Etenkin Italiassa ja Saksassa au-pairina toimineet, olisi mukava kuulla kokemuksianne! Olen harkinnut etsiväni au-pairia tarvitsevaa perhettä ensi vuonna jos opiskelupaikkaa ei liikene (olen tänä keväänä valmistuva abi) ja näistä kys. maista kiinnostaisivat kovasti kumpainenkin. Saksaa olen "opiskellut" (lusmuillut tunneilla) vuoden ala-asteella, Italiaa en lainkaan. Motivaationi on kuitenkin korkealla oppia jokin uusi kieli ja siksi mietinkin että maan päättäminen voisi olla hyväksi jo ajoissa jotta ehtisi tutustua ehkä kieleenkin.. Paikan päällä toivoisin tietysti pääseväni jollekin kielikurssille. Mol:in sivuilta ainakin löysin useita perheitä joissa toinen puolisoista oli suomalainen ja lapset ehkä osasivat suomea myös, ja tällaiseen ajattelin juuri pelkän englannin kielen taitoni vuoksi hakea.
Mutta nyt kaipaisin kokemuksia molemmista maista! Plussia ja miinuksia. Italia houkuttaa erityisesti erilaisuutensa, pienen kylien, ihmisten (tutustuin viime kesän euroopan reissullani muutaman italialaiseen ja näiden luonteesta jäi pelkkä positiivinen mielikuva!), luonnon, ruuan, ja kulttuurin vuoksi (en ole koskaan maassa kuitenkaan käynyt). Saksassa, Berliinissä olin viikon viime kesänä ja pidin kaupungista kovasti. Lisäksi se olisi suht lähellä ja sieltä olisi lyhyet matkat esim Alankomaihin ja Puolaan, joissa mieleni tekisi myös joskus käydä (jos au-pair vuonna saisin lomaa, voisin käydä matkalla). Saksalaisista ihmisistä olen myös saanut ystävällisen kuvan ja ainakin Berliinissä valinnanvaraa luulisi löytyvän niin ruokapaikoissa kuin kulttuurinähtävyyksissäkin.
Ääääh :D niitä kokemuksia? Kiitos jo etukäteen.
Mutta nyt kaipaisin kokemuksia molemmista maista! Plussia ja miinuksia. Italia houkuttaa erityisesti erilaisuutensa, pienen kylien, ihmisten (tutustuin viime kesän euroopan reissullani muutaman italialaiseen ja näiden luonteesta jäi pelkkä positiivinen mielikuva!), luonnon, ruuan, ja kulttuurin vuoksi (en ole koskaan maassa kuitenkaan käynyt). Saksassa, Berliinissä olin viikon viime kesänä ja pidin kaupungista kovasti. Lisäksi se olisi suht lähellä ja sieltä olisi lyhyet matkat esim Alankomaihin ja Puolaan, joissa mieleni tekisi myös joskus käydä (jos au-pair vuonna saisin lomaa, voisin käydä matkalla). Saksalaisista ihmisistä olen myös saanut ystävällisen kuvan ja ainakin Berliinissä valinnanvaraa luulisi löytyvän niin ruokapaikoissa kuin kulttuurinähtävyyksissäkin.
Ääääh :D niitä kokemuksia? Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kumpi kieli kiinnostaa enemmän? kummasta on sulle jatkossa hyötyä? mitä oikeasti haluat vuodelta? ei kukaan voi sun puolesta tietenkään päättää... mutta mun mielestä kuulostaa melko jännältä että sulla on kaksi noinkin erilaista vaihtoehtoa, ja siksi herää kysymys ootko oikeasti edes miettinyt minne haluat, mitä haluat? ymmärtäisin jos vaihtoehtoinasi olisi esimerkiksi saksa-itävalta tai italia-espanja, sillä nuo on jo enemmän samantyyppisiä, jolloin siis tietysti lähtisit etelään jos kaipaat aurinkoa ja leppoisaa tunnelmaa jne.
