Nukuin viime yönä kaksi tuntia kun oli niin paha mieli viime yöstä.
Iltasella otimme muutaman siiderin kotona ja eräs ystäväkin oli käymässä. Päätettiin lähteä käymään kartsalla. Kävimme ensin parissa bubissa ja sen jälkeen yökerhoon.
Yökerhoon päästyämme, huomaisin, että mieheni jäi juttelemaan jonkun naisen kanssa. Noh, sehän on ihan ok, jutella toki saa ystävien kanssa. Kun juttelua oli kestänyt suhteellisen kauan, kysäisin eräältä ystävältämme, kukahan tuo nainen mahtoi olla. Nainen oli mieheni exä. Tiedän kyllä hänet, mutta en tunnista jos vastaan kävelee.
Koko ilta meni siinä, että minä istuin jossain yksikseni ja mieheni vain jatkoi keskusteluansa tuon exänsä kanssa. Välillä kävin kyselemässä, että missäs mennään, mutta aina valehteli, että odottaa baaritiskillä juomaa jne. Tiesinhän, että se ei ole totta, mutta minähän en ala missään ihmisten ilmoilla räyhäämään. Ja halusin todella nähdä, mitä illan aikana oikein tapahtuu. Välillä näin kun exä otti mieheäni kädestä, niinkuin siirtääkseen hänet tarjoilijoiden tieltä pois (olivat kahden tiskin välissä, mistä tarjolijat kulkevat). Sitten valomerkki ja sama homma jatkuu; mieheni kauheassa jurrissa sanoo minulle, että "mene sinä alas odottamaan, odotan erästä kaveria tähän". Taas tiesin, että valehteleehan se, mutta edelleen mielenkiintoni oli suuri tietää, mitä vielä tiedossa. Kävin välillä kurkkaamassa ja siellähän se jutteli edelleen sen exän kanssa.
Lopuksi heidät sitten ajettiin sieltä baarista ulos, kun kello oli jo neljä. Minä ulkona odottelen. Kysyin, että lähdetäänkö nyt kotiin. Ei kuulemma vielä, kun pitää jutella exän kanssa, on kuulemma vielä pari juttua. Tässä vaiheessa oli ensimmäinen kerta kun sanoi, että oikeasti haluaa jutella hänen kanssan, eikä valehtele mitään. Odotin tunnin. Välillä kävin kysymässä, joko mennään. Aina pari juttua vielä. Molemmat olivat minulle niin ylimielisiä, että en ole koskaan joutunut kokemaan moista. Minut nolattiin täysin. Siellä ne kikattelivat keskenään nurkan takana.
Kun mieheni exän taxi tuli, niin vielä se sika muka arpoi siinä taxin ovella, että meneekö mukaan vai ei. Siinä vaiheessa sanoin ekan kerran ääneen, että nyt alkaa niinku loppuun huumorintaju. Ei kuitenkaan sit mennyt siihen taxiin. Tämän jälkeen taas tuli mieheltäni sanoja: "Kulta rakastan sinua jne.". TÄYTTÄ PASKAA!!!!! Vittu miten se viitsii! Taxissa kotiin otin mieheni puhelimen kun siihen tuli viesti. Mieheni oli sammunut ja tiesin, että en saa lukea viestiä. Luin kuitenkin. Se oli exältä ja siinä sanottiin jotain, että mieheni oli exälle sanonut rakastavansa häntä. Nukuin yön vierashuoneessa.
