Mahdankohan rakastaa naistani enään? Avopuolisoni on lihonut muutaman vuoden aikana todella paljon(ennen n.65kg nyt yli 100kg) ja tämä on minulle suuri ongelma. En halua häntä enään, pelkkä alastomana näkeminenkin oksettaa. Ei huvita käydä yhdessä missään kun häpeän häntä. Yksinkertaisesti koko suhde on kuihtumassa minun puoleltani näiden "läskien" takia. Naisellani ei näy olevan halua laihtua...olen yrittänyt tarjota lenkkiseuraa yms. ei auta. Onko tässä nyt erottava jos ei pysty rakastamaan kumppania sellaisena kuin hän on? Onko suhteessa toisella osapuolella oikeus lakata huolehtimasta omasta ulkonäöstä ja silti vaatia kumppanilta ainutkertaista rakkautta?
large eukko
kotona.
373872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 37
Vanhimmat
päätöksen suuntaan tai toiseen voit tehdä vain sinä itse.
Toisaalta ymmärrän sinua ja toisaalta en.
Olette muuttaneet yhteen ja sitoutuneet toisiinsa.. minusta on vähän hälmöä kuvitella, että kumppani pysyy vuodesta toiseen samannäköisena ja heti kun muutosta tulee, niin ollaan sulkemassa ovea nenän edestä.
Mutta ymmärrän täysin, että pettymys on kova, kun naisesi on muuttunut huomattavasti.. 65:stä 100, se on paljon.
"Onko tässä nyt erottava jos ei pysty rakastamaan kumppania sellaisena kuin hän on?"
Ymmärsit oikein, on erottava jos toinen ei miellytä.
"Onko suhteessa toisella osapuolella oikeus lakata huolehtimasta omasta ulkonäöstä ja silti vaatia kumppanilta ainutkertaista rakkautta?"
On täysi oikeus vaatia sitä rakkautta.. mutta on enemmän kuin hyvä, jos pitää itsestään huolta, eikä luota vain siihen, että yhdessä pysytään oli mikä oli.
Hän nyt olettaa, että sinä häntä rakastat.. kannattaa kertoa millainen olet.
Sinä et ansaitse häntä.
että tämä lihonnut nainen arvostaa itseään? Se olisi täydellinen tilastoharha, eikä edes teoriassa mahdollista.
Tästä seuraa suhteeseen niin paljon negatiivista sen takia, koska nainen ei arvosta itseään, niin ei kyllä pysty arvostamaan ketään muutakaan, heikko itsetunto, joka puretaan kumppaniin ym. ym. ym.
Herää sinäkin ajattelemaan asioita kokonaisuutena, äläkä yritä nyhvertää sivujuonteissa.
Huono kohtelu, arvostuksen puute, empatian puute, haukkuminen, tappeleminen, huonot kemiat, rakkaudettomuus..., lihottavat.
sitä hakee rakkautta ja lohtua ruuasta. Jos miehet palvoisivat naisiaan, niin me kaikki olisimme hoikkia.
nyt oikeasti.
tässä tuli jälleen yksi loistava selitys..naisilla ei kikat lopu. jos ei itsensä kusettaminen auta, niin kusetetaa lisää.
tarvitsisi masennuslääkkeitä. kun tunget paskaa naamaasi ja jätät urheilun pois...et saa mistään mitää hyvänolon fiilistä kuin paskaruoasta...hetkellisesti. endorfiini tuottaa hyvänolontunnetta ja sitä saa urheilusta, kaikille miesten syyllistäjille tiedoksi...ihmiset syö itsensä masennuksiin
laitetaan vaan toisen syyksi kun itse haluaa olla läsähtänyt läskiläjä. Miksi sitten et lihonut jo ennen tätä miestä? Jos olit rakastettu ja hoikka ennen häntä, miksi helvetissä vaihdoit?
