Heiii kaikki kivat miehet! :)
Tahtoisin tietää, mitä te miehet ajattelette pyörätuolissa istuvista naisista?
Kumpi tärkein; ulkonäkö vai sisäinen kauneus?
Negatiivisesti ajattelijoilta kysyisin vielä, että mikä pyörätuolissa on kamalaa.
Rohkeesti vaan vastauksia tulemaan.
Tahtoisin tietää, mitä te miehet ajattelette pyörätuolissa istuvista naisista?
Kumpi tärkein; ulkonäkö vai sisäinen kauneus?
Negatiivisesti ajattelijoilta kysyisin vielä, että mikä pyörätuolissa on kamalaa.
Rohkeesti vaan vastauksia tulemaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos nainen on kaikin puolin mukava ihminen, ei pyörätuoli haittaa. Henkiset ongelmat ovat paljon ikävämpiä kuin fyysiset. Henkisesti todella sairaan ihmisen kanssa en alkaisi olemaan, mutta fyysisesti vammaisen ihmisen kanssa voisin olla hyvinkin.
Nainen onkin leivästikehitysvammainen. mitä mieltä sellaisesta olette?
Itse hieman pelästyisin asiaa. Pöyrätuolin käyttäjiä ei ole tutuissani, vieras asia on aina pelottavaa. Suhtautuisin aikamoisella varauksella
tähän pyörätuolijuttuun ja sen aiheuttamiin ongelmiin joihin en edes ole perehtynyt.
Juodut varmasti kärsimään aikamoisista ennakkoluuloista. Meille (normaaleille?) käy helposti niin että luokittelemme kaltaisesi ihmisen vaikka emme tuntisi muuten ollenkaan.
Ulkoisen kauneuteen tulee kiinnitettyä huomiota ensin, mutta myöhemmin sisäinen muodostuu täysin ratkaisevaksi.
Kättäytyisin takuulla typerästi koska en osaa suhtautua vammaisuuteen luontevasti. Syy on paradoksi. Tuntisin myötätuntoa pyörätuoliasiaa kohtaan, mutta toisaalta tiedän? että itse puolestasi tahtoisit sinuun suhtaudutavan kuten kaikkiin muihinkin ihmisiin.
Asian arkipäiväistyttyä tilanne korjautuisi.
Ajattelin naisena tuoda tähän asiaan näkökulmani =) Istun siis itsekin pyörätuolissa.
Ihmiset on erilaisia, niin on myös suhtautumistapoja. Toisilta lähestyminen sujuu luontevammin, toisilla se on vaikeampaa. Mutta kaikkien ihmisten suhtautuminen lähtee kumminkin itsestään. Miten olet, miltä vaikutat...Ulkoinen olemus saa ihmiset lähestymään, sisäiseen ihastutaan/rakastutaan, näinhän se juttu toimii =)
Itselläni ei ole juurikaan ollut ongelmia miesten suhteen. Takana on lyhyempiä ja pitempiä suhteita, jotka on kaatunut ihan normaaleihin asioihin mihin parisuhteet voi kaatua. On toinen osapuoli parisuhteessa pyörätuolissa tai ei, ongelmia on siinä missä muissakin suhteissa. Ja kompromisseja täytyy tehdä jokaisessa parisuhteessa, joten en näe esim. harrastuksia tai muita juttuja esteenä. Toisia asioita tehdään yhdessä, toisia ei.
Rakastakaa toisianne ;)
Ei pyörätuolissa ole mitään negatiivista tai varmasti on myös niitä, joiden mielestä on.
Itse olen nähnyt monta kertaa söpön tytön pyörätuolissa ja syy miksi en ole mennyt juttelemaan, ei sinänsä ole se, että pyörätuoli minua pelottaisi, vaan se, että ajattelen niinkin oudosti, että tuo kuitenkin vaan luulisi, että luulen häntä helpoksi ja osoitan sen takia mielenkiintoa... Eli kyllä siinä sittenkin on loulta jotain negatiivista.
En ole kiva mies..
En pysyisi olemaan pyörätuolinaisen kanssa,
joka kerta kun sitä katsoisin tai ajattelisin,
tuntisin syvää surua ja tuskaa sen tilanteesta.
Ei siitä mitään hyvää seuraisi.
Negatiivinen
Ei pyörätuolissa mitään vikaa ole. Viestin otsikko ja nimimerkki kertovatkin loput. Oletkin varmaan istunut pyörätuolissa ihan vauvasta asti. Liikuntavamma on yleensä synnynäinen perimä. Mutta jos sut saisi nähdä niin silloin voisi heti ruveta kyselemään, millainen muuten olet ihmisenä. Se mitä viimeksi kirjoitin sulle, pitää paikkansa. Eihän kukaan näe takapuoltasi. Enkä olekeen kinnostunut pelkästään siitä. Enkä lähetä tätäkään viestiä millään pahalla.