Kortisonin haitat

silti takana jo 4-5 kuuria. Joskus vain ei pelkkä ajattelu auta. Jos vaihtoehtoja olisi, en ottaisi yhtään kortisonitaplettia kyllä niistä sen verran sivuhaittojakin on. Käytännössä vaihtoehtoja ei ole ollut.

No tänään ajattelen tosi tiiviisti ja positiisella mielen hallinnalla rautanauloja, josko nuo veriarvot siitä nousisivat. No ei, kyllähän mieli on tärkeä osa terveyttä, mutta rajansa kaikella huuhaallakin. Se joka väittää että ei vaikeaan astmaa syö lääkkeitä vaan on parantunut ihan mielen hallinnalla ja saunomisella puhuu kyllä ihan kukkua. Joko tämä henkilö on kuvitellut sairautensa, tai ei hoida sitä.

f123ly kirjoitti:

silti takana jo 4-5 kuuria. Joskus vain ei pelkkä ajattelu auta. Jos vaihtoehtoja olisi, en ottaisi yhtään kortisonitaplettia kyllä niistä sen verran sivuhaittojakin on. Käytännössä vaihtoehtoja ei ole ollut.

No tänään ajattelen tosi tiiviisti ja positiisella mielen hallinnalla rautanauloja, josko nuo veriarvot siitä nousisivat. No ei, kyllähän mieli on tärkeä osa terveyttä, mutta rajansa kaikella huuhaallakin. Se joka väittää että ei vaikeaan astmaa syö lääkkeitä vaan on parantunut ihan mielen hallinnalla ja saunomisella puhuu kyllä ihan kukkua. Joko tämä henkilö on kuvitellut sairautensa, tai ei hoida sitä.

Lue lisää

mutta pystytkö syömään jotain maksasta tehtyä, maksamakkaraa, maksalaatikkoa, maksakastiketta, maksapataa... Parhaiten se rauta kyllä ruoan avulla imeytyy. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä eli hedelmiä, marjoja...

f123ly kirjoitti:

silti takana jo 4-5 kuuria. Joskus vain ei pelkkä ajattelu auta. Jos vaihtoehtoja olisi, en ottaisi yhtään kortisonitaplettia kyllä niistä sen verran sivuhaittojakin on. Käytännössä vaihtoehtoja ei ole ollut.

No tänään ajattelen tosi tiiviisti ja positiisella mielen hallinnalla rautanauloja, josko nuo veriarvot siitä nousisivat. No ei, kyllähän mieli on tärkeä osa terveyttä, mutta rajansa kaikella huuhaallakin. Se joka väittää että ei vaikeaan astmaa syö lääkkeitä vaan on parantunut ihan mielen hallinnalla ja saunomisella puhuu kyllä ihan kukkua. Joko tämä henkilö on kuvitellut sairautensa, tai ei hoida sitä.

Lue lisää

eihän kukaan ole väittänyt mielenhallinnalla tai saunomisella parantuneensa astmasta. Kirjoittaja kertoi käyttävänsä homeopaattisia astmaoireisiin.

Ja jos rautanaulojen ajattelu nostaa rauta-arvojasi, niin aikamoinen taikuri olet.

Järjenkäyttö, sisko hyvä! ei ole kiellettyä eikä ristiriidassa positiivisuuden kanssa. Päinvastoin ne tukevat toisiansa.

Olet saanut runsaasti hyviä ohjeita rauta-arvojesi suhteen, poimi niistä hyvältä tuntuvat ja kokeile. Toisaalta jossakin viestiketjussa kerroit ettei tilanne olekaan vakava.

No...ihan miten vaan, mutta rautanaulojen ajattelu rauta-arvojen nostamiseksi tuntuu kyllä jo huuhaalta.

rautanauloista, kirjoitti:

mutta pystytkö syömään jotain maksasta tehtyä, maksamakkaraa, maksalaatikkoa, maksakastiketta, maksapataa... Parhaiten se rauta kyllä ruoan avulla imeytyy. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä eli hedelmiä, marjoja...

Lue lisää

mutta vatsa sitten ilmoittelee, että ei pidä koko ajatuksesta. Yritän nyt pieniä annoksia, josko vatsa kestäisi paremmin ruoan nyt niin. Veriräiskäleet ovat herkkuani, pinaatti myös. Sinänsä siis ruoka ei ole ongelma, vatsa vain pistää nyt kovasti hanttiin. Johtuneen noista rautatapleteista nuo vatsanongelmat.

Jotenkin en osaa uskoa, että ruoka mitä olen syönyt olisi ongelma, siis mihinkään puutteeseen. Raakaa maksaa en kyllä syö, mulla on ongelmia myös siinä että ykään helposti sen mikä ei sitten muutoin tule heti ulos. Jotkut ruoat on helpompia ykättyinäkin, sen olen jo oppinut, joten raaka maksa maistuisi varmasti vielä pahemmalta tulosuunnassa...

Mutta kyllähän kaikki neuvot tarpeeseen tulevat. Maksalaatikkoa en syö myöskään, se on jouluruokaa vain. Maksapihvit käy, pasteija, maksamakkara maistuu inhalle, joten sitä en syö. Mutta muut muodot kyllä. Olisikin kiva huomata että tuo pistely loppuisi varpaissa ja sormissa.

Helkky kirjoitti:

eihän kukaan ole väittänyt mielenhallinnalla tai saunomisella parantuneensa astmasta. Kirjoittaja kertoi käyttävänsä homeopaattisia astmaoireisiin.

Ja jos rautanaulojen ajattelu nostaa rauta-arvojasi, niin aikamoinen taikuri olet.

Järjenkäyttö, sisko hyvä! ei ole kiellettyä eikä ristiriidassa positiivisuuden kanssa. Päinvastoin ne tukevat toisiansa.

Olet saanut runsaasti hyviä ohjeita rauta-arvojesi suhteen, poimi niistä hyvältä tuntuvat ja kokeile. Toisaalta jossakin viestiketjussa kerroit ettei tilanne olekaan vakava.

No...ihan miten vaan, mutta rautanaulojen ajattelu rauta-arvojen nostamiseksi tuntuu kyllä jo huuhaalta.

Lue lisää

ei pidä ottaa nokkiinsa niin helposti. Tämä vastakkain asettelu on ollut aika outoa luettavaa. Jos syöt lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, et hoida itseäsi. Astmasairas ei muka tarvitse lääkkeitä, vaan voi hoitaa astmaansa homeopaattisin menetelmin. Mietitään mikä on krooninen astma...

