Haluaisin saada ihan ulkopuolisen ihmisen mielipidettä asiaani. Olen 45 v nainen. Eronnut 5v sitten pitkästä avioliitosta. Elin pitkän sinkkuajan sen jälkeen ja nyt olen seurustellut vajaan 3 kk. Olemme tiiviisti yhdessä. Aluksi hän kertoi avoimesti tunteensa minua kohtaan, mutta nyt se on jäänyt kokonaan. Kysyessäni tunteitani häntä kohtaan, hän loukkaantuu/suuttuu, kun kyselen. Yritän sanoa että kun et kerro niin ainoa keino on sitten kysyä suoraan. Ja muutenkin lähellä oleminen ja koskettelu on vähentynyt. Siitäkin sanoessa hän on ihmeissään kun kyselen koko ajan. Jotenkin olen hyvin epätietoinen missä mennään. Välittäneekö hän enää? Sanoo kuitenkin että haluaa jatkaa eikä lopettaa suhdettamme.
Mielipidettä
muilta
4468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saattaa olla, että miehesi pahastuu kysymyksistäsi. Ajattelee sinun epäilevän hänen tunteitaan ja tuntee sitten itsensä huonoksi mieheksi, kun joudut kyselemään moista. Miehet aluksi osaavat ja jaksavat helliä, mutta eivât ikuisesti, vaikka tykkäisivätkin.
Millaista se rakastuminen on ja mitä sen yhteensulautumisen jälkeen seuraa? Ehkä mies on nyt siinä ns. eriytymisvaiheessa, jossa yritetään köytää takaisin itsenäisyyteen parisuhteen sisällä. Eihän se parisuhdekaan ole jatkuvaa herkistelyä, vaan aaltoliikettä ja kausia, jotka vaihtelee. Niin kuin koko elämäkin - jatkuvaa liikettä.
Ehkä sun epäilevä asenteesi juontuu epävarmuudesta. Vaadit jatkuvaa todistelua, jotta tuntisit olosi turvalliseksi. Mutta jos pelkäät yksin jäämistä etkä luota toiseen ihmiseen, on ihan sama miten hän sua yrittää vakuutella, sinä löydät kyllä aina syyn epäillä ja pelätä pahinta, jos sille tielle kerran lähdet.
Mikä sua sitten muka niin pelottaa? Olet jo kokenut parisuhteen ja yksin elämisen ja selviytynyt molemmista hengissä. Sua ei siis voi yllättää siltä osin enää mikään.
Usko siis itseesi ja kykyysi selviytyä elämästä, tuli eteen mitä vaan, ja päästä irti peloista. Nauti siitä mitä sulla on juuri nyt ja tee jokaisesta päivästä mukava, äläkä ruoki epäilystä ja epävarmuutta.
Uskalla olla onnellinen! : )
Hyviä vastauksia jo saitkin. Lisään sen verran, että koeta nähdä koko kuva, eli että miten se mies osoittaa rakkauttaan sulle tälläkin hetkellä. Kaikki ei pussaa ja halaile automaattisesti, vaan - kuten oma mieheni - osoittaa tykkäämisensä pienin arkisin teoin ja sen oman osuutensa nuhteettomasti hoitamalla. Viimeksi tänäaamuna sain hymyn ja teemukin sänkyyn kun olen flunssainen. Tiedän, että se oli herkkää hoivaa ja ajatusta täynnä koko pieni ele, jonka mies suoritti siinä aamukiireittensä ja soivien kännyköiden välissä. Sekin on sitä aitoa rakkautta ja sitä pitää osata arvostaa.
3kk on hyvin lyhyt aika tutustumiseen. tavallisesti vie kkuukausia ja vuosia ennenkuin oppii tuntemaan toisen. Sanoa rakastavansa 3kk.n jalkeen kuulostaa melko epailyttavalta. Eihan noin nopeasti voi kukaan oppia tuntemaan toista saatikka sitten herattamaan niin syvia tunteita ja luottamusta etta voisi sanoa sita rakkaudeksi.
Tai sitten meilla on rakkaudesta aivan eri kasitykset. Moni hopisee rakkaudesta saadakseen tuttavuuden lyhyen tutustumisajan jalkeen intiimille tasolle.
Tuo vie jo kattelyssa pohjan pois mahdollisesti kauniilta, kestavalta ja pitka-aikaiselta ystavyys suhteelta joka olisi saattanut kehittaytya jopa rakkaus asteelle.
Onko tuo nyt-heti-jo eilen -asenne hyva? Nyt-heti, kylla, hetkeksi.
Pidemmalla ajalla, ei.