Biologian kannalta ei. Toisaalta ihminen on tähän mennessä tarvinnut - tai ainakin halunnut. Uskominen ihmisen ulkopuoliseen ei ole katoamassa. Sosiologit tietävät, että maallistumisteesi pätee lähinnä vain Euroopassa.
0Äänestä
Serpico
Heh. Huomasin että mulla soi soundtrackinä Maidenin "The Evil That Men Do" Siinä ehkä yks syy edelliseen.
0Äänestä
-ihminen-
että itse tarvitsen ainakin jonkin verran uskoa toisten ihmisten hyvyyteen.
0Äänestä
Serpico
-ihminen- kirjoitti:
että itse tarvitsen ainakin jonkin verran uskoa toisten ihmisten hyvyyteen.
kyllä, sitä tarvitaan ja tasapainoksi jonkin verran tervettä epäilyä.
0Äänestä
-ihminen-
Serpico kirjoitti:
kyllä, sitä tarvitaan ja tasapainoksi jonkin verran tervettä epäilyä.
maailmassa on seurausta ihmisten pahoista ajatuksista. Ollaanko siitä yhtä mieltä?
0Äänestä
Serpico
-ihminen- kirjoitti:
maailmassa on seurausta ihmisten pahoista ajatuksista. Ollaanko siitä yhtä mieltä?
Kysymys on niin moniulotteinen, että en osaa sanoa.
0Äänestä
-ihminen-
Serpico kirjoitti:
Kysymys on niin moniulotteinen, että en osaa sanoa.
maailmassa perustuu ihmisen ajatuksiin. Ihmiset eivät ymmärrä ajatustensa voimaa - hyvistä ajatuksista seuraa hyvää, pahoista pahaa (esim. luonnonkatastrofit).
0Äänestä
Serpico
-ihminen- kirjoitti:
maailmassa perustuu ihmisen ajatuksiin. Ihmiset eivät ymmärrä ajatustensa voimaa - hyvistä ajatuksista seuraa hyvää, pahoista pahaa (esim. luonnonkatastrofit).
Siitä olen samaa mieltä, että ihmiset eivät ymmärrä ajatustensa voimaa. Mutta siitä en ole samaa mieltä, että kaikki on peräisin ihmisen ajatuksista - tai sanotaan nyt näin, että onko ihmisen ajatuksen alkuperä ihmisessä?
Siihen pahuuteen liittyy taas sellaisia kysymyksiä kuin: onko ihmisen ulkopuolista pahuutta? Onko tilannesyistä johtuva epäoikeudenmukaisuus pahuutta? Ovatko eläimet kykeneviä pahaan? Missä on hyvän ja pahan alkuperä? Mikä voidaan luokitella pahuudeksi/pahaksi? Voiko hyvää valita? Voiko pahaa valita? Onko hyvästä kieltäytyminen pahuutta? ym. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä. Itse en ainakaan voi antaa nopeaa ja kattavaa vastausta
0Äänestä
-ihminen-
Serpico kirjoitti:
Siitä olen samaa mieltä, että ihmiset eivät ymmärrä ajatustensa voimaa. Mutta siitä en ole samaa mieltä, että kaikki on peräisin ihmisen ajatuksista - tai sanotaan nyt näin, että onko ihmisen ajatuksen alkuperä ihmisessä?
Siihen pahuuteen liittyy taas sellaisia kysymyksiä kuin: onko ihmisen ulkopuolista pahuutta? Onko tilannesyistä johtuva epäoikeudenmukaisuus pahuutta? Ovatko eläimet kykeneviä pahaan? Missä on hyvän ja pahan alkuperä? Mikä voidaan luokitella pahuudeksi/pahaksi? Voiko hyvää valita? Voiko pahaa valita? Onko hyvästä kieltäytyminen pahuutta? ym. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä. Itse en ainakaan voi antaa nopeaa ja kattavaa vastausta
"käyttäytyy" sen mukaan, mitä ihminen ajattelee. Jokainen on itse vastuussa omista ajatuksistaan. Ihminen "koostuu" omista ajatuksistaan. Ja lopuksi: ihminen kantaa seuraukset omista ajatuksistaan, siksi korostaisin hyvien ajatusten tärkeyttä.
0Äänestä
hyvyyteen
-ihminen- kirjoitti:
että itse tarvitsen ainakin jonkin verran uskoa toisten ihmisten hyvyyteen.
ei tarvita uskoa. Ihmisten hyvyyshän on aina läsnä. Muuten ei olisi sitä pahuuttakaan. Uskoa tarvitaan siinä, että ihminen lakkaisi pelkäämästä omaa hyvyyttä. Hyvyydessä, mikä se nyt sitten kunkin mielestä on, ei ole mitään pelättävää. Eikä ole pelättävää kyllä pahuudessakaan. Mikään ei pelota yhtä paljon kuin itse pelko.
0Äänestä
Emmanuele
-ihminen- kirjoitti:
"käyttäytyy" sen mukaan, mitä ihminen ajattelee. Jokainen on itse vastuussa omista ajatuksistaan. Ihminen "koostuu" omista ajatuksistaan. Ja lopuksi: ihminen kantaa seuraukset omista ajatuksistaan, siksi korostaisin hyvien ajatusten tärkeyttä.
nyt vähän yliarvioi ihmistä. Jos ihmisiä ei olisi ollenkaan, kai maailma silloinkin pyörisi?