Ei vain oikein pure minuun nuo jutut, vaikka itsekin olen sitä mieltä ettei kannata kaataa tuhkaa tervaa ja höyheniä päälleen, mutta järki käteen neuvoissakin. Ystäväni kirjoitteli joskus tälläkin palstalla siitä, mitä hänelle kävi kun uskoi noita homeopaattisia ohjeita. Ei hyvin, hän ainakin tarvitsi lääkkeensä.

Ei kenestäkään tule parempaa tai huonompaa sairasta sillä, että noudattaa lääkäreiden ohjeita. Olen lukenut artikkelin nuoresta miehestä joka käytti astmaansa homeopaattisia tuotteita, ei hoitanut mitenkään muutoin. Löytyy netistä varmasti vieläkin. Hän menetti puolet keuhkokapasiteetistaan näin pysyvästi. Hoitamaton astma ei ole leikinasia. Eikä homeopatialla astmaa vielä ainakaan pystytä hoitamaan, siis jos sairastaa astmaa. Luulosairaita taas voi hoitaa millä vain, mielen voimalla parantuvat varmasti.

f123ly kirjoitti:

mutta vatsa sitten ilmoittelee, että ei pidä koko ajatuksesta. Yritän nyt pieniä annoksia, josko vatsa kestäisi paremmin ruoan nyt niin. Veriräiskäleet ovat herkkuani, pinaatti myös. Sinänsä siis ruoka ei ole ongelma, vatsa vain pistää nyt kovasti hanttiin. Johtuneen noista rautatapleteista nuo vatsanongelmat.

Jotenkin en osaa uskoa, että ruoka mitä olen syönyt olisi ongelma, siis mihinkään puutteeseen. Raakaa maksaa en kyllä syö, mulla on ongelmia myös siinä että ykään helposti sen mikä ei sitten muutoin tule heti ulos. Jotkut ruoat on helpompia ykättyinäkin, sen olen jo oppinut, joten raaka maksa maistuisi varmasti vielä pahemmalta tulosuunnassa...

Mutta kyllähän kaikki neuvot tarpeeseen tulevat. Maksalaatikkoa en syö myöskään, se on jouluruokaa vain. Maksapihvit käy, pasteija, maksamakkara maistuu inhalle, joten sitä en syö. Mutta muut muodot kyllä. Olisikin kiva huomata että tuo pistely loppuisi varpaissa ja sormissa.

Lue lisää

Siinä valitsee jokin outo harhaluulo, että raakaa maksaa syömällä kaikki korjaantuu. Se on turhaa itsensä kiusaamista, sillä kypsästä maksasta imeytyminen on parhainta.

missään tapauksessa kirjoitti:

Siinä valitsee jokin outo harhaluulo, että raakaa maksaa syömällä kaikki korjaantuu. Se on turhaa itsensä kiusaamista, sillä kypsästä maksasta imeytyminen on parhainta.

mutta tuskaa tuottaa nyt se, että löytäisin jonkun luotettavan väylän lisäavuksi. Kaikki se tieto mitä nyt löydän on niin ristiriitaista, että näin päänsärkyisenä ei jaksa kyllä

Helkky kirjoitti:

eihän kukaan ole väittänyt mielenhallinnalla tai saunomisella parantuneensa astmasta. Kirjoittaja kertoi käyttävänsä homeopaattisia astmaoireisiin.

Ja jos rautanaulojen ajattelu nostaa rauta-arvojasi, niin aikamoinen taikuri olet.

Järjenkäyttö, sisko hyvä! ei ole kiellettyä eikä ristiriidassa positiivisuuden kanssa. Päinvastoin ne tukevat toisiansa.

Olet saanut runsaasti hyviä ohjeita rauta-arvojesi suhteen, poimi niistä hyvältä tuntuvat ja kokeile. Toisaalta jossakin viestiketjussa kerroit ettei tilanne olekaan vakava.

No...ihan miten vaan, mutta rautanaulojen ajattelu rauta-arvojen nostamiseksi tuntuu kyllä jo huuhaalta.

Lue lisää

vuositolkulla päivät pääksytysten, pitäisi oppimaansa kyetä jo soveltamaan käytäntöön. Ei muutoksesta ilman pelkoa selviä.

f123ly kirjoitti:

ei pidä ottaa nokkiinsa niin helposti. Tämä vastakkain asettelu on ollut aika outoa luettavaa. Jos syöt lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, et hoida itseäsi. Astmasairas ei muka tarvitse lääkkeitä, vaan voi hoitaa astmaansa homeopaattisin menetelmin. Mietitään mikä on krooninen astma...

Ei vain oikein pure minuun nuo jutut, vaikka itsekin olen sitä mieltä ettei kannata kaataa tuhkaa tervaa ja höyheniä päälleen, mutta järki käteen neuvoissakin. Ystäväni kirjoitteli joskus tälläkin palstalla siitä, mitä hänelle kävi kun uskoi noita homeopaattisia ohjeita. Ei hyvin, hän ainakin tarvitsi lääkkeensä.

Ei kenestäkään tule parempaa tai huonompaa sairasta sillä, että noudattaa lääkäreiden ohjeita. Olen lukenut artikkelin nuoresta miehestä joka käytti astmaansa homeopaattisia tuotteita, ei hoitanut mitenkään muutoin. Löytyy netistä varmasti vieläkin. Hän menetti puolet keuhkokapasiteetistaan näin pysyvästi. Hoitamaton astma ei ole leikinasia. Eikä homeopatialla astmaa vielä ainakaan pystytä hoitamaan, siis jos sairastaa astmaa. Luulosairaita taas voi hoitaa millä vain, mielen voimalla parantuvat varmasti.

Lue lisää

Kas kun et itse huomaa, että nokkiinsa ottamisessa ja vastakkainasetteluissa itse olet palstan puuhakkain tekijä. Teet muutamista sanoista ja lauseenpuolikkaista itsellesi mustavalkoisia väitteitä, joita mielessäsi lietsot edelleen vieläkin mustavalkoisemmiksi. Kukaan muu ei täällä ole väittänyt mm. tuonkaltaista, mitä sinä väität: "Astmasairas ei muka tarvitse lääkkeitä, vaan voi hoitaa astmaansa homeopaattisin menetelmin."

Olet vihainen, lietsot vihaa itsessäsi suuremmaksi ja räiskit vihaasi kaikkialle ympärillesi. Tämä ei ole syytös, vaan toteamus. En syytä, tunnistan, koska itse olen ja olen ollut pitkälti samanlainen. Mitä jos pysähtyisit. Todella pysähtyisit.

