Missä menee pettämisen raja TEIDÄN mielestänne?! Ihmisillä on monenlaisia käsityksiä siitä mikä on pettämistä ja mikä ei. Mikä teidän mielestänne on pettämistä?
Missä menee raja?
Eve
303281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
mielestä seksi, siis sukupuoliyhdyntä on pettämistä, mutta ei siinä vielä kaikki.
Pahinta pettämistä on se, että lähtee ns. läiskimään, jättää kumppaninsa ja perheensä ihan yhtäkkiä, noin vaan.
Seuraavaksi pahinta pettämistä on se, ettei kerro toiselle mitään menojaan ja toimii lähes aina kumppanin mielipidettä huomioimatta, mahdollisesti tätä alistaen, ivaten tms.
Niin että tuo eka kohta olikin vasta kolmanneksi pahinta (mikä nyt tuli mieleen).
mieltä olen minäkin. Itsekin käsitän pettämisen vähän laaja-alaisemmin.
Jos minulla ja kumppanillani muuten menisi ihan hyvin niin satunnainen seksisuhde suhteen ulkopuolella ei olisi niin kova juttu kuin se, ettei kumppani kuuntelisi minua tai usein "talloisi varpaille".
Mieti mitä et haluaisi puolisosi tekevän... kaikki se ei ole vielä ehkä pettämistä, mutta ainakin selviää raja, jota ei pitäisi ylittää.
Sana pettäminen viittaa petolliseen, eli jos teet jotain, jota et halua kertoa puolisolle ja olet vaikka valmis peittämään asian valheella, niin se on kyllä pettämistä.
Yhdyntä nyt ainakin on selkeästi mielestäni pettämistä.
mieltä.
On myös aivan turha rajata "pettämistä" ja "ei-pettämistä" liian tarkasti, koska siitä ei ole mitään hyötyä suhteen toimivuuden kannalta. Voi vain luottaa siihen, että toinen toimii parhaansa mukaan. Virheitä saattaa sattua, mutta niistäkin selvitään jos niin halutaan.
...vastaus myös minun mieleeni!!
Pettämistä on, jos teet jotain vaikka tiedät tai epäilet, että puolisosi ei hyväksy tekemisiäsi ja salaat tekemisesi puolisoltasi. Pahimmassa tapauksessa valehtelet peittääksesi jälkesi.
Se on pettämistä, teosta riippumatta.
menetelmällä kaikki ovat pettureita, mutta harva kumppani sen tietää, koska asiat salataan ;D.
Raja on itsessä eikä puolisossa. Teoreettinen esimerkki: Miehen mielestä vaimo voi harrastaa seksiä toisten miesten kanssa, hänellä on itselläänkin rakastajatar. Missä tapauksessa vaimo lempii toisia miehiä? Siinä, että HÄN ITSE haluaa tehdä niin, ei siksi, että miehensä sen sallii.
Olette niin oikeassa! Pettämistä ei ole pelkästään seksuaalinen kanssakäyminen suhteen ulkopuolella! Kaikki salailu ja konnailu toisen selän takana on luottamuksen pettämistä. Pettäminen sanana on vain saanut vahvasti sen merkityksen, että se olisi vain seksiä vieraan kanssa. Valehtelukin on pettämistä! Miksi tehdään suhteessa sellaista mikä ei kestä päivänvaloa ja kumppanille kertomista? Olen vissiin itse niin helkutin rehellinen ja säälittävä, etten pysty minkäänasteiseen juonitteluun...
yleisesti ottaen:Valkoinen valhe on välillä parempi kuin satuttava totuus. Suomalaiset ovat maailman rehellisintä kansaa ja avioerotilastoissa sen kyllä huomaa. Ranskassa on enemmän sääntö kuin poikkeus pitää rakastajaa/rakastajatarta, se on täysin hyväksytty malli.