Myöntäkää läskit edes että olet syömisaddikteja - sairaita, älkääkä syyttäkö muita.
palvomisen aihetta on naisessa joka ei edes ota vastuuta omasta rungostaan???
mahtaa sua rakastaa? Veikkaisin että abt 5000 kalorin verran, mikä tarkoittaa painossa melkein kiloa lisää. No juu onhan sussa sit tietty taas kilo enemmän rakastettavaa... Voi vee että ootte naurettavia.
Kyllähän minä naistani palvoin kun hän oli hoikassa kunnossa mutta niin vaan rupsahti ko kihloihin mentiin ja yhteen muutettiin. Ahdistaa nämä vihjailut että naiseni ylipaino on jollain tavalla minun syytäni.
Eivät kaikki naiset joilla on hyvä mies, ole laihoja, kyllä kyse on omasta yrityksestä pysyä kuosissa! Vaikka ei haluaisi miestään miellyttääkseen pysyä hoikkana, niin luulisi että ainakin itseään varten. Normaalipainoisuus on useimmiten ihan oma valinta ja vaatii työtä ja vaivaa, eikä ole mikään taivaasta lankeava lahja. Niinhän se suomalaisilla naisilla (ja soveltuvin osin miehillä) menee, että 10 kg/raskaus ja muutenkin 1 kg/vuosi. Ihminen lihoo iän myötä kun aineenvaihdunta hidastuu, vaikka söisi saman verran kuin nuorempana. Tilannetta pitää tsekkailla peilin edessä viikoittain, jos haluaa pysyä hoikkana ja jokaista syötyä kotipitsaa vastaavasti pitää kevyemmän ruuan päivä. Moni nainen ajattelee raskauden aikana, että "Ihanaa, nyt saa syödä kahden edestä!" ja vetää suklaata hyvällä omallatunnolla. Raskauden jälkeen on 10-15 kg ylipainoa, mutta herkuttelu jatkuu, sillä "imetysaikana ei saa laihduttaa". Se unohtuu, että terveellinen ruokavalio ei ole kielletty imetysaikana ja lisää lihominen ei kuulu myöskään imetysaikaan...
Loppujen lopuksi tässä on kyse pelkästään siitä, mitä kukakin pitää tärkeänä. Jos painolla ei ole väliä, niin sitten ei ole. Parisuhteessa minusta pitäisi kyllä huomioida sitä toistakin osapuolta puolin jos toisin. Lihomisesta kannattaisi puhua jo liiton alussa, että mikä painoarvo sillä on suhteessa. Yhdessä voidaan myös pyrkiä pitämään ruokavalio terveellisenä. Ei siinä auta mikään liikunta, jos (arki)ruokavalio koostuu kermaperunoista, pitsasta ja suklaakekseistä.
Se on vielä sanottava, että naisen on todella paljon vaikeampi pysyä hoikkana kuin miehen. Naisissahan on valtavan paljon enemmän rasvaa kuin miehissä ja naisten elimistö on oikein suunniteltu keräämään rasvaa (esihistoriallinen tilanne, että olisi mistä ottaa kun ruokaa ei ole ja on lapsi imetettävänä). Onhan se epäreilua, että vieressä mies vetaisee kokonaisen pitsan, eikä näy missään, kun taas minä syön puolikkaan ja jo pullistaa mahan kohdalta. Mutta näillä eväillä on mentävä eteenpäin...