Tai jos se on kaltaisellesi duracell-pupulle mahdotonta, niin lukisit edes mitä kirjoitat ja mitä sinulle kirjoitetaan. Kaikessa rauhassa, ajatuksella ja uudelleen. Ota vähän perspektiiviä omaan tilanteeseesi siten. Nimittäin minusta on aika kummallista, että palstan tämän hetken sairaimmalla ja vaivaisimmalla riittää noin paljon virtaa kirjoittaa. Se kieltämättä herättää pieniä epäilyksiä sen suhteen, ettet taida ehkä sittenkään olla ihan niin sairas kuin mitä jaksat valittaa.

Erilaisia vaihtoehtohoitoja on hyvin paljon, ja niistä monet ovat vanhaa kansanviisautta, vuosisatojen ja -tuhansien saatossa koeteltuja ja käytettyjä. Kukaan ei niitä kaikkia tai niistä mitään pakota sinua kokeilemaan tai käyttämään, vaikka omista kokemuksistaan kirjoittaakin. Joten voisit rauhoittua siltäkin osin ja lakata ottamasta kaikkea itseesi.

Vaihtoehtohoitojen, kuten minkä tahansa muunkin markkinoitavan piirissä, löytyy tietenkin rahanahneutta, huijareita ja väärinkäytöksiä. Sellaiset esimerkit eivät kuitenkaan tee tyhjäksi näitä hoitoja kokonaisuudessaan, niiden tehoa ja toimivuutta. Monilla homesairailla on oikeasti myönteisiä kokemuksia jostakin vaihtoehtohoidosta, eikä se muuksi muutu vaikka kuinka kiukkuaisit. Ja suoraan sanoen sinä et lääkäri- ja lääkeylikäytössäsi ole kummoinen esimerkki muille homeista sairastuneille siitä miten kannattaa toimia.

Jaksat jauhaa paremmista ja huonommista sairaista tai paremmista ja huonommista ihmisistä. Siitäkö sinulla tässä on kyse? Jostakin kilpailusta vai? Minusta tuntuu, että tuo kova juppiasenteesi suhteessa ihmisiin taitaa olla suurin ongelmasi. Tasavertaisuuden pohtimisen voisit aloittaa itseäsi pohtimalla. Et ole huonompi/parempi, vaikka sairastat tai olet sairastamatta, teet tulosta tai olet tekemättä, jne. Kaikki ihmiset tarvitsevat toistensa apua - ei se ole mikään syy alkaa pohtia elämänsä lopettamista, kuten olen joitakin viestejäsi tulkinnut.

Tunnut pelkäävän kovasti toisten armoilla olemista ja kuolemaa. Kuka tai mikä tässä raadollisessa yhteiskunnassa on saanut sinut tuollaiseen uskomaan? Täällä sinulle yritetään kertoa, että noista tiloista missä sinäkin olet/olet ollut, selviytyy. Hellitä vähän defenssejäsi ja loputonta haluasi olla "oikeassa", niin voit ehkä alkaa ottaa tätä kokemustietoa pikkuhiljaa vastaan. Itse valitset, suodatat ja käytännössä kokeilemalla otat sen mikä sinulle sopii. Tätähän sinulle yritetään täällä viestiä.

Eloonjäänyt kirjoitti:

Kas kun et itse huomaa, että nokkiinsa ottamisessa ja vastakkainasetteluissa itse olet palstan puuhakkain tekijä. Teet muutamista sanoista ja lauseenpuolikkaista itsellesi mustavalkoisia väitteitä, joita mielessäsi lietsot edelleen vieläkin mustavalkoisemmiksi. Kukaan muu ei täällä ole väittänyt mm. tuonkaltaista, mitä sinä väität: "Astmasairas ei muka tarvitse lääkkeitä, vaan voi hoitaa astmaansa homeopaattisin menetelmin."

Olet vihainen, lietsot vihaa itsessäsi suuremmaksi ja räiskit vihaasi kaikkialle ympärillesi. Tämä ei ole syytös, vaan toteamus. En syytä, tunnistan, koska itse olen ja olen ollut pitkälti samanlainen. Mitä jos pysähtyisit. Todella pysähtyisit.

Tai jos se on kaltaisellesi duracell-pupulle mahdotonta, niin lukisit edes mitä kirjoitat ja mitä sinulle kirjoitetaan. Kaikessa rauhassa, ajatuksella ja uudelleen. Ota vähän perspektiiviä omaan tilanteeseesi siten. Nimittäin minusta on aika kummallista, että palstan tämän hetken sairaimmalla ja vaivaisimmalla riittää noin paljon virtaa kirjoittaa. Se kieltämättä herättää pieniä epäilyksiä sen suhteen, ettet taida ehkä sittenkään olla ihan niin sairas kuin mitä jaksat valittaa.

Erilaisia vaihtoehtohoitoja on hyvin paljon, ja niistä monet ovat vanhaa kansanviisautta, vuosisatojen ja -tuhansien saatossa koeteltuja ja käytettyjä. Kukaan ei niitä kaikkia tai niistä mitään pakota sinua kokeilemaan tai käyttämään, vaikka omista kokemuksistaan kirjoittaakin. Joten voisit rauhoittua siltäkin osin ja lakata ottamasta kaikkea itseesi.

Vaihtoehtohoitojen, kuten minkä tahansa muunkin markkinoitavan piirissä, löytyy tietenkin rahanahneutta, huijareita ja väärinkäytöksiä. Sellaiset esimerkit eivät kuitenkaan tee tyhjäksi näitä hoitoja kokonaisuudessaan, niiden tehoa ja toimivuutta. Monilla homesairailla on oikeasti myönteisiä kokemuksia jostakin vaihtoehtohoidosta, eikä se muuksi muutu vaikka kuinka kiukkuaisit. Ja suoraan sanoen sinä et lääkäri- ja lääkeylikäytössäsi ole kummoinen esimerkki muille homeista sairastuneille siitä miten kannattaa toimia.

Jaksat jauhaa paremmista ja huonommista sairaista tai paremmista ja huonommista ihmisistä. Siitäkö sinulla tässä on kyse? Jostakin kilpailusta vai? Minusta tuntuu, että tuo kova juppiasenteesi suhteessa ihmisiin taitaa olla suurin ongelmasi. Tasavertaisuuden pohtimisen voisit aloittaa itseäsi pohtimalla. Et ole huonompi/parempi, vaikka sairastat tai olet sairastamatta, teet tulosta tai olet tekemättä, jne. Kaikki ihmiset tarvitsevat toistensa apua - ei se ole mikään syy alkaa pohtia elämänsä lopettamista, kuten olen joitakin viestejäsi tulkinnut.

