mistä tiedän onko minulla sitoutumiskammo vai väärä parisuhde itselleni? pelkään ottaa askelta eteenpäin mieheni kanssa vaikka hän on kosinut jo pari kertaa..tunteita molemmilla on toisiaan kohtaan, mutta keskusteluyhteys ei pelaa, myöskin seksi on intohimotonta ja hellyyyttä tai muuta koskettelua meillä ei ole. Jotain on meidän suhteemme välissä, mutta mitä? olenko minä vain sitoutumispelkoinen, mistä sen tunnistaa? suhteemme on kestänyt jo 8 vuotta, mutta en tiedä miksi en halua avioliittoon, johtuuko etten saa suhteessani tarpeeksi haluamiani asioita (romantikkaa, hellyyttä, keskusteluja) vai olenko vain pelokas?
sitoutumiskammo
vai väärä parisuhde
131024
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei tajua.
mene naimisiin jos tuolta tuntuu! Itse sen tein aikanaan, eikä se sitten paria vuotta enempää kestänytkään. Vaikea sanoa onko se pohjimmiltaan sitoutumiskammo vai väärä suhde (IMO se on aina väärä suhde, sopivan osuessa kohdalle onkin yhtäkkiä *ihan* valmis sitoutumaan..), mutta lopputulos luultavasti molemmissa tapauksissa sama. Eli jos et halua koristamaan erotilastoja, niin... :)
mieheni pisti seinää vasten joko menemme nyt kihloissa olevana naimisiin tai sitten eroamma. En haluaisi erota, pitkä historia, yhteiset tutut tavat ja ystävät, suhteessa helppo olla. Ero taas pelottaa, ei ole kai rohkeutta erota ja jäädä yksin. mikä umpikuja!
Itse olen toisella puolella. Siis miesystävälläni on sitoutumiskammo. Siispä kerron suoraan mitä itse toivoisin. Ollaan oltu jo yli viisivuotta yhdessä. Mies ei pysty tekemään päätöstä suuntaan eikä toiseen. Asumme yhä erillämme ja hän vaan jankuttaa että hän on näin tyytyväinen. Minusta taas tuntuu että mun luota haetaan vaan ne herkut. Näin ei ole mutta musta vaan tuntuu siltä. Enkä voi sille mitään. Joka tapauksessa haluaisin ja katson jo oikeudekseni saada tietoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Rakastan miestä mutta olen valmis eroon jos meillä on erilaiset elämisen arvot. hän ei haluaisi eroon, mutta itse en voi näin jatkaa. Toivoisin todella tähän tilanteeseen muutosta, koska tilanne jossa ei tiedä paikkaansa repii todella syvältä. Joten katson omaksi oikeudekseni saada tietää mikä tulevaisuutemme on ja kehoittaisin sinua kertomaan miehellesi myös omat ajattuksesi suhteestanne rehellisesti. Ei ainakaan saa pitää toista epätietosuudessa.
kiitos mielipiteestäsi. haluaisin tehdä päätöksen suuntaan tai toiseen, mutta en tiedä mihin. Tulevaisuuden suunnitelmat eivät kohtaa, mies on valmis joustamaan, mutta tekoja ei näy..olen odottanut mm. lupaamaansa muuttoa eri paikkaan jo kaksi vuotta, joka päivä toivoen, että se viimein tapahtuu, mutta näin ei ole käynyt, olen epävarma käykökään koskaan, vaan lupaako turhia, ja sitten petyn ja haluan erota, vaikka olisimme avioliitossa :( voi olla myös että miehesi ei oikeasti tiedä haluaako jatkaa kanssasi, sekin on tietysti yksi vaihtoehto, mutta vain yksi, voi olla että hän ei huomaa mitään vikaa suhteessanne. itse ainakin kärsin tästä myös itse, enkä halua elää ainaisessa epätietoisuudessa tulevasta, mutta en saa myöskään koskaan vastauksia, lupauksia kyllä, mutta tekoja ei näy :( en tiedä miten jatkaa,mutta toivottavasti sinä saat vastaukset mieheltäsi, epätietoisuus on pahinta, voimia myös sinulle!
toteat, ettei keskusteluyhteys pelaa, ei ole intohimoa, hellyyttä, koskettelua! -
Hetkinen?
Ensinnäkin keskusteluyhteydettömässä suhteessa olet yksinäistäkin yksinäisempi, minkä olet mahtanut jo elääkin todeksi! Entä fyysinenpuoli sitten?!
