pysäköintisakot Virossa?

Miten käy, jos suomalainen saa tuulasilleen ilmoituksen pysäköintisakosta Virossa?

Voiko sen maksamisen välttää?

Onko varaa tehdä niin, kuin pari virolaista näkyi lauantaina tehneen Kymenlaakson pääkaupungissa: heittivät sakkovaatimukset jalkakäytävälle ja poistuivat autoineen nopeasti paikalta.
142611
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Minulta vietiin tukka ja jouduin linnaan seuraavalla Viron reisulla.

Äänestä

älämaksa,sääty rahat.ei niitä kukaan halua

Äänestä
  • Pari lappua on kotona laatikossa,ei oo kukaan perään kysellyt.

    Mut ainakin Tallinnassa ei ihan törkeästi kannata pysäköidä,saattavat hinata auton talteen ja sitten kyllä maksat.

    Äänestä

  • Käynnyt kirjoitti:

    Pari lappua on kotona laatikossa,ei oo kukaan perään kysellyt.

    Mut ainakin Tallinnassa ei ihan törkeästi kannata pysäköidä,saattavat hinata auton talteen ja sitten kyllä maksat.

    Nythän ne vasta väsäs eu:ssa sen uuden direktiivin, jotta sakko tuleepi perässä kotomaahan, ehkä se toimii käytännössä about viiden vuoden kuluttua, kun on enstex ne tietsikkavenkoilut (vrt. Suomessa AKE ja auton käyttömaksuvenkoilut).
    Pysäköintivirhemaksu ei ole sakko, jotenka direktiivi ei koske sitä.
    Itse pyyhin sillä Tallinnan keltasella lapulla perseeni, kun puubissa ei ollut paperia.

    Äänestä

Ulkomailla saadut sakot peritään Suomessa
[Heidi Hänninen 26.2.2007]


Tuomitut sakot voidaan 22. maaliskuuta alkaen panna täytäntöön Suomen ja muiden EU-valtioiden välillä. Esimerkiksi liikennesakot, jotka suomalaiselle on tuomittu jossakin EU-valtiossa, voidaan periä Suomessa. Vastaavasti Suomessa tuomitut sakot voidaan lähettää perittäväksi toiseen jäsenvaltioon.

Viranomaiset perivät sakon samalla tavalla kuin jos kyseessä on kotimaassa annettu tuomio.

Sakkojen periminen on tähän asti ollut mahdollista Pohjoismaiden välillä. Suomen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden kesken menettely on kokonaan uusi.

Uudella lailla pannaan Suomessa täytäntöön EU:ssa hyväksytty sakkopuitepäätös, jolla vastavuoroisen tunnustamisen periaate laajennetaan koskemaan rikosasioissa tuomittuja taloudellisia seuraamuksia.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki ensi perjantaina.

Sakkojen täytäntöönpanosta huolehtii Suomessa Oikeusrekisterikeskus. Sen päätökseen saa hakea muutosta Tampereen käräjäoikeudelta.


Lisää aiheesta
Valvonnan tarkoitus ei ole rahastaa [16.11.2006]
Autoilija, muista laki [22.9.2006]

Äänestä
  • seuraavalla kerralla et pääse autollasi maahan tai maasta pois ennenkuin sakko on maksettu

    Äänestä

  • Sakkojen perintä tehostuu EU:ssa
    23.11.2006 07.15



    Johtaja Ritva-Liisa Raatikainen (toinen vas.) esitteli Oikeusrekisterikeskusta Astrid Scheidemalle, Marcel de Jongille sekä CJIB:n johtajalle Andre Regtopille. Terho Aalto/HäSa

    Sakkojen perintä EU-maiden välillä tehostuu ensi vuonna, mikäli kaikki unionimaat panevat täytäntöön EU:ssa hyväksytyn ns. sakkopuitepäätöksen. Takaraja on 22. maaliskuuta.

    Hallituksen tätä koskeva esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Sen mukaan esimerkiksi liikennesakot, jotka suomalaiselle on tuomittu jossakin EU-valtiossa, voitaisiin suoraan periä Suomessa. Vastaavasti Suomessa tuomitut sakot voitaisiin lähettää perittäväksi toiseen jäsenvaltioon. Viranomaiset perisivät sakon samalla tavalla kuin jos kyseessä olisi kotimaassa annettu tuomio.

    Sakkojen periminen on nykyisin mahdollista Pohjoismaiden välillä. Suomen ja muiden EU-maiden kesken menettely olisi kokonaan uusi.