..mielestäni pettämistä on se, että halailee toista, suutelee, haalii kännyynsä toisten naisten/miesten numeroita, ja kun asiasta kysyy, suuttuu, tekstailee toisten naisten/miesten kanssa ja kysyessä suuttuu, käy netissä puhumassa seksistä tai harrastaa nettiseksiä, mailailee eroottisia maileja, antaa toiselle enemmän huomiota, kuin omalle partnerille ja tietenkin itse yhdyntä!!
=)
pettämistä EI ole halailu ja pussailu. Eikös ne ole flirttiä. Sen sallin vaimolleni ja myös itselleni. Ei kannata olla liian puritaani ja tiukkapipo.
Itse akti tietysti on jo pettämistä ja sitten se on jo pahemmanlaatuista kun se jatkuu pitkään ja sivusuhteena.
jos kerran pettää voi kuvitella et kumppani sallii toisenkin kerran ja kolmannen...ihan miten vaan
sinulle kyllä vaikeuksia. Liian pitkä lista.
olla liian puritaani ja tiukkapipo, mutta flirttiin ei mielestäni kyllä halailu ja pussailu kuulu. Ei tosin pettämiseenkään.
Eikös kaikki se ole pettämistä, ainakin jollain tasolla, mitä et voi/halua kertoa kumppanillesi?
Eli jos säädät jotain miehen/naisen kanssa, etkä ole valmis kertomaan siitä kumppanillesi, sitä minä pidän pettämisenä.
täysin samaa mieltä kanssasi!!! Jos tekemisistään ei pysty kertoon niissä on silloin jotain..
kaikki ole pettämistä mitä ei voi tai halua puolisolle kertoa. Ei kumppani ole kuin rippi-isä, jolle tunnustetaan KAIKKI ja yhdessä pohditaan onko se oikein vai väärin. Lapsellista ajatella noin.Kyllä aikuisen ihmisen pitää itse pystyä päättämään mitä tekee ja mitä kertoo.
Mielestäni flirttailu ei ole vielä pettämistä, mutta tietysti se loukkaa puolisoa jos paljastuu. Siinä vaiheessa kun siirrytään vihjailusta tekoihin ylitetään mielestäni raja. Joka väittä ettei koskaan ole miettinyt seksistä muiden kanssa valehtelee... Ainakin miehillä "se" pyörii mielessä kokoajan, mutta välttämättä se ei johda koskaan mihinkään fyysiseen kontaktiin. Pitäisin rajana fyysistä kontaktia.
Sinäpäs sen sanoit! :)
Minä olen joskus mietiskellyt, että mikä on pettämistä ja mikä ei ja nyt se löytyi! :)
Kiitos! :)
jos kaikki osapuolet tietävät missä mennään, eikä suurempaa erimielisyyttä asioiden kulusta ilmene, niin kysymyksessä ei ole pettäminen?
mielestä raja kulkee suutelussa. Puhuttiin asia selväksi Rakkaan kanssa kun alettiin seurustella. Näin on helpompaa, ei tule kummallekaan epäselviä tilanteita, kun pelisäännöt on selvät.
Toi kuulosti tosi hyvältä! Kun ihmisillä on niin joustavat käsitykset pettämisestä, niin eiköhän se asia kannata määritellä sen oman kumppanin kanssa. Ei tosiaan tule mokailtua, kun asiat on puhuttu selviksi!
pelisäännöt eivät estä epäselviä tilanteita.
Niinkö teillä? :)
vain muistutus todellisuudesta. Nämä nuoret täällä pohtivat usein aivan toisarvoisia asioita kuten tätä pettämisen rajaa. Eihän se raja yleensä ongelma ole vaan se mitä sitten tehdään kun jotain sen ylittävää todella tapahtuu! Olisikin huikean tärkeää pohtia sitä mitä itse tekisi jos toinen olisi uskoton.
..voit tietää koska rajat on ylitetty, jos niistä ei ole yhteisesti sovittu? Olemme keskustelleet myös siitä, mitä tapahtuu, jos jompikumpi ylittää sovitun rajan. Todellisuus on
asioiden yhteistä pohdintaa ja toisen mielipiteen kunnioittamista, vaikka kyseessä olisi kuinka arka aihe tahansa.
sen tietää milloin on uskoton, eikö vain? Ei siinä sen kummempaa tarvitse sopia.
