Mikä on pinnallisuutta, millainen on pinnallinen ihminen? Voiko pinnallisuus olla missään tilanteessa hyvä asia (ts. tarvitseeko olla aina tosikko)?
Tuossa aiemmassa ketjussa (Kauneusvirhe) vedettiin johtopäätös, että kun suvaitsen ajatella ulkonäköä, olen "pinnallinen" ja "naisia esineellistävä". Livenä minusta ei koskaan käytetä tätä sanaa.
Tuossa aiemmassa ketjussa (Kauneusvirhe) vedettiin johtopäätös, että kun suvaitsen ajatella ulkonäköä, olen "pinnallinen" ja "naisia esineellistävä". Livenä minusta ei koskaan käytetä tätä sanaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tosikko voi olla tosi pinnallinen.
Tosikkomaisuus ei tarkoita syvällisempää asioiden pohtimista.
Tosikot ovat yleistettynä tyhmiä.
On ja Off ihmisiä eli eivät näe asioista kuin
kaksi puolta. Mustan ja valkoisen.
Rennommin elämään suhtautuvaa pidetään virheellisesti pinnallisena.
Vilkasta ja nauravaa ihmistä pidetään myös usein pinnallisena.
Tosiasia on että itseironia on syvällisintä
otetta elämään mitä tiedän.
Itselleen naurava (ja vähän muillekkin) on
älykästä ja syvällistä.
Siinä todistetaan kyky nähdä asioiden monia puolia.(kun osaa välillä olla se vakavampikin)
On todellista taituruutta saada pellehypyillä
kerrottua se "oikeakin" asia.
Esim jotkut luennoitsijat pystyvät tähän.
Kuka kuuntelee tosikkoa?
Ei ihmisten ulkonäköasioiden pohtiminen ole välttämättä pinnallista.
Sehän on yhden asian pohtimista.
Pinnallista on pohtia VAIN sitä tai se että
tämä asia olisi ainoa asia mikä merkitsisi.