    - Pohjoismainen yhteistyö sakkojen perinnässä on toiminut tehokkaasti. Sakoista on jäänyt perimättä 20-30 prosenttia. Suomella ei ole ollut kahdenkeskisiä sopimuksia sakkojen perinnästä muiden EU-maiden maiden kanssa. Jos esimerkiksi saksalaisella on Suomessa maksamattomia sakkoja, niitä ei ole lähdetty perimään Saksasta. Sakot ovat odottamassa siltä varalta, että sakotettu tulee tänne uudelleen, apulaisjohtaja Leena Silvennoinen Hämeenlinnassa sijaitsevasta Oikeusrekisterikeskuksesta sanoo.

    Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkojen täytäntöönpanosta Suomessa. Sen päätökseen voi hakea muutosta Tampereen käräjäoikeudesta.

    Suomi suhtautuu vakavasti

    Silvennoisen mukaan Suomi suhtautuu EU-sakkoja koskevaan yhteistyöhön vakavasti.

    - Paljon on kiinni siitä, minkälaisen linjan muut maat ottavat. Seuraavien vuosien aikana nähdään, minkälaiseksi käytäntö muotoutuu.

    Menettely koskisi myös poliisin määräämiä rikesakkoja ja syyttäjän rangaistusmääräysmenettelyssä määräämiä sakkoja. Samoin esimerkiksi maksettavaksi tuomitut todistelukustannukset voitaisiin lähettää täytäntöönpantaviksi suoraan EU-valtiosta toiseen.

    Alle 70 euron suuruista sakkoa toinen jäsenvaltio ei kuitenkaan olisi velvollinen panemaan täytäntöön. Suomessa määrätyt pysäköintivirhemaksut eivät myöskään kuuluisi menettelyn piiriin.

    Hollannissa Suomen Oikeusrekisterikeskusta vastaava keskus, Centraal Justitieel Incasso Bureau (CJIB), perustettiin vuonna 1991.

    - Hollannin parlamentti on hyväksynyt EU:n sakkopuitepäätöksen. Opettelemme nyt sakkoyhteistyön käytäntöja eri maissa. Suomesta meillä on paljon opittavaa, koska pohjoismaista yhteistyötä sakkojen perinnässä on harjoitettu 40 vuotta, keskuksen johtaja Andre Regtop sanoo.

    Hollannilla on ollut läheistä yhteistyötä sakkojen perinnässä Belgian ja Luxemburgin kanssa.

    Hollannilla on myös kahdenkeskiset sopimukset muun muassa Ranskan ja Saksan kanssa. Regtopin mukaan toistaiseksi on varhaista arvioida, tehostaako sakkopuitepäätöksen toimeenpano nykyistä yhteistyötä.

    Äänestä

  • sakkoperintä kirjoitti:

    Sakkojen perintä tehostuu EU:ssa
    23.11.2006 07.15



    Johtaja Ritva-Liisa Raatikainen (toinen vas.) esitteli Oikeusrekisterikeskusta Astrid Scheidemalle, Marcel de Jongille sekä CJIB:n johtajalle Andre Regtopille. Terho Aalto/HäSa

    Sakkojen perintä EU-maiden välillä tehostuu ensi vuonna, mikäli kaikki unionimaat panevat täytäntöön EU:ssa hyväksytyn ns. sakkopuitepäätöksen. Takaraja on 22. maaliskuuta.

    Hallituksen tätä koskeva esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Sen mukaan esimerkiksi liikennesakot, jotka suomalaiselle on tuomittu jossakin EU-valtiossa, voitaisiin suoraan periä Suomessa. Vastaavasti Suomessa tuomitut sakot voitaisiin lähettää perittäväksi toiseen jäsenvaltioon. Viranomaiset perisivät sakon samalla tavalla kuin jos kyseessä olisi kotimaassa annettu tuomio.

    Sakkojen periminen on nykyisin mahdollista Pohjoismaiden välillä. Suomen ja muiden EU-maiden kesken menettely olisi kokonaan uusi.

    - Pohjoismainen yhteistyö sakkojen perinnässä on toiminut tehokkaasti. Sakoista on jäänyt perimättä 20-30 prosenttia. Suomella ei ole ollut kahdenkeskisiä sopimuksia sakkojen perinnästä muiden EU-maiden maiden kanssa. Jos esimerkiksi saksalaisella on Suomessa maksamattomia sakkoja, niitä ei ole lähdetty perimään Saksasta. Sakot ovat odottamassa siltä varalta, että sakotettu tulee tänne uudelleen, apulaisjohtaja Leena Silvennoinen Hämeenlinnassa sijaitsevasta Oikeusrekisterikeskuksesta sanoo.

    Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkojen täytäntöönpanosta Suomessa. Sen päätökseen voi hakea muutosta Tampereen käräjäoikeudesta.

    Suomi suhtautuu vakavasti

    Silvennoisen mukaan Suomi suhtautuu EU-sakkoja koskevaan yhteistyöhön vakavasti.

    - Paljon on kiinni siitä, minkälaisen linjan muut maat ottavat. Seuraavien vuosien aikana nähdään, minkälaiseksi käytäntö muotoutuu.

    Menettely koskisi myös poliisin määräämiä rikesakkoja ja syyttäjän rangaistusmääräysmenettelyssä määräämiä sakkoja. Samoin esimerkiksi maksettavaksi tuomitut todistelukustannukset voitaisiin lähettää täytäntöönpantaviksi suoraan EU-valtiosta toiseen.

    Alle 70 euron suuruista sakkoa toinen jäsenvaltio ei kuitenkaan olisi velvollinen panemaan täytäntöön. Suomessa määrätyt pysäköintivirhemaksut eivät myöskään kuuluisi menettelyn piiriin.

    Hollannissa Suomen Oikeusrekisterikeskusta vastaava keskus, Centraal Justitieel Incasso Bureau (CJIB), perustettiin vuonna 1991.

    - Hollannin parlamentti on hyväksynyt EU:n sakkopuitepäätöksen. Opettelemme nyt sakkoyhteistyön käytäntöja eri maissa. Suomesta meillä on paljon opittavaa, koska pohjoismaista yhteistyötä sakkojen perinnässä on harjoitettu 40 vuotta, keskuksen johtaja Andre Regtop sanoo.

    Hollannilla on ollut läheistä yhteistyötä sakkojen perinnässä Belgian ja Luxemburgin kanssa.

    Hollannilla on myös kahdenkeskiset sopimukset muun muassa Ranskan ja Saksan kanssa. Regtopin mukaan toistaiseksi on varhaista arvioida, tehostaako sakkopuitepäätöksen toimeenpano nykyistä yhteistyötä.

    Tallinnassa on asusteltu ja suomen kilpien kanssa ei oo paljon mittareita tullu etsittyä.

    Kerran joku snobi tuli vanhassakaupugissa valistaan että olen romukasani kanssa kalleimmalla pysäköinti alueella. Osanottavat hymyt sekin sai. Täällä parkkipirkot ottaa aina kuvan autosta kun ne sakottaa. Meitsin pirssi on täys julkkis.

    Pirun direktiivit. Ajattelin ettei ko homma olis tullu vielä pariinvuoteen.

    Äänestä

  • stoptyk kirjoitti:

    seuraavalla kerralla et pääse autollasi maahan tai maasta pois ennenkuin sakko on maksettu

    niin tietäisit ettei ne paljon autoja tarkastele. Nopea passin ja rekkarin vilkaisu, tullimiehet on ulkona ja niillä ei oo mitään pc:tä messissä.

    Äänestä

Mainitut virokkijäbät kyllä joutuvat sakkonsa maksamaan, jos vielä haluavat Suomeen tulla.

Äänestä
  • vihoviimein ymmärtää lukemaanne, PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSU EI OLE SAKKO, sitä eikä alle 70€:n sakkoakaan lähde kukaan perimään, koska perintäkulut ovat suuremmat kuin saavutettu hyöty.
    Itse sakotuskäytännön sisäänajoon menee se normaali viisi vuotta!

    Äänestä

EU helpottaa ulkomaisten kaaharien sakottamista
julkaistu eilen klo 16:38, päivitetty eilen klo 16:40
Ylinopeudesta ja rattijuoppoudesta sakottaminen helpottuu EU-maiden kesken. Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona uudet poliisiyhteistyön säännöt liikennesakkojen maksamiseksi. Esimerkiksi Suomessa sakkotuomion saaneista EU-kansalaisista virolaisten liikennesakkojen perintä on ollut tunnetusti vaikeaa.

Uuden direktiivin piirissä ovat muun muassa ylinopeus, ajaminen päihteiden vaikutuksen alaisena ja matkapuhelimen lainvastainen käyttö ajaessa.

Käytännössä uusi järjestelmä toimii siten, että sakotettavan kotimaasta toimitetaan ajoneuvon rekisteritiedot ja ajoneuvon omistaja saa äidinkielellään kirjeen liikennerikkomuksesta. Rangaistus määräytyy sakottavan maan lain mukaan.