Tunnut pelkäävän kovasti toisten armoilla olemista ja kuolemaa. Kuka tai mikä tässä raadollisessa yhteiskunnassa on saanut sinut tuollaiseen uskomaan? Täällä sinulle yritetään kertoa, että noista tiloista missä sinäkin olet/olet ollut, selviytyy. Hellitä vähän defenssejäsi ja loputonta haluasi olla "oikeassa", niin voit ehkä alkaa ottaa tätä kokemustietoa pikkuhiljaa vastaan. Itse valitset, suodatat ja käytännössä kokeilemalla otat sen mikä sinulle sopii. Tätähän sinulle yritetään täällä viestiä.

Lue lisää

Miten paljon jaksatkin neuvoa ja miettiä, tosi mukavalta tuntui. Aika hienoa, että joku viitsii miettiä tilanteita ja analysoida asioita noin paljon. No osa meni ihan metsään, mutta osa oli ihan varmasti sitä miten ulkopuoliset tilanteen näkevät.

Outoa on, että kirjoittelu ärsyttää joitakin noin paljon. No juppiasenne varmaan. En kyllä tiedä mitä sillä kohdallani tarkoitat, mutta nähtävästi sellainen asenne on sullepäin näkyvissä. Pahoittelen sitä kyllä.

Pärjäile nyt kuitenkin ja yritä arvioida tilanteita vähän laajemmassa perspektiivissä. Ei aina pidä suuttua siitä, että joku on asioista eri mieltä. Sehän piti olla se rikkaus, eikö vain.

Siinä olet oikeassa, että en ole niin sairas kun kirjoitetusta tekstistä saa mielikuvan. Elimistöni on sekaisin, mutta eihän se nyt niin paljon merkkaa. Pappani oli katolla katsomassa vuotaako piippunpellit kuukausi ennen kuolemaansa. Ei ihmiset oikeasti niin sairaita ole, kaikkea pystyy tekemään kun saa itseään niskasta kiinni. Laiskana ihmisenä minäkin naputtelen näitä juttuja ajankuluksi. En vain viitsi siivoilla ja puuhailla, kyllä sitä pystyisi jos tarve vaatii. Oikeasti sairaat ei tosiaan jaksa kirjoitella palstalle, siinä olet ihan oikeassa. Sairaat sairastaa, sehän on heille ainoa sallittu juttu tällä palstalla. Ei saa väkkäröidä kylillä ja kirjoitella palstalle.

Hirveää, että ihmiset eivät tänä päivänä osaa edes sairastaa. On se niin väärin.

Eloonjäänyt kirjoitti:

Kas kun et itse huomaa, että nokkiinsa ottamisessa ja vastakkainasetteluissa itse olet palstan puuhakkain tekijä. Teet muutamista sanoista ja lauseenpuolikkaista itsellesi mustavalkoisia väitteitä, joita mielessäsi lietsot edelleen vieläkin mustavalkoisemmiksi. Kukaan muu ei täällä ole väittänyt mm. tuonkaltaista, mitä sinä väität: "Astmasairas ei muka tarvitse lääkkeitä, vaan voi hoitaa astmaansa homeopaattisin menetelmin."

Olet vihainen, lietsot vihaa itsessäsi suuremmaksi ja räiskit vihaasi kaikkialle ympärillesi. Tämä ei ole syytös, vaan toteamus. En syytä, tunnistan, koska itse olen ja olen ollut pitkälti samanlainen. Mitä jos pysähtyisit. Todella pysähtyisit.

Tai jos se on kaltaisellesi duracell-pupulle mahdotonta, niin lukisit edes mitä kirjoitat ja mitä sinulle kirjoitetaan. Kaikessa rauhassa, ajatuksella ja uudelleen. Ota vähän perspektiiviä omaan tilanteeseesi siten. Nimittäin minusta on aika kummallista, että palstan tämän hetken sairaimmalla ja vaivaisimmalla riittää noin paljon virtaa kirjoittaa. Se kieltämättä herättää pieniä epäilyksiä sen suhteen, ettet taida ehkä sittenkään olla ihan niin sairas kuin mitä jaksat valittaa.

Erilaisia vaihtoehtohoitoja on hyvin paljon, ja niistä monet ovat vanhaa kansanviisautta, vuosisatojen ja -tuhansien saatossa koeteltuja ja käytettyjä. Kukaan ei niitä kaikkia tai niistä mitään pakota sinua kokeilemaan tai käyttämään, vaikka omista kokemuksistaan kirjoittaakin. Joten voisit rauhoittua siltäkin osin ja lakata ottamasta kaikkea itseesi.

Vaihtoehtohoitojen, kuten minkä tahansa muunkin markkinoitavan piirissä, löytyy tietenkin rahanahneutta, huijareita ja väärinkäytöksiä. Sellaiset esimerkit eivät kuitenkaan tee tyhjäksi näitä hoitoja kokonaisuudessaan, niiden tehoa ja toimivuutta. Monilla homesairailla on oikeasti myönteisiä kokemuksia jostakin vaihtoehtohoidosta, eikä se muuksi muutu vaikka kuinka kiukkuaisit. Ja suoraan sanoen sinä et lääkäri- ja lääkeylikäytössäsi ole kummoinen esimerkki muille homeista sairastuneille siitä miten kannattaa toimia.

Jaksat jauhaa paremmista ja huonommista sairaista tai paremmista ja huonommista ihmisistä. Siitäkö sinulla tässä on kyse? Jostakin kilpailusta vai? Minusta tuntuu, että tuo kova juppiasenteesi suhteessa ihmisiin taitaa olla suurin ongelmasi. Tasavertaisuuden pohtimisen voisit aloittaa itseäsi pohtimalla. Et ole huonompi/parempi, vaikka sairastat tai olet sairastamatta, teet tulosta tai olet tekemättä, jne. Kaikki ihmiset tarvitsevat toistensa apua - ei se ole mikään syy alkaa pohtia elämänsä lopettamista, kuten olen joitakin viestejäsi tulkinnut.

Tunnut pelkäävän kovasti toisten armoilla olemista ja kuolemaa. Kuka tai mikä tässä raadollisessa yhteiskunnassa on saanut sinut tuollaiseen uskomaan? Täällä sinulle yritetään kertoa, että noista tiloista missä sinäkin olet/olet ollut, selviytyy. Hellitä vähän defenssejäsi ja loputonta haluasi olla "oikeassa", niin voit ehkä alkaa ottaa tätä kokemustietoa pikkuhiljaa vastaan. Itse valitset, suodatat ja käytännössä kokeilemalla otat sen mikä sinulle sopii. Tätähän sinulle yritetään täällä viestiä.

