millainen ihminen olet omasta mielestäsi ja onko käsityksesi itsestäsi mielestäsi realistinen? :)
Millainen ihminen olet? :)
lempi
471920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Kumpaa minää tarkoitat? Minua on kaksi; fyysinen ja henkinen.
Olen elävä ihminen, ei minua voi laittaa mihinkään muottiin, en halua lokeroitua, en halua tulla tunnetuksi yhden asian ihmisenä tai ylipäätään tulla tunnetuksi minään.
sullakin käpyrauhanen noiden kahden välisen kommunikaation vai kuinkas?
voithan olla fyysinen, henkinen, sosiaalinen, yksityinen, esteettinen, syvällinen ja vaikka mitä kaikkea ilman, että tarvisisi lokeroitua? Eli en tarkoittanut lokeroida :)
että mitä teet tiedoilla jonkun tuntemattoman ihmisen luonteenpiirteistä? Määrittelisitkö itsesi malliksi?
Elävä ihminen elää.
käpyrauhasen toimintaan, että voisin ottaa selvää kantaa asiaan.
...ja myös kehittyy eläessään. Kunhan käyn keskustelua erilaisista aiheista täällä. Miksi itse keskustelet täällä ihmisten kanssa? :)
Ja mikä tarkoitat tuolla malli jutulla?
että vastaisit itse alussa esittämiisi kysymyksiin.
En ole keskustelijatyyppiä.
tuo dualismin yksi kantaisistä (Descarte) nimenomaan väittänyt ko. elimen toimivan operaattorina kehon ja sielun välillä?
nuo Descartesin ansiot ole enempi vaikka analyyttisen geometrian puolella.
Mitähän tästäkin sais raapustettua aikaiseksi näin aamutuimaan ? Kahtotaan.
Jaa et millainen olen ?
No mää olen hyvä ihminen joka hoitaa tehtävänsä aikas säntillisesti mut välillä tuon kietäytymisen kanssa teettää vaikeuksia ja hommia pakkaa kasaantumaan vähän liikaakin. Toiset ihmiset otan huomioon aina jopa niinkin paljon et oma itse tuppaa siinä sivussa unohtumaan, autan aina jos pystyn, mieleni tulee tyytyväisemmäksi jos huomaan et teen toiminnallani jonkun muun tyytyväiseksi. En halua loukata ketään en henkisesti enkä fyysisesti, samalla satutan myös itseäni henkisesti jos näin menen tekemään joten pohjimmiltani olen empaattinen tyyppi.
Olen miellyttävä tyyppi, tulen toimeen ihmisen kun ihmisen kanssa enkä asetaa muiden suhteen mitään ennakkoluuloja.
Mikään älykäs en ole mutta pidän itseäni viisaana ihmisenä, opin ja opettelen paljon asioita henkiseltä puolelta, haen itselleni tuota henkistä tasapainoa kehittämällä omaa minääni.
Vastaavasti olen myös aikas vaativakin, vaadin muilta paljon. Haluan muidenkin ottavan osaa kaikkeen eikä vaan et odottavat minun tekevän ratkaisuja hiedän puolestaan niin töissä kuin muuallakin. Työelämässä en oikein osaa luottaa muiden tekemisiin, en ainakaan jos näen et hommat menee tupeltamisen puolelle :)
No kuitenkin välillä tuntuu siltä et hivenen olen hukassakin enkä oikein tiedä mitä tekisin. Mut onneksi luonteeni on niin "kova" et en järky mistään vaan ongemat ovat vain ratkaisuja varten.
Käsitykseni on mielestäni realistinen vaikka jotkut muut saattaisivat tämän tarinan kirjoittaa täysin erinlailla ja varmasti näin tekisivätkin :)
vaikutat siltä, että sulla on tosi paljon vaikuttavia ominaisuuksia :)
Miten kehität itseäsi ja miksi sinun on vaikea luottaa muihin ihmisiin työelämässä? Mitä tarkoitat sillä konkreettisesti, että vaadit paljon ihmisiltä? :)
Mut jotain huonoakin, ei kukaan voi ihan täydellinenkään olla.