itse oon asunut nyt italissa noin 2v ajan ja tehnyt myös aupairin/lastenhoitajan hommia (tosin yksityisesti, enkä kokonaista vuotta vaan eri puolilla maata n. 4kk jaksoissa). saksassakin olen lomaillut yhteensä ehkäpä noin 3kk ajan. mulle sopii italia paremmin: tykkään leppoisesta välimeren tunnelmasta, ruoasta, kielestä, kulttuurista... miinuksena italiassa ehkä vois sanoa kaiken tuon paperisodan (siis jos lähdet vuokraamaan oikeasti asuntoa, asioit postissa/poliisilla jne.) mutta jos tulet vuodeksi aupairiksi niin tuskin on mikään ongelma. lähinnä siis sellanen että välttämättä asiat ei sujukaan aina niin helposti ja nopeasti kuin suomessa, vaan joudut käymään useaan eri kertaan ja täyttelemään ehkä kymmenkertaisen määrän lomakkeita suomeen verrattuna...
ja jos oikeasti haluat oppia kielen, niin lähde rohkeasti leikkiin mukaan täysillä! älä etsi puoli-suomalaista/suomalaista perhettä! sellaisissa perheissä aupairin tehtävä on pääasiassa lastenhoidon/kodinhoidon ohella pitää yllä lasten suomenkielentaitoja -> saatat joutua puhumaan ainoastaan suomea. ja koska aupairilla on kuitenkin rajoitettu määrä vapaa-aikaa, niin kohdemaan kielen puhuminen saattaa jäädä hyvinkin vähäiseksi. ehkä sulla on vaan pari kaveria (ja jos nekin aupaireja, saatatte lipsua puhumaan englantia tai suomea jos ovat suomalaisia!) joten sen sekä kaupassa yms. asioimisen perustalle en lähtisi haaveilemaankaan kielenoppimisesta. jos mahdollista, älä hakeudu suomalaiseen seuraan (vaikka tietysti ymmärrän,että se voi lievittää mahdollista koti-ikävää yms.).
jos haikailet saksaan lähinnä sen takia että siitä on kiva matkustella ympäriinsä, niin ehdottaisin unohtamaan sen vaihtoehdon kokonaan. otathan huomioon, että aupair ei välttämättä saa lomaa juurikaan: ehkä viikon joulun aikaan, viikon kesälomaa tms. mutta siihen se melkeinpä sitten jääkin. sen lisäksi kannattaa huomioida rahatilanne - jos saat aupairin peruspalkkaa eli noin 250e/kk niin siitä ei välttämättä riitä myöskään matkusteluun... tiedän monia aupaireja jotka odottivat vuodelta paljoa, mutta monet kivat suunnitelmat on kaatunut rahaan - sitä kun vaan ei ole. ja toisen työn hankkiminen saattaa olla hankalaa koska perheellä ei välttämättä ole säännöllistä aikataulua sinun töillesi eli et voi luvata että teet jotain iltavuoroa esim kaupassa.
tässä nyt jotain päälimmäisiä ajatuksia... kysy tarkemmin lisää jos on jotain vielä mielessä.
olen aivan alkutekijöissäni miettiessäni maata johon haluaisin. Yhtä lailla kun Italiaan tai Saksaan, voisin haluta myös Tsekinmaahan tai ehkä Unkariinkin (Tsekeissä vaan taitaa käsittääkseni vähemmän olla noita au-paireja tarvitsevia perheitä?). Kielen puolesta noista kysymistäni kahdesta maasta kiinnostaisi kyllä ehdottomasti Italia (muutenkin näistä kahdesta kyllä kallistun Italiaan..). Olen pahoillani että muotoilin kysymykseni hieman väärin :)
Onko näin, että Italiassa lapsia on tapana kovasti hemmotella? Tai että yleensäkin perheen elämä pyörii lasten ympärillä, kun näin olen kuullut? Jos, niin näkyikö se jotenkin sinun hoitaessa lapsia?
Ainut minkä Italiassa oikeastaan laittaa harkitsemaan, on maan kalleus. Olen saanut sellaisen kuvan, ettei maasta mitään saa halvalla? Maksaako esim täytetyt sämpylät tms välipalat jossain katukuppilassa yhtä paljon kuin Suomessa (alle 2e et tahdo löytää mitään)? Oletko huomannut että jossain päin Italiaa olisi erityisen edullisia alueita? Harrastetaankos maassa kirpputoreja?