Lue lisää

puettuna taas muka-niin-asialliseen muotoon. Miksi tunnet tarvetta kirjoittaa näin henkilökohtaisen osoittelevia viestejä? Että taas yksi kirjoittaja vaikenisi kokonaan, vai?

Ja väite, että tosisairaat eivät jaksa kirjoittaa, heh. Syövän takia saattohoidossa ollut sukulaiseni ainakin kirjoitti ahkerasti viimeiseen elinvuorokauteensa asti, kunnes meni tajuttomaksi eikä enää koskaan herännyt.

homeahdistus1 kirjoitti:

puettuna taas muka-niin-asialliseen muotoon. Miksi tunnet tarvetta kirjoittaa näin henkilökohtaisen osoittelevia viestejä? Että taas yksi kirjoittaja vaikenisi kokonaan, vai?

Ja väite, että tosisairaat eivät jaksa kirjoittaa, heh. Syövän takia saattohoidossa ollut sukulaiseni ainakin kirjoitti ahkerasti viimeiseen elinvuorokauteensa asti, kunnes meni tajuttomaksi eikä enää koskaan herännyt.

Lue lisää

mutta on aika reilua kirjoittaa kuitenkin omalla nimimerkillään, siitä pisteet. Kun luet palstaa huomaat selkeästi, että sama henkilö on täällä multipersoonana. Sen multipersoonan varjossa on kiva kirjoitella mitä vain. Sairautta sekin.

homeahdistus1 kirjoitti:

puettuna taas muka-niin-asialliseen muotoon. Miksi tunnet tarvetta kirjoittaa näin henkilökohtaisen osoittelevia viestejä? Että taas yksi kirjoittaja vaikenisi kokonaan, vai?

Ja väite, että tosisairaat eivät jaksa kirjoittaa, heh. Syövän takia saattohoidossa ollut sukulaiseni ainakin kirjoitti ahkerasti viimeiseen elinvuorokauteensa asti, kunnes meni tajuttomaksi eikä enää koskaan herännyt.

Lue lisää

kaksi sairaudessaan rypevää kuoleman pelkoista ämmää höpäjää...

siinäpä kirjoitti:

kaksi sairaudessaan rypevää kuoleman pelkoista ämmää höpäjää...

et kovin fiksulta vaikuta sinäkään, joten älä ihmeessä katso peiliin!

siinäpä kirjoitti:

kaksi sairaudessaan rypevää kuoleman pelkoista ämmää höpäjää...

voidaan siten vaikuttaa niin paljon ja auttaa homesairaita, niin pyyteetöntä ja arvokasta työtä. Meillä kun on pinnaa tehdä sitä yhteistyötä ja arvostaa muita sairaita. Empaattisuus ihan loistaa meistä.

Kuulin henkilöstä lääkäriltäni, jolla vastaava tilanne kun mulla on mennyt siihen, että kortisonin päivittäinen annos on 20 mg. Karmeeta kuultavaahan se oli, lisäksi oireilee edelleen. Ohjeena oli hidastaa tahtia ja ihan oikeasti ymmärtää omat rajoitteet. Itkuhan siinä tuli matkalla kotiin. Uskottelu itselle siitä, että kyllä tämä tästä kohta helpottaa, on pakko lopettaa.

En oikein usko, että ne jotka näitä mielen hallinnan ohjeita antavat edes tajuavat millaisessa tilanteessa jotkut ovat. Ikävintähän tässä on se, että oma vertaisryhmäkään ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Että mielen hallinnalla ja homeopatialla ei ihan kaikkia sairastuneita nyt kuitenkaan voi hoitaa. Apua on varmasti mielen hallinnasta ja homeopatiastakin, mutta että pystyisi siirtymään lääkkeistä kokonaan pois, aika utopiaa ainakin minulle ja näyttää olevan myös sinulle.

Joillakin vain on käynyt tosi hyvä tuuri, jos selviävät tilanteesta mielen hallinnalla ja homeopatialla. Silloin varmasti pystyy myös palaamaan normaaliin työelämään ja arkeen myös. Ihanaahan se on kuulla, että hyvinkin voi käydä, vaikka oma tilanne ei riemua synnytäkään.

Kortisonin haitoissa ja vaaroista voi lukea paljonkin, niillä määrillä mitä itse olen käyttänyt ei kait pitäisi vielä noita puutoksia tulla, muita haittoja kyllä. Mutta ehkä nuo mahdolliset puutoksetkin on hyvä selvitellä paremmin, jälkikäteen sitäkin on sitten turha murehtia.

f123ly kirjoitti:

Kuulin henkilöstä lääkäriltäni, jolla vastaava tilanne kun mulla on mennyt siihen, että kortisonin päivittäinen annos on 20 mg. Karmeeta kuultavaahan se oli, lisäksi oireilee edelleen. Ohjeena oli hidastaa tahtia ja ihan oikeasti ymmärtää omat rajoitteet. Itkuhan siinä tuli matkalla kotiin. Uskottelu itselle siitä, että kyllä tämä tästä kohta helpottaa, on pakko lopettaa.

En oikein usko, että ne jotka näitä mielen hallinnan ohjeita antavat edes tajuavat millaisessa tilanteessa jotkut ovat. Ikävintähän tässä on se, että oma vertaisryhmäkään ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Että mielen hallinnalla ja homeopatialla ei ihan kaikkia sairastuneita nyt kuitenkaan voi hoitaa. Apua on varmasti mielen hallinnasta ja homeopatiastakin, mutta että pystyisi siirtymään lääkkeistä kokonaan pois, aika utopiaa ainakin minulle ja näyttää olevan myös sinulle.

Joillakin vain on käynyt tosi hyvä tuuri, jos selviävät tilanteesta mielen hallinnalla ja homeopatialla. Silloin varmasti pystyy myös palaamaan normaaliin työelämään ja arkeen myös. Ihanaahan se on kuulla, että hyvinkin voi käydä, vaikka oma tilanne ei riemua synnytäkään.

Kortisonin haitoissa ja vaaroista voi lukea paljonkin, niillä määrillä mitä itse olen käyttänyt ei kait pitäisi vielä noita puutoksia tulla, muita haittoja kyllä. Mutta ehkä nuo mahdolliset puutoksetkin on hyvä selvitellä paremmin, jälkikäteen sitäkin on sitten turha murehtia.

