja hakee muiden hyväksyntää. Itseriittoinen (dismissing) kokee itsensä myönteisesti ja on itsenäinen eikä koe tarvitsevansa muita. Pelokkaasti (fearful) kiintynyt pelkää läheisiä ihmissuhteita, on sosiaalisesti välttelevä ja kokee itsensä arvottomana.
- -
Lapsuuden aikainen invalidoiva ympäristö myötävaikuttaa emootioiden säätelyhäiriön
kehittymiseen. Jos lapsen kokemuksia ei validoida ja vahvisteta, lapsi ei opi tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan ja kokemuksiaan. Invalidoinnilla tarkoitetaan sitä, että kun lapsi ilmaisee ajatuksiaan, tunteitaan tai kokemuksiaan, ympäristö suhtautuu niihin epätarkoituksenmukaisesti tai mitätöivästi.
Erityisesti kielteisinä pidettyjen tunteiden ilmaisuun suhtaudutaan invalidoivassa ympäristössä negatiivisesti. Invalidoiva ympäristö voi liiaksi yksinkertaistaa ongelmista selviytymistä eikä opeta, miten sietää ja tulla toimeen hankalan olon kanssa. Invalidoivassa ympäristössä saatetaan esimerkiksi sanoa, että ”meillähän ei pienestä masennuta” tai vaikkapa ”itkeä saa muttei valittaa”, jolloin lapsi alkaa ajan myötä kokea esimerkiksi surun tai kiukun tunteiden ilmaisun kiellettynä. Lapsen ollessa vihainen hänelle voidaan sanoa hänen olevan vain väsynyt tai vaikkapa nälkäinen. Itkemistä voidaan pitää
huomion hakemisena, johon ei vastata, koska ajatellaan, että lapsen täytyy ”karaistua”.
Näin invalidoiva ympäristö ajan myötä opettaa, että vain äärimmäisillä tunneilmaisulla on
mahdollista saada apua. Lapsuuden aikainen invalidoiva ympäristö myötävaikuttaa
emootioiden säätelyhäiriön kehittymiseen, kun lapsi ei invalidoivassa ympäristössä kykene
oppimaan tunteiden nimeämistä ja säätelyä eikä kykyä sietää ja tulla toimeen emotionaalisen
stressin kanssa. Lapsi ei opi luottamaan omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten
todenperäisyyteen, vaan hän alkaa ohittaa ne etsien sen sijaan ympäristöstä vihjeitä, mitä tulisi ajatella, kokea tai tuntea. Kun ympäristö rankaisee lapsen tuodessa esiin kielteisiä kokemuksia ja reagoi vain äärimmäisiin tunneilmaisuihin, se opettaa heilahtelua tunteiden tukahduttamisen ja äärimmäisten tunnetilojen välillä.
Invalidoinnin äärimmäisenä muotona voidaan pitää henkistä ja/tai fyysistä
pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhdetietoa_ammattilaisille/kiintymyssuhdeteoria/
http://www.psykonet.helsinki.fi/psykonet/psykonet.nsf/0/878bef8fd011e554c2256fc5004d98ea/$FILE/Persoonallisuus ja.pdf
http://elias.it.helsinki.fi/PSYKO/Opetus/a_Tilast.nsf/4e9c4f7fbff515c9c2256c3a00214984/079cfe3b11f28c03c2256bb5004ba6ff/$FILE/Pps 269 tyo KE27.doc
Bowlby J. 1969. Attachment and loss. Harmondsworth: Penguin Books.
Heikkilä-Kari P, Mannila A. 2000. Kiintymyssuhdeteoria epävakaan persoonallisuuden
ymmärtämisessä ja hoidossa. Kirjassa: Kuusinen K-L, toim. Kognitiivinen psykoterapia
ja kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 4,
Jyväskylän yliopistopaino, s. 84–102.
Koivisto, Maaria
Persoonallisuudeltaan epävakaa potilas hoitosuhteessa – kognitiivisen
psykoterapian ja kiintymyssuhdeteorian näkökulmia vuorovaikutuksen
haasteisiin
Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2004, 1, (2), 53-74.
http://users.utu.fi/juhtiur/jakelu/kt2maariakoivisto.pdf
Kuusinen K-L. 2000. Terapiasuhde ja emotionaalinen säätely kiintymyssuhdeteorian
näkökulmasta. Kirjassa: Kuusinen K-L., toim. Kognitiivinen psykoterapia ja
kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 4,
Jyväskylän yliopistopaino, s. 1-27.
Seuraavat Psykologia-lehden vuosikerran 2000 artikkelit:
Lehtonen, P., Niemelä, P.
Äitien ja heidän18-vuotiaiden lastensa kiintymystyypit 35(1):34-44
Levänen, M., Silvén, M.
Ennustaako äidin kiintymyssuhde vanhemmuutta? 35(1):58-70
Nauha, S., Silvén, M.
Ennustaako kiintymys vanhempiin puolison valintaa? 35(1):71-82
Kuusinen, T., Lintunen, L.
Parisuhde ja kiintymyssuhdeteoria 35(1):83-90Hyviä lähdeteoksia, kannattaa muidenkin lukea.