Direktiiville odotetaan yksimielistä hyväksyntää EU-jäsenmailta, joilla on kaksi vuotta aikaa muokata kansallista lakia. Tosin Tanska, Britannia ja Irlanti ovat tällä haavaa jäämässä yhteistyöstä.

- Yleinen tieto on, suomalaisten sakkoja ulkomailla jää saamatta, ja toisin päin, toteaa ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisilaitokselta.

Suomessa liikenteessä on muiden EU-maiden kuljettajista erityisesti virolaisia, joiden osuus korostuu Höökin mukaan siis sakottamisessakin.

- Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla virolaisia autoja pyörii paljon ja myös sakotellaan.

YLE Uutiset

Äänestä

Virolaisten ei tarvitse maksaa suomalaisia sakkoja
Juha-Pekka Kervinen


Virolaiset voivat rötöstellä Suomessa ilman pelkoa sakkorangaistuksesta.

Viron laki estää suomalaisten sakkojen perinnän maan kansalaisilta. Liikennesakkojen lisäksi jopa oikeudessa annetut rattijuopposakot ovat samasta syystä yhtä tyhjän kanssa.

”Viron lain mukaan maa ei tunnusta sellaisia muissa maissa annettuja rangaistuksia, joissa syytetty ei ollut paikalla oikeudessa tai muuten sakkoa määrättäessä. Tämän vuoksi kaikki Suomessa virolaisille kirjoitetut rikesakot ja rangaistusmääräyssakot ovat Virossa perintäkelvottomia”, oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanon toimialajohtaja Tauno Aalto sanoo.

Virolaisille määrättyjä, maksamattomia ja perintäkelvottomia sakkoja kasautuu Hämeenlinnan oikeusrekisterikeskukseen lähes tuhannen tapauksen vuosivauhtia.

EU sallii Viron sakkosuojan
Virolaisten sakkosuojaan ei ole näköpiirissä muutoksia.

”Viro on EU:n jäsen ja se noudattaa unionissa tekemiään sopimuksia. EU-säännöt eivät kiellä jäsenmaata säätämästä tällaista kansallista lakia”, Tauno Aalto sanoo.

Virolaisten suoja ulkomaisia rangaistuksia vastaan koskee myös suomalaisen oikeuden langettamia rattijuoppoussakkoja. Syynä on suomalainen käytäntö, jonka mukaan oikeus useimmiten ei edellytä syytetyn saapumista oikeuteen.

Oikeusprofessori: Ei ratkaisua
Olisiko mahdollista muuttaa suomalaisten sakkojen määräämistapaa, jotta ne voisi periä Virossa?

Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Minna Kimpimäki pohtii Talouselämän pyynnöstä ratkaisumalleja ongelmaan.

”Tiettyä kansallisuutta ei voi alkaa lain edessä kohdella eri tavoin, sen estää yhdenvertaisuusperiaate. Normaalia raskaampi menettely muistakaan syistä ei tunnu oikein käytännölliseltä tässä yhteydessä”, Kimpimäki sanoo.


Aiheesta aiemmin
Viro näyttää euromallia velka­keisareille
14.7.2010 14.57
Viro tahtoo euroon, eläkkeistä viis
15.4.2009 9.59
Viro tahtoo Suomen ohi
9.3.2007 7.50



Virolaisten täällä saamien sakkojen perintä Suomessa ei myöskään onnistu.

”Koska rajatarkastuksia Viron ja Suomen välillä ei tehdä, sakkopinnareita ei saa kiinni tälläkään tavoin”, Kimpimäki sanoo

Äänestä
  • Nappasin tuossa kevväällä Latviassa liikennerikkomussakon. Ylitin valkoisen (ei keltaisen) keskiviivan ja pojat olivat tarkkana ja sakottivat. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta selkeästi lomakkeensa täyttivät, kohdalleni ei edes kriminaali-nimike kelvannut. Sakkolappu oli mukana, 40 latia syyskuussa maksettava viimeistään. Maksoin kuitenkin jo viime viikolla, sitä ikäänkuin nukkuu yönsä paremmin kun on rikokset sovitettu. Maksaminen, 58 euroa, Latvian valtion kassaan oli hieman takkuista, mutta onnistui.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sivustakatsoja - kirjoitti:

Miten käy, jos suomalainen saa tuulasilleen ilmoituksen pysäköintisakosta Virossa?

Voiko sen maksamisen välttää?

Onko varaa tehdä niin, kuin pari virolaista näkyi lauantaina tehneen Kymenlaakson pääkaupungissa: heittivät sakkovaatimukset jalkakäytävälle ja poistuivat autoineen nopeasti paikalta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu