On se kummallista, kun ex-nainen valehtee ja vääristelee asioita ex-miehestään. Tälläinen myrkyttää molempia ja yhteisiä lapsia. Se on hyvin surullista katsottavaa. Mies on saanut aiheettomia syytöksiä, sättimistä, epäilyä, haukkumista ym.. ja sen kaiken keskellä miehen pitää koettaa neillä kaikki, ettei vaan ex-nainen taas saa aihetta keksiä lisää mustamaalaamista ex-miehestä. Tämä nainen kyllä saa omasta mielestään käyttäytyä miten haluaa ja tekeekin niin. Tuntuupa todella ikävältä. Nainen pahenta omaa pahaa oloaan omalla käytöksellään ja pilaa lasten ja ex-miehen elämän. Miehellä menisi muuten hyvin, ja ex on enää vain ex, muutta ex-nainen on katkera ja julma.
Kun toinen valehtelee ja vääristelee
Leeni
71171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sellaista elämä on. Lieneekö kyseinen mies sitten toiminut tätä ex-naista kohtaan aivan asiallisesti ja loukkaamatta liiton tai eroprosessin aikana? Ehkä. Ehkä ei.
Vetelä verryttely housu perseitä ne o
Oletko miettinyt että ehkä nainen näkee asiat sillä lailla!!! Tuollaisia miehet just on, kun nainen on vihainen niin minkäs sille enää mahtaa ja tekevät mitä haluavat kun nainen kerta on jo vihainen ja sitten itketään täällä että nainen puhuu selän takana...
OPETELKAA MIEHET PUHUMAAN!!!
Kyllä naistenkin pitäisi oppia ymmärtämään miehiä. Liian paljon oletetaan meidän putkiaivojen oivaltavan elämän tärkeitä asioita. Kun näin ei sitten todellisuudessa käy, niin mies saatetaan pahaan tilanteeseen esim. jättämällä hänet. Minäkin putkiaivo olisin voinut tehdä paljon entisen suhteemme eteen, jos vain olisin tiennyt naiseni ongelmista. Hän ei siis puhunut vaan haki lohtua toisen luota. Sinne myös jäikin, ja jätti mut kaiken entisen raunioille. Syitä siihen, miksi en hokannut tulevaa, on monia. Osa on omia mokia ja osa hänen. Mutta aina ei siis saa syyttää pelkästään miestä ja miehen puhumattomuutta suhteessa olevista ongelmista.
sillä lailla, että paremmin saa "ymäärrystä" ympäristöltään, ystäviltään ja sukulaisiltaan, kun "huonontaa" sen toisen käytöstä ja tekemisiä.
Sitä korottaa itsensä, kun alentaa sen toisen. ...Ja aina jossakin vaiheessa myöhemmin sen saa karvaasti takaisin.
Olen kokenut tuon saman vuosia sitten, kun aloin seurustelemaan vastikään eronneen miehen kanssa. Vaimo oli pannut eron vireille ja oli niin avuliasta ja ystävällistä, että auttoi miestä muuttamisessa ja jopa verhojen laitossa, siivoiksia myöten.
Mutta auta armias, kun aloimme olla yhdessä, niin hetkessä minusta tuli avioliiton rikkoja, lummppu, kiertopalkinto ja varas, epärehellinen vanha kurppana, joka haluaa vain maksajaa itselleen ja talolleen ja lisäksi vie viattomilta lapsilta hyvän isän.
Tuo "hyvä isä" oli kuitenkin muuttunut hänen levittämissään puheissaan juopoksi, itsekkääksi huoripukiksi, siipeilijäksi, joka ei koskaa ole päivääkään ollut lastensa kanssa. Joka ei koskaan ole välittänyt muista, kuin itsestään.
Lapsilleen hän puhui kamalia juttuja meistä molemmista ja varsinkin minusta, millainen kaalipää olen ja huora ja ilkeä, kiero varas. Lapsia hän ei aikonut antaa miehelle ollenkaan, jos minä olin paikalla ja kun muutimme yhteen, niin kielsi kokonaan lasten ja isän tapaamiset. Vasta lastenvalvojen puhuttelun jälkeen hän suostui sovittuihin tapaamisiin.