- Nyytiäinen
Psykiatri Oulusta kirjoitti:
Muutamia näkökohtia kysyjälle kiintymyssuhdeteorian selitysvoimasta.
Kiintymyssuhdeteorian kehittäjä on englantilainen psykiatri John Bowlby, jonka teos Attachment and loss on keskeinen. Bowlby päätteli, että lapsen varhaiskehitystä säätelee ensi sijassa turvallisuuden tarve ja pyrkimys pysytellä erityisesti potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa mahdollisimman lähellä hoivaavaa aikuista. Kiintymyssuhteen kehittyessä lapsen ja vanhemman välille, on tärkeää että äiti on psyykkisesti läsnä. Aikaisessa lapsuudessa tapahtuva vuorovaikutus riippuu voimakkaasti äidin herkkyydestä eli kyvystä vastata lapsen tarpeisiin herkkävaistoisesti ja ennakoivasti.
Tämä muodostaa keskeisen perustan sille miten lspsi oppii turvallisuutensa varmistamaan. Joskus se vaatii lapselta suurta tuskaa ja myös oppimista teeskentelemään tai peittämään omat todelliset tunteensa. Tällä on tietysti tuhoisat seuraamukset psyyken tasapainolle aikuisena.
Lapsuuden kokema läheisyys, hyväksyntä, kunnioitus, läsnäoleva vuorovaikutussuhde lähimpään hoitajaan sekä aikuisilta saatu huomio ja hoiva muodostavat perustan sille, miten lapsi kykenee kiintymään aikanaan aikuisena toiseen/toisiin ihmisiin ja miten hän kykenee rakentamaan ehjiä ja tyydyttäviä ihmissuhteita.
Varhaislapsuuden kehitys vaikuttaa myös siihen, missä määrin itsenäiseksi ja omia ratkaisuihin kykeneväksi lapsi ja nuori kasvaa. Yhtä vakava riskin psyyken terveydelle ja tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiselle muodostavat vanhempien päihteiden käyttö ja henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa harjoittava, ankara uskonnollisuus.
Aikuisten osalta kiintymysteoriassa on mm. kuvattu neljä erityyppistä kiintymyksen tyyliä tai tapaa niiden perustana olevien sisäisten mallien avulla.
Turvallisesti (secure) kiintyneen on helppo olla sekä itsenäinen että myös toimia ja osoittaa emotionaalista kiintymystä läheisissä ihmissuhteissa. Takertuvasti (preoccupied) kiintynyt kokee itsensä arvottomaksi ja hakee muiden hyväksyntää. Itseriittoinen (dismissing) kokee itsensä myönteisesti ja on itsenäinen eikä koe tarvitsevansa muita. Pelokkaasti (fearful) kiintynyt pelkää läheisiä ihmissuhteita, on sosiaalisesti välttelevä ja kokee itsensä arvottomana.
- -
Lapsuuden aikainen invalidoiva ympäristö myötävaikuttaa emootioiden säätelyhäiriön
kehittymiseen. Jos lapsen kokemuksia ei validoida ja vahvisteta, lapsi ei opi tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan ja kokemuksiaan. Invalidoinnilla tarkoitetaan sitä, että kun lapsi ilmaisee ajatuksiaan, tunteitaan tai kokemuksiaan, ympäristö suhtautuu niihin epätarkoituksenmukaisesti tai mitätöivästi.
Erityisesti kielteisinä pidettyjen tunteiden ilmaisuun suhtaudutaan invalidoivassa ympäristössä negatiivisesti. Invalidoiva ympäristö voi liiaksi yksinkertaistaa ongelmista selviytymistä eikä opeta, miten sietää ja tulla toimeen hankalan olon kanssa. Invalidoivassa ympäristössä saatetaan esimerkiksi sanoa, että ”meillähän ei pienestä masennuta” tai vaikkapa ”itkeä saa muttei valittaa”, jolloin lapsi alkaa ajan myötä kokea esimerkiksi surun tai kiukun tunteiden ilmaisun kiellettynä. Lapsen ollessa vihainen hänelle voidaan sanoa hänen olevan vain väsynyt tai vaikkapa nälkäinen. Itkemistä voidaan pitää
huomion hakemisena, johon ei vastata, koska ajatellaan, että lapsen täytyy ”karaistua”.
Näin invalidoiva ympäristö ajan myötä opettaa, että vain äärimmäisillä tunneilmaisulla on
mahdollista saada apua. Lapsuuden aikainen invalidoiva ympäristö myötävaikuttaa
emootioiden säätelyhäiriön kehittymiseen, kun lapsi ei invalidoivassa ympäristössä kykene
oppimaan tunteiden nimeämistä ja säätelyä eikä kykyä sietää ja tulla toimeen emotionaalisen
stressin kanssa. Lapsi ei opi luottamaan omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten
todenperäisyyteen, vaan hän alkaa ohittaa ne etsien sen sijaan ympäristöstä vihjeitä, mitä tulisi ajatella, kokea tai tuntea. Kun ympäristö rankaisee lapsen tuodessa esiin kielteisiä kokemuksia ja reagoi vain äärimmäisiin tunneilmaisuihin, se opettaa heilahtelua tunteiden tukahduttamisen ja äärimmäisten tunnetilojen välillä.