Tässä on nyt yhden entisen läskin aviovaimon omakohtainen kokemus. Olin vajaa 3kymppiseen asti aktiiviliikkuja, jonka kroppa kävi terveellisellä perusruualla. Olin timmissä iskukunnossa ennen kuin semmoinen oli edes nk. muotia, energinen ja lähes jatkuvassa liikkeessä monipuolisesti. Seuraelämä oli vilkasta ja sopi hyvin luonteelleni. Sitten tuli avioliiton ja perheen perustamisen aika. Miehen työ oli sellaista, joka vei pitkille työmatkoille ja kotivastuu jäi pääosin minulle. Kun lapset olivat pieniä, meni päivät töissä ja illat lasten kanssa kotona. Yksin ulos lähteminen vaati aina erityisjärjestelyjä ja ne piti rajoittaa minimiin, koska en halunnut jatkuvasti pyytää lapsenvahtia. Tässä se lihomisen alku sitten oli. Ruokahalu oli tietysti entisensä ja kaikenlainen lohtusyöminenkin alkoi houkuttaa. Kiloja alkoi kertyä kuin varkain ja löysät kuminauhavyötäröt eivät antaneet tarvittavia hälytysmerkkejä. Mihinkäs sitä nyt kotihiiri mitään tyköistuvia vaatteita tarvitsi :) Kaikki muut arkiset asiat olivat tärkeämpiä kuin omasta kropasta huolehtiminen.
No, sitten alkoi avioliittokin rakoilla, kun ei ollut sitä yhteistä aikaa ja alettiin muutenkin etääntyä kertakaikkisesti. Kai se mieskin alkoi maailmalla kulkeissaan vilkuilla hoikkia sinnkkunaisia, ei kyllä minule koskaa mitään kiloistani kuittallut, mutta... Ero siitä sitten tuli ja kun lapsetkin on jo isompia, alkoi mulle ihan uusi elämä. Tai voisko sanoa, että sain oman entisen elämäni takaisin. Mulla oli yht'äkkiä aikaa ja ajatuksen vapautta itselleni. Tiesin hyvin kuinka kunto lähtee nousuun ja kilot kariseen. Siispä aloitin säännöllisen ja tavoitteellisen liikunnan ja ruokaremontin. Nyt on lähes 30 kg muisto vain ja voin sekä henkisesti että fyysisesti lähes yhtä hyvin kuin alle 3kymppisenä; ei edes nahka roiku eikä rypyt vaivaa :) Itsestään tämä ei ole tullut, vaan se vaatii paljon työtä ja vielä enemmän omaa vapaa-aikaa.
Voisin melkein sanoa, että avioliitto ei sopinut minulle paitsi, että siitä on tuloksena ihanat lapset. Tytär juuri sanoikin leikillään, että äiti, älä vaan koskaan mene enää naimisiin. No, saa nähdä, jos vaikka löytyis reipas urheilumies tuolta pyörätieltä.
Miehet syövät enemmän, koska heillä kuluu paljon enemmän energiaa pelkkiin perustoimintoihin. Tämän lisäksi miehet yleensä vielä harrastavat enemmän fyysista toimintaa. Esim mies kantaa kaikki kamat. Tämän lisäksi urheilua kavereiden kanssa.
Lihas kuluttaa paljon enemmän energiaa (ihan levossakin) kuin rasvakudos. Se on fakta, että miehet saavat syödä enemmän lihoakseen (vaikka olisivat samankokoisia kuin naiset) ja myös laihtuminen on heille helpompaa kuin naisille. Kysy vaikka painonvartijoista jos et usko.
Ei tästä asioiden tilasta voi tietenkään miehiä syyttää, mutta teidän olisi hyvä tiedostaa tilanne, kun kommentoitte naisten ylipainoa.
P.s. Minä olen normaalipainoinen, joten tämä ei ole mikään henkilökohtainen puolustuspuhe. Kannatan ehdottomasti normaalipainoisena pysyttelemistä kummallekin sukupuolelle.
kyse siltikin ole muusta kuin omasta saamattomuudesta.
läskeillä on paha tapa syyttä kaikkea ja kaikkia omasta löysyydestään. eikö se rasvakudos kannata muuttaa lihakseksi naisen näkökulmasta katsottuna..vai kannattaako jatkaa selittelyä.
