Mieheni jäi kiinni chattinaisista ja s-postailuista heidän kanssaan. Loukkaa ihan älyttömästi, vaikeaa antaa anteeksi. Haaveet yhteisestä onnellisesta elämästä kaatuivat kerta heitolla. Oltu 7 vuotta ja naimisiinkin piti mennä, vaan en todellakaan mene. Miten te koette tällaisen ja onko kohtalontovereita?
uskottomuutta?
kesäsydän
2657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan varoituksena vaan kerron tämän:
Meillä perhe, kolme lasta. Ukko alkoi surffailla deittisivustoilla; venäläisillä.
Löysi Olgan. Kirjeenvaihto alkoi (kielimuurista huolimatta, onhan käännösohjelmat keksitty).
Piti sitten mennä paskan viime kesänä työmatkalla tapaamaan tikkuhammas-Olgaansa.
Jäi kiinni.
Nyt episodista on vajaa vuosi. Yhdessä ollaan edelleen, mutta arvet jäi ja paljon on kursittavaa.
Näinkin siis voi käydä. On hyvä, että olet havahtunut miehesi touhuihin. Pelisäännöt kannattaa tehdä selviksi. Ihan siis TOdElla SELVIKSI.
Kaikki eivät ole tietenkään niinkuin heikon itsetunnon omaava mieheni. Mutta varoituksena tämän kerroin.
Heips,
tulin just chattaamasta suomi24:stä. Olihan siellä noita ukkojakin (yli 50 v), muttei sieltä todella kukaan tosissaan miestä ota. Eli mietipä vielä kerran..Toisaalta, e-mailit on jo sitten luku sinänsä, ja sitä en ole koskaan harrastanut. Jos joku sun miestä yrittää näin vikitellä, niin voihan hyvät hyssykät...Eivät voi olla tosissaan, vaikka sun mies ehkäpä onkin.