Miten sen jälkeen kun on ajatuksella kuunnellut Bachia tai Weberniä voi enää sietää yhtäkään pop-kappaletta? NYKYINEN POPULAARIMUSIIKKI ON PELKKÄÄ AIVOJA MÄDÄTTÄVÄÄ ÄÄNISAASTETTA! Sitä vastaan on meidän oikean musiikin ystävien JULISTETTAVA SOTA, nyt heti!
Sodanjulistus populaarimusiikille
Musiikin ystävä
11499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ja mitähän sinä sillä sodalla tarkoitat?
Minä pidän klassisesta musiikista, sitä mielelläni kuuntelen sa esitän...
... mutta jos joku muu haluaa popittaa vapaaehtoisesti niin siitä vaan. Eihän se ole minulta pois tai minulle haitaksi.
Jos aivojen mädättäminen on riittävä peruste niin kai se pitäisi taas kieltolakikin julistaa.
Jos sota taas tarkoittaisi markkinointia, valistusta, koulutusta niin siitä vaan
Klassinen musiikki johdattaa meitä kohti absoluuttista totuutta ja maailmankaikkeuden matemaattisen rakenteen ymmärtämistä. Populaarimusiikki sen sijaan vetoaa eläimelliseen puoleemme, niihin osiin aivoistamme jotka kehittyivät ennen korkeamman inhimillisen tietoisuuden syntyä.
Makuasioista ei voi kiistellä, sanoo vanha sananlasku. Itsekin olen kyllä enemmän klassisen musiikin ystävä, mutta hieman musiikinhistoriaa opiskelleena uskallan väittää, että suurin osa euroopan väestöstä on kautta aikain kuunnellut jotain muuta kuin nykyään suurina mestareina tunnetuja klassisia säveltäjiä. Palestrinan aikana turuilla ja toreilla soitettiin vähintään yhtä simppeliä musiikkia kuin nykyajan pahimmat poprenkutukset (on sitä nimittäin olemassa ihan hyvääkin poppia), ja toista sataa vuotta sitten kansan enemmistö soitti ja kuunteli nykyään eri maiden kansanmusiikkeina tunnettuja sävelmiä. Ja J.S. Bach esimerkiksi ei elinaikanaan nauttinut sellaisesta jumalan asemasta kuin nykyään, itse asiassa hänet jopa unohdettiin noin sadaksi vuodeksi ennen kuin löydettiin uudestaan. Itse pidän toki Bachia lähes kaikkien aikojen hienoimpana säveltäjänä, mutta itse kunkin olisi hyvä muistaa muidenkin näkemysten olemassaolo ja vieläpä hyväksyä ne. Ehdottamasi totalitarismi haiskahtaa vähän neuvostoliittolaiselta toiminnalta. Siellä käytiin jokseenkin sotaa kelvottomiksi katsottuja säveltäjiä (esim. ajoittain Shostakovitsh) ja taiteilijoita vastaan, eikä sitä nykyään oikein kukaan muistele hyvällä.
"J.S. Bach esimerkiksi ei elinaikanaan nauttinut sellaisesta jumalan asemasta kuin nykyään, itse asiassa hänet jopa unohdettiin noin sadaksi vuodeksi ennen kuin löydettiin uudestaan." Ei pidä paikkaansa. Esim. Mozart tunsi erittäin hyvin Bachin musiikkia, kuten kaikki muutkin säveltäjät 1700-luvulla.
Bachia ei tosiaankaa unohdettu siinä mitassa kun on välillä väitetty. Herää kysymys, keiden intressejä myytti Bachin "uudelleen löytämisestä" 1800-luvulla on palvellut ja palvelee edelleen.
Lähinnä tarkoitin asemaa ns. "suuren yleisön" tietoisuudessa, anteeksi anakronistinen termini. Mozartia ei ehkä kuitenkaan voi ihan tavalliseksi ihmiseksi laskea. :) Mutta kiitos kommentistasi, hyvä muistaa!
Kuuntelee jopa nuoriso automatkojen aikana.
Sovituksista ei oikein alkuperäistä enää tunnekaan.
Rupeetko tappaan? Voisit ensin mennä lakkoon. Katottas site kuka kaipaa sun juttujas.
On ryhdyttävä tuhoamaan pop-äänilevyjä ja sabotoitava paikkoja jossa niitä myydään. Jazz saakoon toistaiseksi armon.
höpö höpö samaan kasaan vain jatsi muun rämpytyksen joukkoon.
kyllä nauttivat möykästä ja nimittävät sitä musiikiksi. Minkä sille voi. Lisäksi on monia, jotka valitsevat huonon kun eivät hyvästä tiedä tai ymmärrä, olipa kyseessä mikä elämänalue hyvänsä.