Edustusvaimo

niinpä niin.

Minun pikkusiskoni oli 7 vuotta miehensä mukana ulkomailla. Tosin heille syntyi sinä aikana 3 lasta, joten olisin nimittänyt häntä mielummin kotiäidiksi kuin edustusvaimoksi.

Minunkin vaimoni on muuttanut Suomeen perässäni asuttuamme ulkomailla. Edellisen johdosta tunnen pilvinpimein ulkomailla kotirouvina olleita naisia. Lapsiperheiden asiat ovat olleet kuten Suomessakin, lapsettomien kokemukset ovat monenmoisia. Yksinäisyyttä, alkoholismia, koti-ikävää, eroja, mutta myös positiivisiä kokemuksia.

Sinuna miettisin tulevaisuutta tarkkaan, etenkin eron varalta. Tutkinto vanhenee, jos ei ole töissä. Eläkettä ei automaattisesti kerry ja muutenkin olet taloudellisesti miehestäsi riippuvainen, mikä saattaa käydä itsetunnon päälle.

Arki se tulee niin koti- kuin ulkomaillakin. Sitäpaitsi tuo edustusvaimo kuulostaa todella naurettavalta, vaikka miehesi olisi minkä firman pääjohtaja.

Olen ollut pariin otteeseen (2v 3v) mieheni työn vuoksi ulkomailla "edustusrouvana". Itse olin onnellisessa asemassa ja pystyin työskentelemään siellä ollessamme (lapsettomana pariskuntana olisi aika tullut muuten pitkäksi).

Suosittelen ehdottomasti, että yrität opiskella tai tehdä töitä ulkomailla ollessasi. Minusta ei ollut ainoastaan edustusvaimoksi, vaikka sitäkin sain tehdä kyllästymiseen saakka. Toisille kyllä riittää sellainen rooli ja työtähän sekin tavallaan on. Mieti tarkasti, mitä haluat ja oletko valmis kohtaamaan haasteet...Kukaan ei voi nauttia täysin siellä olemisestaan, jos joutuu elämään vain puolisonsa kautta.

Näin myös turhautumista ja alkoholismia sekä eroja suomalaisten parien keskuudessa. Oman minän täytyy olla vahva ja itsetunnon kunnossa, ulkomaille muuttaessa.
Ulkomailla asuessa on aina vähän yksin, ainakin aluksi. Hanki omia ystäviä ja tuttavia sekä harrastuksia. Ajan myötä verkostoa muodostuu ja sitten täytyykin taas muuttaa pois

Onneksi olkoon, expatin elämä kutsuu. No, niitä on muitakin ja jopa niin, että sille porukalle on kerääntynyt oma kulttuurinsa maailmankolkasta riippumatta. Koska expatit ovat vähän niinkuin irtolaisia niin ne kehittävät toisistaan ystäväverkon, ja se tapahtuu yleensä todella vauhdikkaasti. Ensin etsitään oman seudun yhdistys jossa tutustutaan muihin ja sitten pidetään house-warming -party johon kutsutaan kaikki kylään ja koko ajan networkataan uusia tuttavuuksia.

Tulet kyllä huomaamaan mitä on edustuselämä maailmalla. Omista ongelmista ei puhuta tai korkeintaan joistain mitättömistä parkkipaikkaongelmista, hymy on oltava koko ajan päällä ja taskussa on oltava liuta tyhjänpäiväisiä lauseita. Samoin naisten kuuluu tietää kulttuurista kuten tunnettujen kirjojen kirjoittajat (kirjojen sisällöstä ei tarvitse tietää) ja oma asema arvoasteikolla määräytyy miehen aseman perusteella. Suomalaisen voi olla joskus vaikea sopeutua siihen siirappiin kun oma kulttuuritausta on yleensä niin erilainen. Siksi toisen suomalaisen tavatessaan jutut menevätkin yleensä heti 'asialinjalle' eli puhutaan jopa suomalaisittain harvinaisen suoraan.

...edustusvaimon elämä on varmasti hieno mahdollisuus ja vielä mikäli vielä saa ulkomaille lähteä yhdessä miehensä kanssa niin jännää elämää :)

Ehkä mikäli olet tosi nuori sun kannattais vaikka opiskella siellä ulkomailla, että on vähän myös "omaa elämää" vaikka edustaminen on kyllä myös ihan työstä käyvää puuhaa. Ja tutustua paikalliseen kulttuuriin sekä ihmisiin. Aina kiinnostavia uusia asioita on vaikka kuinka paljon ja mitä sosiaalisempi on sitä paremmin viihtyy varmasti myös ulkomailla. Oma elämä on siksi hyvä myös olla, että on helpompaa olla onnellinen, kun pääsee vähän myös tekemään omia juttuja ja voi itse vaikuttaa elämäänsä.

Hieno mahdollisuus päästä maailmalle :)

voitteko toistaa...? :=)

Käytin tuota edustusvaimo- sanaa, koska se mielestäni on huvittava ;) Sisäinen feministini on kuitenkin sitä mieltä, ettei pelkästään miehen tulojen varaan kehtaa heittäytyä.

Kun asia tästä selkiytyy ja saan kandin paperit, otan selvää opiskelumahdollisuuksista. Voisinhan tehdä jotain muutakin kuin oman alan työtä. lisäksi biologinen kelloni tikittää kovaa, ettei kotiäitiyskään ole poissuljettua.