Miten aiot nämä perusasiat tyydyttää, mikäli sitoudut? Syytäkin olla pelokas! Jo alitajuntasi varoittaa sinua::.?! Älä sorru syyttämään vain itseäsi!
Uskalla kysyä itseltäsi kaikki mahdolliset kysymykset ja kuulla vastaukset! Kirjaa ne itsellesi ylös myöhempää tarkastelua varten!
Aloita tänään!
Kyllä elämä näyttää sinulle oikean tien ja kantaa!
Rohkeutta!!!
Välitä itsestäsi tarpeeksi paljon! Ansaitset parasta!
miehesi kanssa noista puutteista? Oletko kantanut oman vastuusi parisuhteesi parantamiseksi todella ilmaisemalla selkeästi miehellesi, mitä haluaisit? Vai oletatko, että hän jotenkin tietäisi sen vihjeistäsi?
Teidän parisuhteenne voisi toimiakin, jos sinä uskallat kertoa, mitä tarvitset ja haluat.
Olen sanonut että haluaisin keskustella hänen kanssaan enemmän asioista, hän vaikenee, eli puhumattomuus on yksi ongelma, hän on hiljaa, ja saatan sitten kyllästyä jossain vaiheessa puhumattomuuteen ja mäkättää siitä, hän sanoo itse ettei viitsi puhua kun sanoo sitä tai tätä niin sanoo aina väärin :( tietysti sitten siitä suivaannun, ja tiuskasen että sä et edes halua yrittää ja riita on valmis :( miten tätä muuttaa?
Hellyyttä ei ole ja tuntuu kuin olisi jotenkin vaikea koskea häneen, en tiedä miksi? :( pikainen sänkysessio on kuitenkin mahdollista :( tuntuu että ongelmia enemmän kuin hyvää, mutta en haluaisi toisaalta luovuttaa, olisiko se viisaampi ratkaisu tässä suhteessa?
oisin voinut kirjottaa ihan nuo samat sanat. Itselläni sama ongelma! ja mietin onko sitoutumiskammoa vai väärä mies. luulen että sitoutumiskammoa.... mutta se kun ei keskusteluyhteys pelaa ja ärsyynnyn siitä ja sen takia en halua/pysty sängyssäkään rentoutumaan eikä edes kiinnosta.
sitoutumiskammo, niin et uskalla sen takia ottaa sitä suurta askelta, mitä pelkäät..sen kun menet vaan, kai
>>Hellyyttä ei ole ja tuntuu kuin olisi jotenkin
>>vaikea koskea häneen, en tiedä miksi? :(
Naimisiinmenossa ja omien tunteiden suhteen ota
huomioon 2 tärkeää asiaa. On olemassa ns. lyhyt
perspektiivi ja pidempi. Lyhyt tarkoittaa 3kk-12kk
asioita, pitkä pesti 10v juttua. Naimisiin mennessä
sitoudut noin keskimäärin ainakin 10:ksi vuodeksi
toiseen.
Ja se toinen asia, jos omat tunteesi näyttävät olevan
suurempaa sitoutumista vastaan, niin silloin et halua
sitoutua. Se on hyvin yksinkertaista. Jo se, miten
olet täällä kysellyt asioista, antaa vaikutelman,
että olet epävarma, ja olet listannut myös selkeitä
epävarmuustekijöitä.
Bottom line on, rakastatko häntä vai etkä rakasta?
Sykkiikö sydämesi hänelle? Jos ei, ja on nuo
epävarmuustekijät, on riskaabelia (huom! minun
mielestäni!) mennä naimisiin ja toivoa, että kaikki
kyllä suttaantuu ajallaan. Ennemminkin ne sottaantuu.
Pidä huoli itsestäsi, omista unelmistasi ja omista
toiveistasi. Kuuntele omaa sisintäsi. Ole rehellinen.
Ja sitten kun tiedät, mitä oikeasti haluat HÄNEN
kanssaan, yritä olla rehellinen. Mutta uhkailujen
kautta naimisiin ei ole sellainen sanoisinko
romanttisin vaihtoehto...
>>Bottom line on, rakastatko häntä vai etkä rakasta?
Varsinainen freudilainen lipsahdus. Tarkoitin
...vai etkö rakasta?
puhut asiaa, annoit paljon miettimisen aiheita, kiitos :)