Tuosta virallisten tahojen hitaudesta Italiassa olen joskus kuullutkin.
Kiitos vastauksestasi!
italiassa perhe ja yhdessäolo on tärkeää, se näkyy aivan kaikessa (yhteiset ruokailut, nuoret asuvat jopa 30v asti vanhempiensa luona jne). italiassa lapsia, kuten siis koko perhettäkin, rakastetaan suuresti, mutta mielestäni mitään turhaa hemmottelua ei kyllä juurikaan näy. totta kai löytyy kaikenlaisia perheitä (niin kuin ihan mistä tahansa muualtakin maailmasta) ja tavat eroavat perheittäin. yleensä lapsiperheen elämä tuppaa pyörimään jonkin verran lasten ympärillä, onhan se niin myös suomessakin. mutta mun kohdalle ei kylläkään ole osunut juurikaan siis turhan hemmoteltuja lapsia.
italia on edullinen maa! tietysti jos haluat ostaa d&g/armani/furla-genreen kuuluvia vaatteita ja asusteita, niin saat maksaa kyllä ihan kunnolla. mutta siis perusvaatteet, ruoka yms on edullista. ja ruoka todellakin on hyvää ja tuoretta! varsinkin vihannekset, hedelmät yms. on reilusti halvempia kuin suomessa ja todella maukkaita. erilaisia välipaloja kuten sämpylöitä, pizzapaloja yms. löytyy kyllä myös melko hyvin 2-3e hintaan. pizzaa ostat parhaiten italiassa painon mukaan pizza a taglio -baareista (joita täällä on joka kulmassa) ja tuolla 3e saat vatsan jo täyteen! ja jos juot kahvia niin "espresson" hinta italiassa baarissa on noin 0,7e kun vastaavasta suomessa maksat jopa 2,5e! etelä-italia on edullisempaa aluetta kauttaaltaan kuin pohjoinen. suurissa kaupungeissa on turistialueilla rahastuksen makua ja saatat joutua maksamaan tavaroista/palvelusta/ruoasta yms. jopa puolet kalliimmin kuin "normaalisti", eli turistialueiden ulkopuolelta, sieltä mistä italialaisetkin ostavat.
kirpputoreista en osaa paljoakaan sanoa kun ei ole tapana käydä niissä... roomassa on sunnuntaisin ainakin portaportese.
Heipä hei, taustatiedoksi sen verran, että olen Saksassa ollut aupparina n. 10 kuukautta, kohta on kotiinlähdön paikka. Italiassa olen viettänyt jonkin verran aikaa, nähnyt myös italialaista perhe-elämää.
Kuten pistepistepiste jo laittoikin, älä etsi puolisuomalaista perhettä, jos motiivinasi on oppia kieli. Itse lähdin saksalaiseen perheeseen, vanhemmat puhuu toki englantia. Päätimme, että emme käytä muuta kuin saksaa, jos ylitsepääsemätön tilanne, hoidamme sen sitten englanniksi. Tilanne on tällä hetkellä se, että en tarvitse englantia ollenkaan, en ole pitkään aikaan tarvinnut. Pystyn hoitamaan kaikki asiani kaikkialla saksaksi.Myös alueeseen kannattaa kiinnittää niin Italiassa kuin Saksassakin huomiota. Ns. murrevapain alue on kätevä kielen kannalta.
Hintatasovertailua. Italia on tosiaankin n. Suomen hinnoissa, riippuen toki paikasta. Ollessani Italiassa Rooman lähellä Arezzon kaupungissa jonkin aikaa, tottui halpoihin hintoihin. Puolen litran kokoinen kuppi cappucinoa 2euro, esimerkkinä. Mutta sitten Roomassa taas sai pyöritellä silmiään hintoja nähdessään.
Saksa on sinänsä edullinen maa. Vaatteet, elintarvikkeet, kengät, bilettäminen on "halpaa". Junamatkailu on superkallista, mutta mulla erilaisia kuukaudikortteja saattaa saada halvallakin ja mulla on oma auto, joten sitä ei ole tarvinnut niin miettiä.