Invalidoinnin äärimmäisenä muotona voidaan pitää henkistä ja/tai fyysistä
pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhdetietoa_ammattilaisille/kiintymyssuhdeteoria/
http://www.psykonet.helsinki.fi/psykonet/psykonet.nsf/0/878bef8fd011e554c2256fc5004d98ea/$FILE/Persoonallisuus ja.pdf
http://elias.it.helsinki.fi/PSYKO/Opetus/a_Tilast.nsf/4e9c4f7fbff515c9c2256c3a00214984/079cfe3b11f28c03c2256bb5004ba6ff/$FILE/Pps 269 tyo KE27.doc
Bowlby J. 1969. Attachment and loss. Harmondsworth: Penguin Books.
Heikkilä-Kari P, Mannila A. 2000. Kiintymyssuhdeteoria epävakaan persoonallisuuden
ymmärtämisessä ja hoidossa. Kirjassa: Kuusinen K-L, toim. Kognitiivinen psykoterapia
ja kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 4,
Jyväskylän yliopistopaino, s. 84–102.
Koivisto, Maaria
Persoonallisuudeltaan epävakaa potilas hoitosuhteessa – kognitiivisen
psykoterapian ja kiintymyssuhdeteorian näkökulmia vuorovaikutuksen
haasteisiin
Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2004, 1, (2), 53-74.
http://users.utu.fi/juhtiur/jakelu/kt2maariakoivisto.pdf
Kuusinen K-L. 2000. Terapiasuhde ja emotionaalinen säätely kiintymyssuhdeteorian
näkökulmasta. Kirjassa: Kuusinen K-L., toim. Kognitiivinen psykoterapia ja
kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 4,
Jyväskylän yliopistopaino, s. 1-27.
Seuraavat Psykologia-lehden vuosikerran 2000 artikkelit:
Lehtonen, P., Niemelä, P.
Äitien ja heidän18-vuotiaiden lastensa kiintymystyypit 35(1):34-44
Levänen, M., Silvén, M.
Ennustaako äidin kiintymyssuhde vanhemmuutta? 35(1):58-70
Nauha, S., Silvén, M.
Ennustaako kiintymys vanhempiin puolison valintaa? 35(1):71-82
Kuusinen, T., Lintunen, L.
Parisuhde ja kiintymyssuhdeteoria 35(1):83-90Huippukiinnostavaa. Erityisesti tuo näkökohta, että lapsuuden ankara uskonnollisuus saattaa viedä kyvyn tasapainoisiin ihmissuhteisiin aikuisena.
- takerruit
Nyytiäinen kirjoitti:
Huippukiinnostavaa. Erityisesti tuo näkökohta, että lapsuuden ankara uskonnollisuus saattaa viedä kyvyn tasapainoisiin ihmissuhteisiin aikuisena.
heti tuohon...
- ryyppääminen ja
takerruit kirjoitti:
heti tuohon...
huoraaminen ne vasta vahingollista lapsille ovatkin! Me emme sellaista harrasta, joten lapsistamme tulee hyvä suurperheiden isiä ja äitejä!
- että..
ryyppääminen ja kirjoitti:
huoraaminen ne vasta vahingollista lapsille ovatkin! Me emme sellaista harrasta, joten lapsistamme tulee hyvä suurperheiden isiä ja äitejä!
Mitenkä tuo olettamus on mahdollinen? jos kerran kaikki saavat itse valita tiensä ja uskontonsa..niin miten heistä tulee automaattisesti suurperheiden äitejä ja isiä?
Eli vastaan tuohon itse. Lapsi manipuloidaan tuohon ajatukseen jo pienenä, sekä nuorena..ja oletetaan että hän tekee niin automaattisesti. No mitä siinä muutakaan voi.
Mutta tosiasia on että järkeä saa käyttää, ja lasten tuloa voi rajoittaa. että jokainen saisi ne eväät millä elämässä selvitään. ei se mitä joku muu on siitä mieltä.
Myös te olette vanhempienne aivopesuntulos. ja siksi teillä niitä lapsia nyt on niin saakelisti.. - itsekästä
ryyppääminen ja kirjoitti:
huoraaminen ne vasta vahingollista lapsille ovatkin! Me emme sellaista harrasta, joten lapsistamme tulee hyvä suurperheiden isiä ja äitejä!
mitenkä voi olla jotkut oikeesti noin naiveja?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko2753504Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.1391911Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3021651- 881524
- 831509
Odotettu tulos Taivalvaaran hiihtokeskuksen osalta
"MCS Finland Oy on ilmoittanut Taivalkosken kunnalle 30.4.2026, että se irtisanoo Taivalkosken kunnan ja MCS Finland Oy:531186Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2001150Uudessa testamentissa on kaksi ristiriidassa olevaa kastekäskyä
Uusi testamentti käskee kastamaan kahdella eri tavalla. Näinhän ei voi olla. Ilmiselvään ristiriitaan on löytynyt selity2671146Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois721091- 631031