Olen käynyt kolmella treffeillä ensimmäimen oli että hänelle en sopinut,toisella hän ei sopinut minulle,kolmas nappas..Tapaamme edelleenkin..Pekka
Hei..
pe-ku
5961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..hyvä niin!
Mä kävin Hesassa treffeillä; ok-mies, mutta avoliitossa, enkä siksi luottanut. Tapasin Kouvolassa ruman miehen, siivottoman ja tyhmän, oikeasti... :(, sitten liian innokkaan urheilijan, joka meinasi muuttaa luokseni eka treffeillä, joten ahdistuin... :/ , sitten etäsuhde puoli vuotta miehen kanssa, joka on unisex-linjalla vähän joka asiassa, viisas, mutta tunteeton (ollaan kavereita, kun samalla paikkakunnalla asutaan, ja kohdataan kuitenkin), ja sitten löytyi hän, unelmieni mies, jota olen etsinyt kai kokoajan!!
Meinasi jossain vaiheessa sinnikkyys romahtaa, mutta nyt on hyvä olla, ja kaikesta jotain oppi kuitenkin. Ei tartte enää etsiä, ja treffit puolsi paikkansa. Suosittelen. :))
Onnea teille tosi tosi paljon, kiva lukea tälläisiä positiivisia juttuja:)
Itsekkin tapasin 24:sen treffien kautta lopultakin mukavan miehen, kaikki menee tosi hyvin, vaikka alkuun olikin sovittelemista.. Ei kahta "valmista" perhettä niin vaan yhdistetä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.
Alka hankaluuksien jälkeen lapsetkin hitsautuneet hyvin yhteen, jokainen löysi oman sijansa.
Ja mikä ihaninta rakkautta riittää puolisolle sekä kaikille lapsille.
Heipps!
Itelleni kävi samalla tavalla, tosin olemme vasta muutaman kk seurustelleet joten mahdollinen yhteinen tulevaisuus on vielä "tuntematonta aluetta". Mies halusi heti näyttää mut lapsilleen, minä odottelin pidempään ennen kuin vein hänet kotiini lasten nähtäville. Mulla kun on ollut aina korkea kynnys tuo kotiini kutsuminen. Sen teen vain, jos toinenkin vaikuttaa olevan "tosissaan" tai siis että suhteesta on tulossa pidempiaikainen.
Nyt tapailemme muutaman kerran viikossa, mutta hän ei ole ollut yötä meillä ja minäkin hänen luonaan vain silloin kun lapsensa eivät ole hänellä. Mulla 2 teiniä, jotka ovat minulla koko ajan, joten niitä kahdenkeskisiä pidempiä "lomasia" ei ole kovinkaan usein tiedossa. Tämä tuntuu mukavalta, että molemmilla on yksinhuoltajuus. On niin paljon helpompi osata asettua toisen asemaan. Tietää, että todella lapset ovat iso osa arkea ja viikonloppua.
Odottelen, miten lähtee varsinkin oman teinipoikani ja miesystävän välit rullaamaan... Siinä voi olla monenlaista hetkeä... Mutta positiivisesti, joka hetkestä nauttien etenen!
Näinhän se on.Malttia ja ymmärrystä peliin, kyllä ne välit poikiesi ja miesystäväsi välillä varmasti hitsautuu yhteen.
On tässä meilläkin kuvioissa teinejä,jotka eivät oikein ensin meinnaat sulattaa sitä, että äiskä ei olekkaan enään "vaan heitä varten". Kerkisinhän kuitenkin eleleen ihan hyvän tovin keskenäni heidän kanssa.
Jos ja kun kuulostaa kyllä siltä, että teillä rakkautta riittää, niin se kyllä kestää alkahankaluudet, jos niitä tulee.
Meillä ei pahempia ongelmia ole ollut, paitsi etävanhempien kanssa.. ne eivät meinaa sitten millään sulattaa että heidän lapsillaan on nyt iskä-ja äiskäpuolet. Vaikka meillä ei ikinä lapsien kuullen solvata etävanhempaa, vaan keskustellaan avoimesti heistä. Olemmekin lapsille painottaneet, että iskä-tai äiskäpuoli on hyvä kaveri ja omat vanhemmat säilyy edelleenkin äitinä ja isänä.
Olisi kiva kuulla vielä jatkossakin, mitenkä teillä alkaa hommat rullata eteepäin.
Mukavaa vappua teille kaikille:)
Vaan ootko muistanu poistaa profiilisi, ettei taas rupee tekeen mieli vierasta!!!!!!!!