Byrokratia molemmissa maissa on välillä mitä on ja hampaitaan saa kiristellä, mutta onneksi aupparilla ei niin kamalasti noita virastoasioita ole hoidettavana.
Saksassakin on paljon kivoja ja idyllisiä kyliä, ihan vierivieressä jopa. Täällä on kaunista, mutta niin myös Italiassa.
Matkailusta. Saksassa on paljon halpoja mahdollisuuksia lähteä matkailemaan. Nyt lähdetään kavereiden kanssa Lontooseen 5 päiväksi, matkoineen ja hotelleineen 150 euroa, ihan näin esimerkkinä. Matkailun kannalta Saksa ja varsinkin Nordrhein-Westfalen on suhteellisen keskeisellä paikalla, pääsee kätevästi Hollantiin, Tanskaan, Belgiaan, Ranskaan, Englantiin jne. Joten jos muuta Eurooppaa haluaa nähdä, valitsisin Saksan.
Hankala sanoa, että mikä nyt on se ultimate oikea ratkaisu. Mulla se oli Saksa, josta tuli toinen kotimaa. Toiselle se voi olla Italia tai joku ihan muu. Ei sitä ilman riskiä voi päättääkään.
Huhuh.. Tästä tuleekin vaikempaa kun kuvittelin :) Kiitos vaan paljon vastauksistanne vielä kerran, paljon olen saanut apua..
Taidan vielä vierailla kirjastossa ja lainata molemmista maista kertovia kirjoja (minkä olen aiemmn jo tehnytkin, mutta silloin lähinnä "reilaus-mielessä"), ja yrittää selvittää mitä nyt sitten oikeasti haluan. Päätöksestä vaikeampaa tekee tietysti sekin, että kyseisessä maassa on oltava valmis viettämään niin pitkä aika. Kun aikaisemmin olen ollut matkalla vieraassa maassa korkeintaan viikon ajan. Italia myös epäilyttää siksi, etten ole koskaan maassa käynyt ja nyt sitten suinpäin lähtisin sinne asumaan? Voinko olla varma että pidän maasta? En tietenkään.
Etelä-Italiassa puhutaan kai vähemmän englantia kuin Pohjois-Italiassa? Tai olen saanut tällaisen käsityksen, että mitä pohjoisemmaksi Italiassa mennään sitä eurooppalaisemmaksi kulttuuri muuttuu? Jostain taisin löytää tiedon myös että etelässä hintataso olisi yleisesti vähän alhaisempi kuin pohjoisessa?
Pidän kovasti ostoksilla käymisestä ja pienenä taka-ajatuksena minulla olikin, että lähtiessäni minulla todennäköisesti on tilillä rahoja kesätyörahoistani, voisin hieman tehdä ostoksia vapaa-ajallani.. Erityisesti kengät, laukut yms on sellaisia joita tykkään ostella ja Saksasta olen kuullutkin että se on shoppailijalle aika paratiisi. Tiedän, ettei tuo nyt todellakaan ole syy lähteä viettämään au-pair-vuotta, mutta mainittakoon nyt kuitenkin.
Juu, mutta kertokaahan toki lisää jotain jos mieleen tulee. En ainakaan tällä haavaa keksi muita kysymyksiä..
otathan kuitenkin huomioon, että voit etsiä perheitä myös molemmista maista. ja joskus sitten onkin helpompi valita perheen mukaan, maa on siinä sivussa. itse kun hain, niin mulla ei ollu sinäänsä mitään väliä minne lähdin, joten meninkin mielummin ruotsiin ihan hurjan ihanaan perheeseen kuin aina ihailemaani new yorkiin hieman kummalta vaikuttavaan perheeseen.. joten jos sulle on oikeastaan ihan sama kumpaan menet, niin etsi perhettä ja katso kummasta löytyy kivempia? :)
Tuli tuossa äsken mieleeni, että miksi et lyö kahta kärpästä samalla iskulla?! Mene kumpaankin, ei au pairin ole pakollista olla aina vuotta. Ole kummassakin maassa n. puolikas vuosi. Varjopuolena on tietenkin, että jos perheeseen ja asuinpaikkaansa kiintyy, niin lähteminen onkin sitten hyvin hankalaa.