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta roikkua epätyydyttävässä suhteessa, sinulla on oikeus itseäsi tyydyttävään elämään. Vastuuta omista syömisistä ei myöskään voi sysätä toisen harteille; kukaan normaali ihminen ei tässä maassa ole pakkoruokinnassa vaan kaikki ruoka menee kurkusta alas oman käden ja päätöksen kautta. Naisesi tietää myös hyvin, tai ainakin hänen pitäisi tietää, että lösäyttämällä ulkonäkönsä hän riskeeraa suhteensa mieheen, ja myös tulevat suhteet.
Jätä se laardi ja hanki oman tasoisesi nainen.
Rakastava ihminen olisi jo aikaa sitten huolestunut rakkaassaan tapahtuvasta negatiivisesta muutoksesta, joka näkyi varmasti niin ajatusten kuin tekojenkin tasolla. Rakastava ihminen olisi alkanut selvittää mikä sitä puolisoa vaivaa, katsonut peiliin, että teenkö itse jotakin väärin rakastajana ja puolisona, koska rakkaani on yhtäkkiä täysin välinpitämätön itseään kohtaan.
Rakastava ihminen olisi tehnyt kaikkensa, että olisi saanut rakkaansa avautumaan itsetutkiskeluun.
Rakastava ihminen ei jätä rakkautensa kohdetta yksin eikä käänny häntä vastaan, vaan yrittää haastaa itsensäkin muuttumaan toisessa tapahtuneen muutoksen myötä, ettei ainakaan ymmärtämättömyys ole se voima joka vie eri suuntiin.
läskiläjä. Mitä vaan että saisi mättää lisää ja silti syyllistää toisen pysymään vierssä sitä katselemassa.
Alkuperäiselle: Älä ihmeessä ota omille niskoillesi moista itsensä tuhoamista. Ei ainakaan johdu sinusta. Ei vaan mitään ryhtiä ihmisessä eikä arvostusta sinua tai suhdettanne kohtaan. Paskat välittää siitä miltä näyttää silmissäsi ja ajan mittaan tuo piittaamattomuus alkaa näkyä muissakin teoissa. Pakene.
Totuus on se,että jos se ei suostu muuttumaan ni lähe kävelemään.
Sanoo siihen tän palstan ääliöt mitä tahansa.
Kukaan ei ansaitse itselleen terveyttään pilaavaa välinpitämätöntä kumppania,joka pilaa oman elämänsä lisäksi kumppaninsakin elämän.
Jos rakastaa toista ni huolehtii myös itsestään.
Ugh.
Rakkauttahan on hyljätä ihminen viimeistäänkin sen jälkeen, kun se on tuottanut pettymyksen. Itsensä lihottaminen on aina tietoinen valinta, tahallista ilkeyden tekemistä sille hoikemmalle puolisoraukalle. Lihonut ihminen on laiska vätys, tyhmä loinen, joka laskee puolisonsakin osakkeita kaikilla mahdollisilla markkinoilla. Yksikään lihonut puoliso ei siis ansaitse ainakaan kenenkään rakkautta! Lihonut ihminen on täysin toivoton tapaus, lopullisesti menetetty yksilö, johon ei kannata kenenkään uhrata enää yhtään mitään.
Tai pannaan vielä paremmaksi: lihoneet puolisot pitää likvitoida. Mitä iloa sellaisista ihmisistä on enää kenellekään, joten miksi ei saman tien hävitetä niitä pois rumentamasta katukuvaa ja pilaamasta avioliittoja ja toisten ihmisten elämää.
Kun lähdet lätkimään ja jätät sen ruman ongelman taaksesi, niin olet onnellisempi mies. Löydät takuulla uuden 65 kiloisen, joka ei varmasti liho eikä siten aiheuta sinulle ylimääräistä päänvaivaa, murhetta ja häpeää. Olet ansainnut paremman ja elämä hymyilee jälleen.
Jos rakastaa toista ni huolehtii myös itsestään.