Pettää voi ainostaan luottamuksellisessa suhteessa. On siis oltava selvää, että molemmat ovat sitoutuneet/suostuneet olemaan toisilleen uskollisia. Kun tästä ollaan selvillä, niin silloin voi vasta todella pettää. Mutta missä menee raja?
Mies ja nainen voivat toki solmia vapaasti ystävyyssuhteita sekä omaan että vastakkaiseen sukupuoleen. Ystävää saa halata, lohduttaa, koskettaa, ja on tapana, että henkilöt voivat antaa suukonkin, mutta eivät suudelmaa, eivätkä he saa olla sukupuoliyhteydessä. Henkilön, joka on ystävä vastakkaisen sukupuolen kanssa, on tehtävä itselleen selväksi, että onko suhde todella ystävyyden pohjalle perustuva vaiko jotain muuta.
Entä onko flirttailu hyväksyttävää?
Jos mies ja nainen välittävät toisistaan, niin ei ole mitään syytä flirttailla kenenkään vieraan kanssa. Tämä on mielestäni lievää pettämistä eli pettämistä siinä missä muukin. Suhdetta ei kuitenkaan näin pienestä kannata katkaista. Molempien on vain sovittava säännöistä ja pidettävä niistä kiinni. Jos sääntöjä kuitenkin edelleen laiminlyödään, niin sitä voidaan pitää suuremmalla asteikolla pettämisenä ja suhde voidaan lopettaa.
Toimiva suhde edellyttää avointa rehellisyyttä. Valehtelu on törkeää pettämistä ja valehteluna voidaan pitää myös asioiden salailua.
Mitä tahansa suhteeseen sitoutunut/suostunut tekeekin, niin hänen on aina oltava 1)rehellinen 2)uskollinen 3)luotettava, jos näitä laiminlyödään, niin se on pettämistä.
Minä olen sitten varmaan teidän kaikkien mielestä tiukkapipo, mutta minusta pettämistä on kaikki seksuaalissävytteinen kanssakäyminen muiden kuin oman partnerin kanssa. Flirttaileminen on ihan ok, jos se pysyy hyvän maun rajoissa, mutta oikeaoppiseen flirttailuun ei kuulu minkäänasteiset kosketukset. Flirttailu on harmitonta vihjailevaa huulenheittoa tuttujen kesken tai silmäniskuja ja hymyjä, mutta ei muuta.
Kukaan ei ole vielä koskaan ymmärtänyt tätä minun teoriaani, mutta ehkäpä nyt... :)
Mielestäni on parempi vaihtoehto, että mieheni baari-illan jälkeen menisi sänkyyn toisen naisen kanssa yhtenä yönä kuin että hän vaikka useita viikoja tekstailisi jonkun kanssa ja tapailisi vaikkei mitään periaatteessa tapahtuisikaan...
Yleensä yhden yön jutuissa ei juurikaan ole tunteita toista kohtaan vaan kaikki on vaan fyysistä... Muussa tapauksessa yleensäkin on muutakin kuin vaan fyysisiä tuntemuksia...
En minä tätä teoriaani sille kuitenkaan perusta, että minä hyväksyisin pettämisen kunhan se vaan on fyysistä - pettäminen on aina pettämistä!
Ymmärsikö joku mitä minä haen tällä takaa? :)
Minun mielestäni taas pettämistä on ennenkaikkea seksi toisen kanssa. Tosin ei sekään enää kolahtaisi niin kovaa kuin joskus aikoinaan.
Joku taisi tuossa mainitakin, että jättäminen on pettämistä pahimmillaan. Omasta mielestäni myös kimppaseksiehdotus olisi pahempaa pettämistä kuin seksi toisen kanssa. Jopa niin että taitaisin harkita avioeroa sen vuoksi!