Mutta minäkin uskon kyllä ajatuksen voimaan, ihmisten keskinäisessä ja henkilön omassa maailmassa, mutta uskon myös että on olemassa voimia jotka on suurempia kuin ihmisen ajatus.
0Äänestä
-ihminen-
Emmanuele kirjoitti:
nyt vähän yliarvioi ihmistä. Jos ihmisiä ei olisi ollenkaan, kai maailma silloinkin pyörisi?
Mutta minäkin uskon kyllä ajatuksen voimaan, ihmisten keskinäisessä ja henkilön omassa maailmassa, mutta uskon myös että on olemassa voimia jotka on suurempia kuin ihmisen ajatus.
maapallo pyörisi kai paremmin ja pysyisi ehkä pyöreämpänäkin.
Yleisesti kai ihmiset aliarvioivat omia kykyjään (ajatuksiaan) ja mahdollisuuttaan vaikuttaa sekä hyvässä että pahassa.
0Äänestä
ei tarvitse
itsensä ulkopuolista uskon kohdetta. Sitä tarvitsee muut kun ihminen yksilönä. Esimerkiksi kaikki järjestäytyneet uskonnot, valtiot ja vaikka se niin paljon "ylistetty" markkinatalouskin. Ihminen on paljon enemmän kuin ihmisen ajatukset. Jos useampi alkaa löytää sitä omasta itsestä, muuttuu aika moni instituutio tarpeettomaksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Biologian kannalta ei. Toisaalta ihminen on tähän mennessä tarvinnut - tai ainakin halunnut. Uskominen ihmisen ulkopuoliseen ei ole katoamassa. Sosiologit tietävät, että maallistumisteesi pätee lähinnä vain Euroopassa.
Heh. Huomasin että mulla soi soundtrackinä Maidenin "The Evil That Men Do" Siinä ehkä yks syy edelliseen.
että itse tarvitsen ainakin jonkin verran uskoa toisten ihmisten hyvyyteen.
kyllä, sitä tarvitaan ja tasapainoksi jonkin verran tervettä epäilyä.
maailmassa on seurausta ihmisten pahoista ajatuksista. Ollaanko siitä yhtä mieltä?
Kysymys on niin moniulotteinen, että en osaa sanoa.
maailmassa perustuu ihmisen ajatuksiin. Ihmiset eivät ymmärrä ajatustensa voimaa - hyvistä ajatuksista seuraa hyvää, pahoista pahaa (esim. luonnonkatastrofit).
Siitä olen samaa mieltä, että ihmiset eivät ymmärrä ajatustensa voimaa. Mutta siitä en ole samaa mieltä, että kaikki on peräisin ihmisen ajatuksista - tai sanotaan nyt näin, että onko ihmisen ajatuksen alkuperä ihmisessä?
Siihen pahuuteen liittyy taas sellaisia kysymyksiä kuin: onko ihmisen ulkopuolista pahuutta? Onko tilannesyistä johtuva epäoikeudenmukaisuus pahuutta? Ovatko eläimet kykeneviä pahaan? Missä on hyvän ja pahan alkuperä? Mikä voidaan luokitella pahuudeksi/pahaksi? Voiko hyvää valita? Voiko pahaa valita? Onko hyvästä kieltäytyminen pahuutta? ym. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä. Itse en ainakaan voi antaa nopeaa ja kattavaa vastausta
"käyttäytyy" sen mukaan, mitä ihminen ajattelee. Jokainen on itse vastuussa omista ajatuksistaan.
Ihminen "koostuu" omista ajatuksistaan. Ja lopuksi: ihminen kantaa seuraukset omista ajatuksistaan, siksi korostaisin hyvien ajatusten tärkeyttä.
ei tarvita uskoa. Ihmisten hyvyyshän on aina läsnä. Muuten ei olisi sitä pahuuttakaan. Uskoa tarvitaan siinä, että ihminen lakkaisi pelkäämästä omaa hyvyyttä. Hyvyydessä, mikä se nyt sitten kunkin mielestä on, ei ole mitään pelättävää. Eikä ole pelättävää kyllä pahuudessakaan. Mikään ei pelota yhtä paljon kuin itse pelko.
nyt vähän yliarvioi ihmistä. Jos ihmisiä ei olisi ollenkaan, kai maailma silloinkin pyörisi?
Mutta minäkin uskon kyllä ajatuksen voimaan, ihmisten keskinäisessä ja henkilön omassa maailmassa, mutta uskon myös että on olemassa voimia jotka on suurempia kuin ihmisen ajatus.
maapallo pyörisi kai paremmin ja pysyisi ehkä pyöreämpänäkin.
Yleisesti kai ihmiset aliarvioivat omia kykyjään (ajatuksiaan) ja mahdollisuuttaan vaikuttaa sekä hyvässä että pahassa.
itsensä ulkopuolista uskon kohdetta. Sitä tarvitsee muut kun ihminen yksilönä. Esimerkiksi kaikki järjestäytyneet uskonnot, valtiot ja vaikka se niin paljon "ylistetty" markkinatalouskin. Ihminen on paljon enemmän kuin ihmisen ajatukset. Jos useampi alkaa löytää sitä omasta itsestä, muuttuu aika moni instituutio tarpeettomaksi.