Lihomiseen voi olla niin monta syytä, kun on ihmistä, mm. ruuanlaitto, stressi, geenit, hormoonit, aineenvaihdunta, perinteinen ruokavalio, huono ruokavalio, elintavat, sairaudet, lääkkeet, vammat, ihmisen esineellistäminen, rakkaudettomuuus, alistuminen narsistien manipulaatioon,...Joskus miehet ovat niitä perheen suurimpia ja vaativimpia lapsia, eikä suinkaan henkisellä tasolla yhteistyötä puolison kanssa tekeviä ja toisiaan tukevia aikuisia henkilöitä sekä myötä että vastamäissä.
Jeps..minä olen täydellinen aviomies.Myös vaimon mielestä.Mitään hän ei muuttaisi tällä hetkellä.
Kun lopetin vielä tupakoinnin,niin vikoja on vaikea löytää.
Sellaista meillä.
Itse lihoin 20 kg/9kk aineenvaihduntahäiriön takia. Siis 53 kg -> 73 kg. Mieheni ei ole minua jättämässä, kyllä ne kilot lähtevät, kun saadaan lääkitys kohdilleen.
Inhoan noita laiska, tyhmä, ym. stereotypioita. Sinusta ansaitsisin kuolemanrangaistuksen? Erikoinen näkökulma, tosin suomalainen oikeuslaitos ja länsimainen lääketiede eivät ole samaa mieltä.
Siis suomalainen oikeuslaitos,sekä länsimainen lääketiede eivät ole kuolemanrangaistuksen kannalla lihoamistapauksissa?
Mukavaa kun valaisit meitä,että näin on..suurin osa ei sitä varmaan tiennytkään.
"joten miksi ei saman tien hävitetä niitä pois rumentamasta katukuvaa "
...totta! ja varsinkin nyt kun ilmat lämpenee ni nää ryhvävalaat suorastaan sattuu silmiin! X)
älkää olko tosikkoja.... ;)
puolta.
Olen kuullut sanottavan, että semmoiset vaimot lihoo, jotka ei saa kunnon seksiä. Pettyneenä surkeaan sänkyelämään on pakko vetää lohturuokaa, että edes vähän tekis nannaa. Vieraisiinkaan ei oikein ole lupa mennä. Kunnon panomiehillä on yleensä hoikat ja hyväntuuliset rouvat. Tällä silmällä on virkistävää seurata pariskuntia kaupungin vilinässä.
Jos siis rakastaa toista, nai sitä ja pitää tyytyväisenä, ettei puolison tartte syödä itteensä muodottomaksi.
Mitäs me muuten tehdään niille äijille, jotka on lihottaneet itsensä muodotomiksi? Niitähän on tässä maassa enemmän kuin ylipainoisia naisia.
Ja jos ei huolehdi itsestään, ei kykene huolehtimaan toisestakaan.
Naisesi välittää vain itsestään eikä siten voi välittää sinusta pätkän vertaa.
Joten ulos vaan moinen hyväksikäyttäjä.
mikä itsekeskeinen ääliö sä oot.
Joo, jätä se, voihan olla, että seuraava akkasi ei lihokaan, mut voi olla et lihookin, mut sähän voit aina vaihtaa...
Ei helvetti miten yksinkertaista ajattelua.
jos nyt oot ihan rehellinen itsellesi ja mietit tarkemmin niin etköhän myös häpeä liikuskella muijas kanssa kun muija on niinku supersizebitch!! siis sen lisäks ettet halua nussia sitä ja meinaat laatata kun näet hänet alasti (oikeestiki siitä on seksuaalinen viehätys kaukana ku mietit et sen muijan päälle pitäis kiivetä!!) kerro muijalle suoraan iljetyksen tunteistas ku muija painaa niinku teurasjäte ja haluut slimmimmän pimun itselles!! mietipäs jos se muija ois paksuna ja synnyttäis kersan nii vastahan se läski oiski!! pelasta siis itsesi vielä kun voit!!