Lue lisää

toivoisi ymmärrystä sen suhteen, että sairastuneita on eri tasoisia ja sairaudet erilaisia. Itsekin paranin alveoliitin oireista loppujen lopuksi, vaikka aika joka siihen kului, tuntui silloin sietämättömän pitkältä.

Mutta entäs kun kaikki eivät paranekaan? Selvää on, että joillain sairaus etenee, tulee muutoksia keuhkoihin jotka jäävät pysyviksi tai pahenevat ym. muita ikäviä lisäsairauksia.

Minulle lääkärit sanoivat, että tilanne on vielä hyvä niin kauan kun keuhkokuvani on puhdas. Sikäli olen ollut onnekas, toisinkin olisi voinut mennä. En silti ole samassa kunnossa kuin ennen homeelle altistumista enkä ehkä tule koskaan enää olemaankaan. Diagnooseja rapsahti tutkimuksista kuitenkin, vaikka sitä alveoliittia ei löytynytkään.

Käyn töissä, mutta kyllä homeelle herkistyminen on melkoinen handicap työelämässä. Se mitä pystyy tekemään ja missä työtiloissa, on varsin rajoitettua.

Minulle ei ole jäänyt pysyviä haittoja kortisonikuureista, mutta lyhyinä olen yrittänyt kuurit pitää, pisin kesti reilun kuukauden annostuksella 30 mg. Tästä pisimmästä kuurista oli tosi paljon hyötyä ja hengittäminen helpottui huomattavasti sen aikana. Se oli omassa paranemisessani itse asiassa merkittävä käännekohta.

Joo, syön jatkuvasti kalsiumia jossa on D-vitamiinia, sitten magnesiumia (vajetta syntyy lääkkeistä, seurauksena lihaskramppeja) ja kaliumia 2 grammaa päivässä - loppuelämäni. Munuaiset ovat vahingoittuneet homealtistuksen takia. Nice, tai ehkä ei sittenkään...

Harva ymmärtää kuinka on elää näin sairaana. Saan jopa perunoitten kuorimisesta homeoireita ja hometaloista tulleitten ihmisten vaatteista. Ulkona saan oireita jos on lämmintä ja on satanut vettä.

Minä on koko ajan ajatellut, että kyllä tämä tästä. Paranen kyllä, olen ollut positiivinen ja yrittänyt keskittyä positiivisiin asioihin. Ei positiivinen mieli paranna tätä tautia, ei ainakaan silloin kun on näin sairas! On tasaisesti mennyt alamäkeä. Vakuutusyhtiö ei ole tehnyt tapauksessani lopullista päätöstä, ja kaverini väittää että vakuutusyhtiö odottaa että ehtisin kuolla sitä ennen... Puolet mustaa huumoria, puolet raakaa totuutta...

pikku Myy kirjoitti:

Joo, syön jatkuvasti kalsiumia jossa on D-vitamiinia, sitten magnesiumia (vajetta syntyy lääkkeistä, seurauksena lihaskramppeja) ja kaliumia 2 grammaa päivässä - loppuelämäni. Munuaiset ovat vahingoittuneet homealtistuksen takia. Nice, tai ehkä ei sittenkään...

Harva ymmärtää kuinka on elää näin sairaana. Saan jopa perunoitten kuorimisesta homeoireita ja hometaloista tulleitten ihmisten vaatteista. Ulkona saan oireita jos on lämmintä ja on satanut vettä.

Minä on koko ajan ajatellut, että kyllä tämä tästä. Paranen kyllä, olen ollut positiivinen ja yrittänyt keskittyä positiivisiin asioihin. Ei positiivinen mieli paranna tätä tautia, ei ainakaan silloin kun on näin sairas! On tasaisesti mennyt alamäkeä. Vakuutusyhtiö ei ole tehnyt tapauksessani lopullista päätöstä, ja kaverini väittää että vakuutusyhtiö odottaa että ehtisin kuolla sitä ennen... Puolet mustaa huumoria, puolet raakaa totuutta...

Lue lisää

Neljäs 2 viikon kortisonikuuri tälle vuodelle menossa nyt annoksen viikko 40mg ja viikko 20mg. Toinen viikko alkoi ja palasin töihin. Nyt uudessa työpaikassa ei ongelmia ole, mutta olen todella herkkä altistumaan. Jos kävisin vaan töissä ja olisin kotona lopun ajan menisi hyvin. Tai no työmatkalla voi saada oireita tai kaupassa käydessä tai näköjään melkein mistä vaan. Nuo keuhkot on kuin kytevä hiillos, pienikin puhallus saa liekit ja poltteen päälle. Ei silloin auta muu kuin uskoa lääkäriin ja kiltisti vaan kortisonia nappailla.
Tammikuussa otin elämäni ensimmäisen kortisonikuurin ja nyt siis jo neljä menossa, kyllä se hirvittää. Ei minulle ole lääkäri puhunut mistään kalsiumin tai D vitamiinin syömisestä - joten kiitos vaan vinkeistä. Täytyy alkaa niitä nauttimaan lisukkeena, eihän niistä ainakaan haittaakaan ole.

homeope kirjoitti:

Neljäs 2 viikon kortisonikuuri tälle vuodelle menossa nyt annoksen viikko 40mg ja viikko 20mg. Toinen viikko alkoi ja palasin töihin. Nyt uudessa työpaikassa ei ongelmia ole, mutta olen todella herkkä altistumaan. Jos kävisin vaan töissä ja olisin kotona lopun ajan menisi hyvin. Tai no työmatkalla voi saada oireita tai kaupassa käydessä tai näköjään melkein mistä vaan. Nuo keuhkot on kuin kytevä hiillos, pienikin puhallus saa liekit ja poltteen päälle. Ei silloin auta muu kuin uskoa lääkäriin ja kiltisti vaan kortisonia nappailla.
Tammikuussa otin elämäni ensimmäisen kortisonikuurin ja nyt siis jo neljä menossa, kyllä se hirvittää. Ei minulle ole lääkäri puhunut mistään kalsiumin tai D vitamiinin syömisestä - joten kiitos vaan vinkeistä. Täytyy alkaa niitä nauttimaan lisukkeena, eihän niistä ainakaan haittaakaan ole.

Lue lisää

Solomet 4 mg. Aloitan itsenäisesti kuurin, jos peffit laskee sovitulle alueelle ja näyttää laskevan vain.

Aloitan 8 tapletilla ja lasken annosta 2 ja lopetan sitten kokonaan. Yleensä helpottaa muutaman päivän jälkeen, riippuen altistuksen määrästä. Joskus menee kaksi kuuria peräkkäin, kun toivottua tehoa ei tule, tai tyhmä altistan itseäni jotenkin uudelleen.