Aamulla mieheni oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä itkin ja slitin pahaa mieltäni, hän vain sanoi, että ylireagoin ja että kyllähän jutella saa. SAA KYLLÄ JUTELLA, OLEN EDELLEEN SAMAA MIELTÄ! Mutta sanokaa nyt, eikö tuo ole jo törkeää käytöstä?!?!?! Ylireagoinko minä?!?!?! Tänään tuntuu, että haluaisin erota. Meillä vaan on yhteinen asuntolaina ja asuntokin ollut vasta 1,5v, eli ei kannata vielä myydä, verottaja käy kimppuun. Kylpyhuone remppakin on kesken, joten sekin pitäisi olla valmiina ennen myyntiä. En tiedä mitä teen. Tunnen oloni todella luokatuksi, nolatuksi ja jopa petetyksi. Ajattelin, että jos vielä yhdenkään viestin tai puhelun ottaa siihen suuntaan, niin alan pakata kamojani. Tosin en tiedä mihin menisin...olen kotoisin 700km päästä eikä lähellä ole ketään sukulaisia. Ainoat kaveritkin ovat yhteisiä. Sinne siis en voi mennä.
Iltasella otimme muutaman siiderin kotona ja eräs ystäväkin oli käymässä. Päätettiin lähteä käymään kartsalla. Kävimme ensin parissa bubissa ja sen jälkeen yökerhoon.
Yökerhoon päästyämme, huomaisin, että mieheni jäi juttelemaan jonkun naisen kanssa. Noh, sehän on ihan ok, jutella toki saa ystävien kanssa. Kun juttelua oli kestänyt suhteellisen kauan, kysäisin eräältä ystävältämme, kukahan tuo nainen mahtoi olla. Nainen oli mieheni exä. Tiedän kyllä hänet, mutta en tunnista jos vastaan kävelee.
Koko ilta meni siinä, että minä istuin jossain yksikseni ja mieheni vain jatkoi keskusteluansa tuon exänsä kanssa. Välillä kävin kyselemässä, että missäs mennään, mutta aina valehteli, että odottaa baaritiskillä juomaa jne. Tiesinhän, että se ei ole totta, mutta minähän en ala missään ihmisten ilmoilla räyhäämään. Ja halusin todella nähdä, mitä illan aikana oikein tapahtuu. Välillä näin kun exä otti mieheäni kädestä, niinkuin siirtääkseen hänet tarjoilijoiden tieltä pois (olivat kahden tiskin välissä, mistä tarjolijat kulkevat). Sitten valomerkki ja sama homma jatkuu; mieheni kauheassa jurrissa sanoo minulle, että "mene sinä alas odottamaan, odotan erästä kaveria tähän". Taas tiesin, että valehteleehan se, mutta edelleen mielenkiintoni oli suuri tietää, mitä vielä tiedossa. Kävin välillä kurkkaamassa ja siellähän se jutteli edelleen sen exän kanssa.
Lopuksi heidät sitten ajettiin sieltä baarista ulos, kun kello oli jo neljä. Minä ulkona odottelen. Kysyin, että lähdetäänkö nyt kotiin. Ei kuulemma vielä, kun pitää jutella exän kanssa, on kuulemma vielä pari juttua. Tässä vaiheessa oli ensimmäinen kerta kun sanoi, että oikeasti haluaa jutella hänen kanssan, eikä valehtele mitään. Odotin tunnin. Välillä kävin kysymässä, joko mennään. Aina pari juttua vielä. Molemmat olivat minulle niin ylimielisiä, että en ole koskaan joutunut kokemaan moista. Minut nolattiin täysin. Siellä ne kikattelivat keskenään nurkan takana.
Kun mieheni exän taxi tuli, niin vielä se sika muka arpoi siinä taxin ovella, että meneekö mukaan vai ei. Siinä vaiheessa sanoin ekan kerran ääneen, että nyt alkaa niinku loppuun huumorintaju. Ei kuitenkaan sit mennyt siihen taxiin. Tämän jälkeen taas tuli mieheltäni sanoja: "Kulta rakastan sinua jne.". TÄYTTÄ PASKAA!!!!! Vittu miten se viitsii! Taxissa kotiin otin mieheni puhelimen kun siihen tuli viesti. Mieheni oli sammunut ja tiesin, että en saa lukea viestiä. Luin kuitenkin. Se oli exältä ja siinä sanottiin jotain, että mieheni oli exälle sanonut rakastavansa häntä. Nukuin yön vierashuoneessa.