No sanotaan näin et kehitän itseäni kuuntelemalla muita katselemalla mitä tapahtuu mut tärkeintä tuntemalla mitä itsestään tuntuu. Aina pitää ottaa oppia uusista asioista ja muista ihmisistä, elämänkoulu se paras koulu.
No konkreettisesti tuo vaatiminen tarkoittaa tekemistä, osallistumista, omien ratkaisujen etsimistä sekä niiden toteuttamista.
Hyvänä esimerkkinä toimii työelämä. Toimin jonkilaisessa johtotehtävässä ja minulla on jokunen alainenkin siunaantunut :)
Harvemmin jaan itse niille työtehtäviä vaan odotan et he osallistuvat siihen itse, hakevat töitä, ottavat niitä itse vastaan ja alkavat niitä myöskin työstämään ilman mitään erillistä käskytystä.
Tämä sama ilmiö pätee muussakin elämässä :)
johtuen siitä että hiekkalaatikollakin oli karkea sepeli :)
voit olla karkea, ehkä sisältö on kuitenkin pehmeä?
karkea? :)
karkealla teräsharjalla :)
..olellinen karkea ominaisuus ;)
jos vaikutan hieman brutaalilta :)
häiriöinen jos mun psykiatrilta kysyy.
En minä ainaakaan mitään ihan yhtä selvää kaavaa itsessäni löydä. On päiviä jolloin tekoni ja käytökseni voi lukea klassisen logiikan oppikirjasta ja toisinaan tunteet ohjaa ilman, että asiassa tuntuu olevan järjen hiventäkään (noudattaa siis enempi tosi sumeaa logiikkaa).
Jos nyt jotain yhteistä eri persoonien välillä niin suurin osa niistä suhtautuu aika karsaasti suvaitsemattomuuteen ja epätasa-arvoon. Ja käänteisesti - tasaisuus ei ole hyveeni, enkä voi mainostaa pitkäjännitteisyydelläni.
tunteita, eli kuka niitä osaisi järkeistää :)
Millainen suvaitsemattomuus ja epätasa-arvo on mielestäsi erityisen karsastettavaa? :)
on jotensakin aina ikävä ominaisuus - tosin voidaan keskustella myös siitä, että onko suvaitsemattomuus suvaitsemattomuutta kohtaa myös sitä.
Mielestäni suvaitsemattomuus lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että ihmisiä voi jotenkin jakaa eri luokkiin. Epätasa-arvo on näiden mahdollisten luokkien erinlainen kohtelu perustuen sellaiseen logiikkaan, joka ei mitenkään kestä lähempää tarkastelua.
Väsynyt, hyväntahtoinen, piikikäs, taipuvainen hallitsemaan, musikaalinen, visuaalinen, jokseenkin pinnallinen - en silti materialisti. Sikäli realisti, että ihmisen ajattelu ja kykenevyyden tunne määrittelee häntä ja sikäli epärealistinen, että todellinen potentiaali tuskin on aina tiedossa.
Materialismi ja pinnallisuus, mikä niissä on mielestäsi keskeisin vaikka osuus? :)
"Sikäli realisti, että ihmisen ajattelu ja kykenevyyden tunne määrittelee häntä ja sikäli epärealistinen, että todellinen potentiaali tuskin on aina tiedossa."
Kuinka suuri merkitys tunteella on ja millaista potentiaalia haluaisit itsestäsi vielä löytää? :)
Voisin elää - ja olenkin elänyt - hyvin yksinkertaisesti. En ole statussymbolien ja elvistelyesineiden perään. En myöskään ole kovin rahanahne. Mutta nautin kauniista pinnasta, sitä en kiistä. Ulkonäkö on minulle tärkeä, tärkeämpi kuin haluan itselleni myöntää. Näkemykseni monista asioista on melko pinnallinen, ikävä kyllä.