8 taplettia 3 vrk välein laskevin annoksin
6 tap / 3 vrk
4 tap / 3 vrk
2 tap / 3 vrk

Prednisolon vaihdettiin Solometiin, kokeillaan olisiko vähemmän sivuoireita. En nyt hirveästi huomannut eroa, mutta tapletti maistuu tosi pahalla kun niitä on vielä kourallinen suussa niin hyi. No oikeasti pitäisi turvottaa vähemmän, ehkä näin onkin.

Ilman kortisonia ei mullakaan tulisi mitään. Yksi ystäväni, jolla on ammattitauti kertoi juuri ettei ole syönyt ainuttakaan kortisonikuuria eläissään. Joten ilmankin voi siis pärjätä ja se on hiton hienoa se.

Joskus auttaa nopeammin, mutta jos tilanne on paha, meneekin sitten pidempään. Annoksesi on aika pieni, no siis käytännössä 20 mg on tietysti paljon kortisonia, mutta minulla alkaa kuuri nykyisinkin alennetuin määrin 32 mg jota syön 3 päivää, 24 mg menee 3 päivää ... no yöpyminen TTL:n potilasosastolla johti kortisonikuuriin, neljäntenä päivänä kuurin alkamisesta pef oli jo nousussa.

11 päivää kurssilla, jolla ongelmia, eka kuuri ei auttanut, toisen kuurin loppupuolella helpotti, eli meni 2-3 viikkoa ennen kuin peffit nousi.

Itsekin huomaat parhaiten seuraamalla jatkuvasti pef arvojasi. Opit huomaamaan myös sen, että peffit kertovat olostasi paljon. Ei se olekaan pelkkää väsymystä tai haluttomuutta kun olotila on heikko. Osaat tuplata normaalin lääkityksesi tarvittaessa. Toivottavasti sulla on lääkärisi ohjeet missä pefarvossa mitäkin teet, jos ei ole keskustele siitä lääkärisi kanssa. Parasta on kun osaat itse hoitaa itseäsi, ei aina tarvitse mennä lääkäriin. Mullakin on jatkuvasti kortisonista resepti valmiina, voin sitten hakea apteekista tabletit tarvittaessa. Antaa itselle vähän paremman syynkin seurata peffejä, siitä tulee sitten ihan arkipäivää. Mutta kirjaa peffit ylös, et muista niitä niin hyvin kun luulet. Parasta on kun näet miten pef seilaa ja mietit missä olet liikkunut kun ongelmia tulee. Oppii myös sitä kautta miettimään omia rajojaan.

f123ly kirjoitti:

Joskus auttaa nopeammin, mutta jos tilanne on paha, meneekin sitten pidempään. Annoksesi on aika pieni, no siis käytännössä 20 mg on tietysti paljon kortisonia, mutta minulla alkaa kuuri nykyisinkin alennetuin määrin 32 mg jota syön 3 päivää, 24 mg menee 3 päivää ... no yöpyminen TTL:n potilasosastolla johti kortisonikuuriin, neljäntenä päivänä kuurin alkamisesta pef oli jo nousussa.

11 päivää kurssilla, jolla ongelmia, eka kuuri ei auttanut, toisen kuurin loppupuolella helpotti, eli meni 2-3 viikkoa ennen kuin peffit nousi.

Itsekin huomaat parhaiten seuraamalla jatkuvasti pef arvojasi. Opit huomaamaan myös sen, että peffit kertovat olostasi paljon. Ei se olekaan pelkkää väsymystä tai haluttomuutta kun olotila on heikko. Osaat tuplata normaalin lääkityksesi tarvittaessa. Toivottavasti sulla on lääkärisi ohjeet missä pefarvossa mitäkin teet, jos ei ole keskustele siitä lääkärisi kanssa. Parasta on kun osaat itse hoitaa itseäsi, ei aina tarvitse mennä lääkäriin. Mullakin on jatkuvasti kortisonista resepti valmiina, voin sitten hakea apteekista tabletit tarvittaessa. Antaa itselle vähän paremman syynkin seurata peffejä, siitä tulee sitten ihan arkipäivää. Mutta kirjaa peffit ylös, et muista niitä niin hyvin kun luulet. Parasta on kun näet miten pef seilaa ja mietit missä olet liikkunut kun ongelmia tulee. Oppii myös sitä kautta miettimään omia rajojaan.

Lue lisää

Niin tilanne oli se, että TTL syksyllä -06 diagnosoi ammattiastman kosteusvauriomikrobeille.

Oireilua oli ollut jo n.15v, joka vuosi pahentuen pikkuhiljaa. Syksyllä -05 olin 4kk yhtäpäätä todella kipeä, sain antibootteja vain eikä niistä ollut apuja. Sitten limakalvot nielusta/keuhkoputkesta aivan rikki. Työterv. lääkäri totesi "ethän sinä voi siellä olla". Seurasi sairaslomaa 2,5kk pätkissä. En suostunut palaamaan työpisteeseeni ja sainkin uuden työpaikan, mutta vasta touko-kesäkuulla n.5kk altistumisen päätyttyä limakalvot aivan ennallaan. Kesän ja syksyn -06 sain olla oireeton. Nyt -07 tammikuussa olin kuntosalilla missä tehtiin ilmastointiremonttia - parin tunnin kova treeni sai oireilun käyntiin mitä kesti kaikkiaan 2kk. Silloin kävin ensimmäisen kerran keukolääkärillä ja sain ensimmäisen prednisolon kuurin itseasiassa kolme 30 tabletin kuuria peräperää. yht 3x (5pv 30mg sitten 5pv alentuen 25-20-15-10-5). Sitten vasta helpotti olo ja 1kk meni hyvin kunnes sain (7h oleskelu) kokoustiloista taas oireilu päälle. Lähinnä hirveä polte nielussa/keuhkoputkissa ja keuhkot likaisen ja kipeän oloiset. Nyt sitten menossa elämäni neljäs prednisolon kuuri ja 5pv 40mg sitten 5pv 20mg. Nyt menossa kolmas vrk eikä tunnu vielä auttavan. Pef pudonnut kuitenkin vain 550:stä 490:een eli ei paljoakaan mutta polte tosi kova. Lisäksi pieniä mustelmia ilmestynyt.

Näitä vaan mietin että auttoikohan tammi- helmikuussa aika vai kortisonit kun nyt 40mg kolmen vrk aikana ei oikein mitään auta, kai kuitenkin jatkan vaan ja odotan kivun hellittävän.