Aamulla mieheni oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä itkin ja slitin pahaa mieltäni, hän vain sanoi, että ylireagoin ja että kyllähän jutella saa. SAA KYLLÄ JUTELLA, OLEN EDELLEEN SAMAA MIELTÄ! Mutta sanokaa nyt, eikö tuo ole jo törkeää käytöstä?!?!?! Ylireagoinko minä?!?!?! Tänään tuntuu, että haluaisin erota. Meillä vaan on yhteinen asuntolaina ja asuntokin ollut vasta 1,5v, eli ei kannata vielä myydä, verottaja käy kimppuun. Kylpyhuone remppakin on kesken, joten sekin pitäisi olla valmiina ennen myyntiä. En tiedä mitä teen. Tunnen oloni todella luokatuksi, nolatuksi ja jopa petetyksi. Ajattelin, että jos vielä yhdenkään viestin tai puhelun ottaa siihen suuntaan, niin alan pakata kamojani. Tosin en tiedä mihin menisin...olen kotoisin 700km päästä eikä lähellä ole ketään sukulaisia. Ainoat kaveritkin ovat yhteisiä. Sinne siis en voi mennä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mikä paskiainen.
Otan osaa. Ei voi oikein muuta sanoa.
Itsekeskeisyydellä ei ole mitään rajaa.
todellisen paskiaisen, joka ei arvosta sinua juuri lainkaan. Olen pahoillani.. Jätä, ei ole arvoisesi. Ja please älä usko enää ton jälkeen noita "mä rakastan sua" -lässytyksiä.
tiedät nyt ittekin tilanteen. Ilmeisesti vanha suola janottaa .. Vai että rakastaa miehesi vielä exää. Niinpä. Todella törkeää käytöstä, tommosta ei pidä kyllä kenenkään sietää.
Tsemppiä kuitenkin. Asioilla on tapana järjestyä!
..jatkaa jos jurrissa tuollaista sinulle tekee,mitä sitten selvinpäin?.. muuta pois jätä lainat ukolle ,kun ei arvosta sinua... aina pärjää ilman ei arvostavaa miehenpuolta ,rakastaako edes tosissaan.rahahuolet hoituu aina loppujen lopuksi...rakkaushuolet tuo vain liikaa huolta ja elämä menee huonommaksi..
Ja sit kun löytää taas uuden ni älä ala exäksi joka kelpaa panemiseen ja hyväs lykys välienrikontaan sen uuden kanssa, siihen älä alennu. Anna sen jälkeen olla, aikas suret mutta ei elämä todellakaan siihen lopu. Jätä se.
en jaksa kirjautua,mutta pakko vastata!!!
oon pahoillani sun puolesta.tiedän miltä tuo tuntuu,sun miehes vaan teki sen vähän näkyvämmin kun mun.
ukko lähtee aamulla käymään "mutsillaan" mutta sitten selviski että käy kaverinsa pikkusiskon luona!!jolla ikää just 18.("mun mies" on siis 26)
jäi kiinni kans tolla puhelin jutulla.ihmettelinkin kun kerran mies oli "mutsillaan" ja anoppi soittelee mulle ja kysyy miks ei poika vastaa puhelimeensa!kattelin sitten miehen puhelinta kun oli nukkumassa (joo ja ei sais) ja siellä se pikkutyttö ruikuttaa!olipa mielenkiintosta tekstiä,puhelimeen siis jää lähetetyt viestit myös.
oltiin yhdessä 2 vuotta..tai ollaan kai tavallaan vieläkin.meille olis tulossa lapsi,la elokuussa.
ite olen suhteesta "lähtenyt" mutta mies ei oo hakunu kamojaan.
et silleen.!!
haleja ja jaksuja..itse en tommoseen suhteeseen jäis,mutta itse päätät...itse huomasin että jos jään suhteeseen niin satutan vain itseäni.
ja muuten,kun mies jäi kiinni niin väitti ettei mikään tässä maailmassa ole niin tärkeää sille kun minä ja vauva.PASKAT!