Kykenevyyden (pystyvyyden) tunteella on äärimmäisen suuri merkitys ihmisen rajoille. Sen tiedän. Mitäkö haluaisin löytää? Heh! Mistä alkaisin? Haluaisin pystyä hillitsemään kieleni paremmin. Pitkämielisyyttä voisi löytyä teoistakin (huom! ei pitkävihaisuutta ;)) Haluaisin löytää käyttööni potentiaalin tulla 10 kg isommaksi ja jonkin verran vahvemmaksi. Tuossa jäävuoren huippua. Onhan näitä tavoitteita ja niin pitää ihmisellä ollakin
Haaveilija, romantikko, pessimisti, laiska, saamaton, stressaava, ujo, poukkoileva, pelle.
Joskus varmaan ihan ok tyyppi jos joku jaksaa tarpeeksi kauan minun seurassa viihtyä, että pääsen epäluuloistani eroon.
tiedä. Jonkun mielestä hyvä ja toisen mielestä huono. Itseni mielestä? Olen vaan ihminen joka ON! Joskus vahva, joskus heikko. Joskus hyvä, joskus huono. Joskus epäitsekäs, toisinaan taas erittäin itsekäs. Joskus viisas(?), joskus typerä(?). Joskus arvattavissa, toisinaan taas arvaamaton... Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin mutta en tee sitä. Siis olen vaan ihminen, joka on hyväksynyt itsensä sellaisena kuin olen.
sinnikäs, kunnianhimoinen, epäsosiaalinen, mielialoiltaan häilyvä, herkkä, epäsovinnainen, ärsyttävä jankuttaja ja kyseenalaistaja, pessimistinen murehtija, joka on jatkuvasti huolissaan jostakin.
Ei mitään hajua onko tuo joku "todellinen minäni", eihän sellaista asiaa edes ole kuin aito minuus.
voi sanoin kuvailla...
No yritän jotain. Hmmm. Joo huumorintajuinen olen tottakai, ehkä kaikki ei vaan aina tajua mun juttuja. Etenkin tykkään tuhmista vitseistä ja niitäpä tulee itsekin kylvettyä.
Vähän sellainen elämäntaiteilija, huono hoitamaan käytännönasioita.
Perfektionisti jos puhutaan terveydestä, liikunnasta tai ulkonäöstä. Mutta välillä relaan ja juon kunnon lärvit.
Yritän pitää maallisen ja henkisen ulottuvuuden balanssissa vaikka välillä jompikumpi puoli korostuu.
Äh.
Minä olen kiltti, suorasukainen, rakastava, humaani, lyhytpinnainen, hermoileva, herkkä ihminen, joka erottuu massasta jos ei ulkoisesti (sitäkin tapahtuu) niin mielipiteillä.
Olen älykäs, terävä ja teräväkielinen, helposti provosoituva, toisten oikeuksia helposti puolustava, mutta itse jalkoihin jäävä idealisti.
Työkaverit kutsuvat minua "auringoksi" ja yltiöpositiiviseksi duunipaikan diplomaatiksi, ja osittain ymmärrän miksi. :)
En osaa järjestellä aikaani tarpeeksi hyvin eikä priorisointi ole minulle helppoa. Olen ahkera, työnarkomaniaan taipuva nipottaja, jolle ympäristön pitää olla tiptop-kunnossa, jotta pystyy keskittymään mihinkään.
Olen aito ja ylirehellinen, ärsytettynä todella ärsyttävä ja ilkeä, jota sitten kadun myöhemmin.
Perisyntini on syyllisyys, jota kannan lähes kaikesta.
Olen spontaani ja jopa "hullu" ja osaan oikeasti elää hetkessä. Tiettyyn rajaan asti olen hyvä kuuntelija, mutta lopetan kuuntelun, jos ihminen ei osaa muuta kuin valittaa tekemättä mitään ongelmilleen.
Tämä nyt oli niin realistinen ja rehellinen kuvaus kuin mitä nyt saattaa odottaa itse subjektilta. Ne, jotka ovat eri mieltä, korjatkoot.
en sinuun yhdistäisi.. naiivi ja helposti hyväksikäytettävä saatat kylläkin olla.
Mielestäni olet lähinnä ilkeä.
sinäpä et tunnekaan minua.
Korjaus edelliseen viestiini: niistä, jotka minut tuntevat, korjatkaa jos olette eri mieltä.
loistaa poissaolollaan...
Kerjäätkö kehuja?
