... sitä ihmistä joka teitä on pettänyt? Osaatteko enää eritellä mikä on normaalia jokapäiväiseen elämään kuuluvaa masennusta ja mikä on pettämisen aiheuttamaa? Onko sekin pettäjän vika, kun töistä ei tahdo tulla mitään?
Onko oma petetyksi tulemisesta heikentynyt itsetunto suurin este anteeksiannolle ja elämän jatkamiselle? Vellotko aina ja jatkuvasti sellaisen ajatuksen ympärillä, että asiat olisivat hyvin, jos vaan ei olisi uskottomuutta.
Ei kannattaisi huijata itseään... Oli teillä pahaa oloa jo ennen uskottomuuttakin. Oli niitä harmaita päiviä ja masennusta. Nyt niille löytyy hyvä syntipukki. Tämän kun tajuaa, selviää petetyksi tulemisesta 50% helpommin.
Onko oma petetyksi tulemisesta heikentynyt itsetunto suurin este anteeksiannolle ja elämän jatkamiselle? Vellotko aina ja jatkuvasti sellaisen ajatuksen ympärillä, että asiat olisivat hyvin, jos vaan ei olisi uskottomuutta.
Ei kannattaisi huijata itseään... Oli teillä pahaa oloa jo ennen uskottomuuttakin. Oli niitä harmaita päiviä ja masennusta. Nyt niille löytyy hyvä syntipukki. Tämän kun tajuaa, selviää petetyksi tulemisesta 50% helpommin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Haluatko jotenkin tehdä pettämisestä vähemmän väärää vai mitä.
Kun se johon luottaa, pettää, niin kyllä se todella sattuu. Se lyö vamman pitkäksi aikaa, ja kyky luottaa on vaikea enää saavuttaa takaisin. Pettäminen on kuin onkin väärin. Ehkä inhimillistä, mutta silti väärin.
... se että useampi meistä petetyksi tulleista katkeroituu, kun kaikki on niin pahasti pielessä ja ei pysty saavuttamaan onnea elämässä. Sitä ikään kuin helposti syyttää kaikesta sitä että mies/vaimo on ollut uskoton.
Olisi varmaan ihan hyödyllistä, jos petetyksi tullut pystyisi katsomaan asiaa sellaisten silmälasien läpi, että onko kaikki se paha olo peräisin uskottomuudesta. Silloin ehkä voisi helpommin välttyä katkeroitumiselta.
sillä jos ei pysty katsomaan todellisuutta silmiin, ei selviä pettämisestä. Jää vain ikuinen kakeruus ja keskenkasvuisuus. Jotkut pitävät tätä hyvänä asiana, mutta se syö ihmistä sisältä.
Oikeasti jokaisessa suhteessa on jotain, mikä pitäisi selvitää, joka johtaa uskottomuuteen. Se vain koskee aika tavalla miettiä todellisuutta.
On helppoa väittää ettei mitään syytä ollut. Totuus on ettei halua nähdä eikä keskustella niistä mitään. Sattuu liikaa.
Tämän palstan kirjoitusten mukaan, vain täydellisissä ja hyvin menevissä suhteissa petetään. Mutta meneppäs muille palstoille, niin rehellisempaa kirjoittelua löytää. ERaliteetit tunnustetaan.
Ihanaa olisi keskustella jostain niistä kivuista, mitä itse olen saanut kokea. Ei mitään ylimielistä ja typerää syyttelyä. Haluan oppia, mutta en vihaamaan.
Tuo on se sivuilmiö, joka syntyy siitä, että aina ja kaikesta syyttää pettäjää. Siis se on sivuilmiö, että romantisoi oman parisuhteensa niin erinomaiseksi, että pettämisellä ei pystynyt olemaan sijaa omassa parisuhteessa ja kaikki tuli aivan täytenä yllätyksenä.
Joillain ihmisillä tuo voi toki olla selviytymiskeino, jolla yritetään välttää liiallinen itsensä syyllistäminen. On kuitenkin varmaa, että uskottomuuden ilmennyttyä olisi parisuhteessa syytä käynnistää YT-neuvottelut siitä mitkä asiat olivat huonosti ja yleensä niitä kyllä löytyy.
Todellakin... Ihanaa olisi keskustella niistä kivuista mitä on kokenut, eikä kerätä ylimielisiä ja syytteleviä kommentteja tällaisilta palstoilta.
Olen mies ja on hieman vaikea löytää sellaisia järkeviä keskustelukumppaneita. Useammat petetyt naiset ovat liian katkeria ja miesten kanssa koen jotenkin oudoksi jutella näistä aiheista.