Hitsi kun mua nauratti toi kommentti, "voisin vähän ostoksia tehdä..." Ei mitenkään pahalla siis, käytännön kokemuksella tuohon on vaan vaikea uskoa..Jokainen auppari varmaan allekirjoittaa, että niitä ostoksia ei tule ihan vähää tehtyä. =D Kaikenlaista tulee ostettua, suunnitteli tai ei. Nyt mulla on arviolta 100 kiloa omaisuutta kertynyt, 20 kiloa oli lähtiessä, josta olen jo kotilomilla vienyt paaaaaaljon takaisin. Silti tuota tavaraa tänne kertyy.
Kyllä se päätös tulee sieltä lopulta melkeenpä itsestään, joten älä turhan tarkasti ala punnitsemaan maiden välisiä eroja. Ja kuten tuo Nimetön tuossa sanoi, kannattaa keskittyä myös siihen kivan perheen löytämiseen, perhe on avainasemassa siinä, tuleeko kiva vuosi vai ei.
Tsemppiä!
oikeassa olet siinä että etelä-italiassa puhutaan vähemmän englantia (toki sielläkin jonkin verran osataan, saksallakin pärjää siellä hyvin) ja että mitä pohjoisemmasta italiasta puhutaan, sitä "eurooppalaisempaa" se on. myös etelän hintataso on alhaisempi kuin pohjoisen, aivan kuten kirjoititkin. samoin tietysti myös edullista pienissä kylissä verrattuna suurkaupunkeihin (etenkin niihin turistialueisiin).
tuosta matkustamisesta sen verran, että italiasta ja italiassa on mun mielestä todella edullista matkustaa. aikuisen junaliput on aina suomen opiskelijalippujen hintatasoa. opiskelijalippuja ei italiassa juurikaan tunneta, mutta en ainakaan itse ole siitä kärsinyt. esim. roomassa saa kyllä opiskelijana alennusta myös kulkemisesta (jos opiskelee virallisesti italiassa) ja kuukausikortti täällä julkiseen liikenteeseen maksaa lähes puolet siitä mitä vastaava helsingissä. italiassa toimii myös monia halpislentoyhtiöitä (mm. ryanair, easyjet, airberlin) joilla lentää mukavasti niin italian sisäisiä lentoja kuin keski-eurooppaan ja suomeenkin. parhaimmillaan olen reissannut italia-suomi-italia välillä 100eurolla, ja mm. lontooseen pääsee usein myös vieläkin edullisemmin.
jos mahdollista, niin voisit ehkä käydä tutustumassa myös italiaan ihan lomailumielessä ennen päätöstä. vastaavasti kannattanee etsiä perhettä molemmista maista, kuten joku jo kirjoittikin, ja sitten tehdä päätös kun vaihtoehtoja on runsaasti ja voit ottaa selvää eri perheiden asuinpaikoista ja valita niistä mielenkiintoisimman. tietysti myös perhe ja heidän kanssaan sovitut sopimukset (esim. koskien työaikaa ja taskurahaa) kannattaa ottaa huomioon ja pohtia haluaako esim. perheeseen jossa työtunteja on 20 vai lähemmäs 40, tai perheeseen jossa lapset ovat vuoden vanhoja tai kouluikäisiä... myös tuo lyhytaikainen aupair-juttu on mun mielestä aika toimiva, jos jossain 4 kk aikana saat hyvän kuvan maasta jne ja voit halutessasi etsiä vaikka uuden perheen mikäli haluat ollakin pidempään. maan vaihtaminen on myös ihan ok mutta ei palvele siinä tapauksessa jos pääasiallinen tarkoituksesi on oppia uusi kieli (puolessa vuodessa opit paljon, mutta et ehkä vielä niin paljon kuin olisi "tarkoitus"!).
ja kuten tuossa edelläkin jo kirjoitettiin, niin se "toinen koti" voi kyllä löytyä melkeinpä mistä tahansa, riippuen monista tekijöistä. oma "toinen kotini" on täällä italiassa, roomassa :)