Ja tietääkseni en ole nyt töissä. Etkä sinä ole työkaverini.
"Perisyntini on syyllisyys, jota kannan lähes kaikesta. "
Syyllisyys on usein kuviteltu juttu jolla ihminen ihan tarpeettomasti kuvittelee jotain oletettuja oikeita tapoja elää tms. Yhtä ainoa oikeata tapaa elää elämää ei ole paitsi uskovaisilla...ja "Kun parhaansa yrittää niin muuta ei voi vaatia" klisee on joskus hyvä muistaa ...
Noinhan se on.
Mutta mä uskon, että meillä jokaisella on oma heikkoutemme. Mulla on syyllisyys, äidilläni on huoli, isälläni pessimismi jne.
Tänään olin tentissä ja olin hermona. En ollut mielestäni lukenut tarpeeksi (luin yhteensä n. 30 tuntia). Tentti meni hyvin, mutta tunsin ja tunnen lievää syyllisyyttä edelleen, koska tuntuu, että mulla oli vain tuuria kysymysten suhteen enkä oikeasti ansaitse sitä arvosanaa, jonka todennäköisesti saan. Hemmetti.
No, ehkä se tästä viinin voimalla vielä iloksi muuttuu...
Sä oot muuten hemmetin fiksu mies!
Aikuinen ihminen joka käy kouluja vielä lähemmäs kolmikymppisenä ei voi olla muuta kuin häiriöitynyt persoona joka hakee jotain hyväksyntää vanhemmilta ihmisiltä jotka opettajina toimii. Yritätkö parantaa minäkuvaasi olemalla muita parempi, lukemalla tietoa päähäsi vaikka se ei siellä pysy, omasta mielestäsi olet parempi miksi sinut arvostellaan, ne naiset, ne naiset..!!
vielä linkin tuohon tutkimukseen, kiinnostaa kovasti! Humanistisessa meitä häiriintyneitä on nimittäin aika paljon... Olisi mielenkiintoista lukea aiheesta enemmän!
Entä ne jotka opiskelevat vielä eläkeiässäkin, hakevatko hekin vain hyväksyntää vanhemmilta ihmisiltä?
Aika kapea käsitys opiskelusta sinulla.
itsensä kanssa riitelee.
Ootko miettinyt omaa minäkuvaas... heh heh siis ihan oikeesti...
Unohdit lisätä vielä, että valehtelet aika paljon
ihmeellinen tyyppi. Sun ehkä kannattais laajentaa päätäs joskus. Ei se satu.
sehän olisi ollut vale!
Joo semmonen ihminen, jolla ei mitään heikkouksia omasta mielestään on aika outo. Mulla ehkä joskus tulee murehdittua omia asioita turhaan, ja huomaa että ratkaisu löytyikin ihan normaali teitä..., silti tulee murehdittua joskus asoita joihin ei voi vaikuttaa ja se nyt on hieman turhaa.
Muuten... noi samat huoli ja pessimismi jutut tunnistan myös täälläkin samojen läheisten ihmisten osalta joskus... eiköhän se oo aika normaalia.
Tuurista ei kannata olla edes lievästi syyllinen, joskus vaan joku asia menee helpomman kautta ja joskus vaikeamman kautta, usein, siis... ihan riittävän usein vaikeimman kautta... . eli nauti nyt hyvästä tuurista... piste. Toihan on hyvä jos on tuuria kysymysten suhteen. Ehkäpä se nyt kertoo että sä oot onnistunut optimoimaan oman tenttiin lukemises niin hyvähän se on.... Kuka estää suo lukemasta johonkin toiseen tenttiin tai muuten vaan panostamasta johonkin toiseen asiaa joskus enemmän... eli ei tää oppiminen ihan heti lopu.
Joops viini on hyvä tuote...
Kiitos kohteliaisuudesta, ja todetkoon... että on sunkin ajatuksen juoksua on täällä mukava seurata.
Täällä susta saa aika jäykän ja kylmän kuvan. Jopa sellaisen "minä", "minä", "minä" kuvan.
valehtelijaa tee?
Oon saanut oikein miellyttävän mielikuvan kirjoittajasta