Kyllä silloin aluksi tuli surullinen ja voimaton olo, varsinkin lasten puolesta isäänsä koskevissa valheissa, mutta en puuttunut hänen kertomuksiinsa yhtään kertaa.
Jos joku kysyi puheitten alkuperää, tai muuta asiaan liittyvää, niin kerroin suoraan, mutta en selitellyt mitään, koska selittelyt vaan saavat asiat sekavammaksi. Ja sanoin että eron syitä en tiedä ja ne eivät kuulu minulle millään lailla.
Onneksi minun entiset ystäväni ja tuttuni tuntevat minut ja tietävät millainen olen ja väärät puheet saivat heidät joskus raivon partaalle.
Olemme nyt naimisissa ja vuosia on kulunut. Lapset on kasvaneet ja luoneet oman kuvansa minusta ja isästään. Heillä ei ole minua vastaan mitään, ja jos olen kotona, poikkeavat milloin tahansa koulusta tai harrastuksista meillä ja yöpyvät silloin-tällöin.
Varsinaisia tapaamisviikonloppuja ei enää ole, kun murrosikäiset päättävät jo paljolti kavereidensa kanssa tekemisistään ja tapaamispakko tuntuisi aika koomiselta..
Yhden kerran ex-vaimo on pyytänyt anteeksi puheitaan mieheltäni, mutta ei minulta koskaan, enkä edes odota sitä enää. Hän on valintansa ihmisenä tehnyt ja olkoon sellainen kuin haluaa olla...
Naiset ovat tuolla tavalla luonnevikaisia. Aluksi mukavia ja asteittain luonnevikaisuus tulee esiin. Kai niitä vituttaa kun tietävät valinneensa miehen rahan takia ja ettei se tuokaan onnellisuutta elämään ja alkavat kelata miltä tuntuisi olla oikeasti rakastunut eikä feikata sitä =)
On taitolaji erottaa sellainen nainen sellaisesta johon raha ei tee vaikutusta vaan mies tekee vaikutuksen omalla hymyllään, sydämellään ja huomioimisellaan. Mutta se onnistuu kun tutustuu ja osaa jättää naisen jos se ei oikealta tunnu. Pitää jättää jos ei oikealta tunnu viakka olisi kuinka kiintynyt. Koiraankin kiintyy ja kun se kuolee niin siitä selviää ja on vahvempi.
Jos nainen ei kohtele sinua hyvin ja sitä on jatkunut kauan ja olet naiselle siitä huomauttanut useasti naisen siihen reagoimatta niin älä enää tuhlaa rajallisia elämäsi tunteja, älä enää vie rahojasi kiittämättömälle. Valitsi sinut rahojesi ja tulevaisuuden näkymiesi takia, sinähän tiesit sen mutta et ole halunnut asiaa kohdata ja tajuta, haluat olla kunnon mies ja kestää loppuun asti hänen kanssaan ja kärsiä valintasi seuraukset. Sääli vaan että onnellisuus jää sinulta kokematta. Tiedätkö miltä tuntuu olla sydämestään asti onnellinen eikä vain sanoa että asiat ovat hyvin?
Naisille mulla ei ole mitään sanottavaa. Kummajaisia ja kunniaa tajuamattomia suurin osa. Mutta varmaan siellä on kunnian naisiakin joukossa vielä nykyaikanakin. Heille sanon, että pysykää sellaisina ja teitähän ei aikaisemmat sanani koskeneetkaan.
Kiitos erilaisista näkökannoista. On mukavaa lukea kirjoituksia. Tähän loppuun sanon vielä, että fiksu ja normaali nainen ei minusta käyttäydy noin, miten ex käyttäytyy. Eikö sitä sanota, että viisas tekee omat päätökset itse, kun asiansa tuntee. Joten elän omaa elämää ja eläköön hän omaansa, kunhan ei vain sotke meidän elämää. Kaipa joskus ymmärtää ja aika tekee tehtävänsä.
Ex nainen on toiminut rääväsuisesti ja ilkeästi monen vuoden ajan. Asioista on puhuttu, mutta nainen ei ole muuttanut tapaansa, minun tunteeni on kokonaan senkin vuoksi loppuneet hänen suuntaan. Erosta on jo jonkin aikaa. Onnellista oloa olen tuntenut uuden kanssa, enkä entiseen palaisi. Sellaista elämä on.