Lääkealoittelija kirjoitti:

Niin tilanne oli se, että TTL syksyllä -06 diagnosoi ammattiastman kosteusvauriomikrobeille.

Oireilua oli ollut jo n.15v, joka vuosi pahentuen pikkuhiljaa. Syksyllä -05 olin 4kk yhtäpäätä todella kipeä, sain antibootteja vain eikä niistä ollut apuja. Sitten limakalvot nielusta/keuhkoputkesta aivan rikki. Työterv. lääkäri totesi "ethän sinä voi siellä olla". Seurasi sairaslomaa 2,5kk pätkissä. En suostunut palaamaan työpisteeseeni ja sainkin uuden työpaikan, mutta vasta touko-kesäkuulla n.5kk altistumisen päätyttyä limakalvot aivan ennallaan. Kesän ja syksyn -06 sain olla oireeton. Nyt -07 tammikuussa olin kuntosalilla missä tehtiin ilmastointiremonttia - parin tunnin kova treeni sai oireilun käyntiin mitä kesti kaikkiaan 2kk. Silloin kävin ensimmäisen kerran keukolääkärillä ja sain ensimmäisen prednisolon kuurin itseasiassa kolme 30 tabletin kuuria peräperää. yht 3x (5pv 30mg sitten 5pv alentuen 25-20-15-10-5). Sitten vasta helpotti olo ja 1kk meni hyvin kunnes sain (7h oleskelu) kokoustiloista taas oireilu päälle. Lähinnä hirveä polte nielussa/keuhkoputkissa ja keuhkot likaisen ja kipeän oloiset. Nyt sitten menossa elämäni neljäs prednisolon kuuri ja 5pv 40mg sitten 5pv 20mg. Nyt menossa kolmas vrk eikä tunnu vielä auttavan. Pef pudonnut kuitenkin vain 550:stä 490:een eli ei paljoakaan mutta polte tosi kova. Lisäksi pieniä mustelmia ilmestynyt.

Näitä vaan mietin että auttoikohan tammi- helmikuussa aika vai kortisonit kun nyt 40mg kolmen vrk aikana ei oikein mitään auta, kai kuitenkin jatkan vaan ja odotan kivun hellittävän.

Lue lisää

kortisoni ei auta aina nopeasti. Tuo polttelu on tuttua, lääkäreiden mielestä sitä polttelua ei kovin hevin tunnusteta keuhkoista tai edes keuhkoputkista johtuvaksi. Mutta kun se polttelu on itsellä tietää kyllä, ettei se mistään lihaskivusta sinällään tule. Kuntosalilla käyneenä tiedät miltä tuntuu kun lihakset ovat kipeät, polttelu on ihan eri juttu. Sattuuko sulla sisäänpäin hengittely? Mulla sattuu aina noissa tilanteissa. Siksi menee paikat enemmän juntturaan, joten yritä hengitellä ja rentouttaa olkapäät. Jos pystyt.

Sulla on samanlaiset kuurit kuin mulla aluksi, ennen kuin vaihdettiin Solometiin. Voi olla, että joudut jatkamaan kuuria, vaikka peffit ei alhaalla olekaan juuri noiden kipujen vuoksi. Voisit kyllä mennä keukolääkärille, jotta keuhkosi kuunneltaisiin. Mulla oli jossakin tapauksessa antibioottikuuri lisänä. Siitäkin ollaan kovin eri mieltä, mutta minusta tuntui, että silloin kun sen kuurin söin se tuli tosiaan tarpeeseen. Ehkä tarvisisit vielä kuitenkin käynnin lääkärilläsi. Tiedän, että on inhaa laukata lääkärissä, mutta ihan varmuuden vuoksi jos tilanne ei helpota. Varsinkin kun sun peffit eivät enää ole alhaalla, mutta kipuja on kuitenkin.

Lääkealoittelija kirjoitti:

Niin tilanne oli se, että TTL syksyllä -06 diagnosoi ammattiastman kosteusvauriomikrobeille.

Oireilua oli ollut jo n.15v, joka vuosi pahentuen pikkuhiljaa. Syksyllä -05 olin 4kk yhtäpäätä todella kipeä, sain antibootteja vain eikä niistä ollut apuja. Sitten limakalvot nielusta/keuhkoputkesta aivan rikki. Työterv. lääkäri totesi "ethän sinä voi siellä olla". Seurasi sairaslomaa 2,5kk pätkissä. En suostunut palaamaan työpisteeseeni ja sainkin uuden työpaikan, mutta vasta touko-kesäkuulla n.5kk altistumisen päätyttyä limakalvot aivan ennallaan. Kesän ja syksyn -06 sain olla oireeton. Nyt -07 tammikuussa olin kuntosalilla missä tehtiin ilmastointiremonttia - parin tunnin kova treeni sai oireilun käyntiin mitä kesti kaikkiaan 2kk. Silloin kävin ensimmäisen kerran keukolääkärillä ja sain ensimmäisen prednisolon kuurin itseasiassa kolme 30 tabletin kuuria peräperää. yht 3x (5pv 30mg sitten 5pv alentuen 25-20-15-10-5). Sitten vasta helpotti olo ja 1kk meni hyvin kunnes sain (7h oleskelu) kokoustiloista taas oireilu päälle. Lähinnä hirveä polte nielussa/keuhkoputkissa ja keuhkot likaisen ja kipeän oloiset. Nyt sitten menossa elämäni neljäs prednisolon kuuri ja 5pv 40mg sitten 5pv 20mg. Nyt menossa kolmas vrk eikä tunnu vielä auttavan. Pef pudonnut kuitenkin vain 550:stä 490:een eli ei paljoakaan mutta polte tosi kova. Lisäksi pieniä mustelmia ilmestynyt.

Näitä vaan mietin että auttoikohan tammi- helmikuussa aika vai kortisonit kun nyt 40mg kolmen vrk aikana ei oikein mitään auta, kai kuitenkin jatkan vaan ja odotan kivun hellittävän.

Lue lisää

Voi hyvinkin olla että jotkut hyötyy antibioottikuurista homeoireitten hoidossa, en ollenkaan epäile. Onhan yleensä kehossa tulehdustila homeitten takia. Mutta...minä olen joutunut sellaiseen tilanteeseen, jossa en enää niitä kestä. Niitähän "valmistetaan homeista", ja jos "sopiva sortti" sattuu eteen on voimakas reaktion ja ensiapukäynti odotettavissa. Eli kannattaa olla varovainen, jos on altistunut homeille, koska riski on olemassa että herkistyy.