On aina ollut kovin ongelmia syömiseni kanssa (olen mies) eikä siinä aina kumppanin toiveet ja sanomiset tee mitään ihmeparantumista. Kyse on jostain paljon syvemmästä asiasta.
Kovin rakkaudettomalta kuulostat jos hänet jätät näin. Toisaalta ei toista voi aina pelastaakaan. Ehdotan että puhut asiasta suoraan ja leikit vähän psykoterapeuttia. Miksi hän syö. Yritä auttaa häntä arvostamaan itseäään. Voi olla hyvin vaikeaa, mutta älä jätä häntä silloin kun hän on heikoimmillaan.
Puhut asiaa mies! Hoikkana pysyminen vaatii useimmilta ihmisiltä työtä ja niitä asioita voi varovasti yrittää selvitellä, mitkä lisäävät syömisen tarvetta tai vievät energiaa terveellisten elämäntapojen noudattamiselta. En kyllä tiedä onko asiaa mahdollista edistää, jos kyselijällä on valmiiksi noin vihamielissävytteinen asenne kuin ketjun aloittajalla.
-ei paino ole ihmisen tärkein ominaisuus (vaikka haluaisinkin olla mieluummin laiha kuin lihava)
-en ole vastuussa omasta lihomisestani
-jos lihon, se johtuu geeneistä/lapsuudesta/parisuhteesta/raskaudesta
-en olisi näin lihava, jos minulla olisi aikaa harrastaa liikuntaa, mutta kun minä olen aina vain täällä kotona
-minä en saa syödä paljon mitään (paitsi suklaata) ja lihon silti
))huokaus((
jaksaa selittää, mutta ei tee mitään... ilmankos on niin läski!
Okei, mä olen ylipainoinen, mutta omasta mielestäni normaalin näköinen. Mistä tää johtuu?
Mua on ikuisesti haukuttu painoni takia, tosin ihmiset lopettivat sen yläasteen jälkeen. Syitä en tiedä, mutta mulle se oli yksi hailee, mitä ne ajattelivat. Samanlaista elämää olen elänyt kuin "normaalit" ihmiset.
Sanotaanko näin, että aloittajalla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka moni lihava todella oikeasti ajattelee olevansa ylipainoinen. Sanotaanko, että meissä "läskeissä" on paljon niitä, jotka ovat onnellisia siinä, missä ovat.
Ja tietysti sä kuvittelet, hyvä aloittaja, nyt, että syön suruuni, ahmin kamalaan ähkyyn, yritän yrjötä vessanpöntöllä tuntemani huonon omatunnon takia, koska en tuu mielestäni koskaan saamaan miestä kun oon näin yrjöttävä.
Mutta, etukäteen sanottuna, jos noin ajattelet, ajattelu on valitettavan väärin.
Itse yritän pysytellä tässä painossa lähinnä siksi, että terveysriskit pysyttelisivät poissa. Kuten sydänvaivat ja muu sellainen.
Mulla on poikaystävä, joka haluaa olla "timmi", mutta sitä ei kiinnosta, haluanko mä olla sitä, sen mielestä pyöreät naiset on nätimpiä kuin hoikat. Eikä sillä ole aivoissa vikaa, toisin kuin joillain miehillä, jotka aikanaan käskivät mua laihduttamaan, jotta "pääsisin" niiden tyttöystäväksi.
Annoinpa niiden tietää, että siinä vaiheessa niiden paikka mun poikaystävänä oli iäksi menetetty (useimmat tulivat katumaan sanojaan jälkeenpäin ja osa pyysi treffeillekin).
Tää ei ole tarua, jolla mä "saisin itelleni selitettyä miksi oon läski ja epänormaali", vaan täyttä totta.
Jos naisesi ei sulle kelpaa sellaisena kuin se on, anna sen heivata sut. Se ansaitsee takuulla parempaa kuin sinä. Etkö sä tiennyt, että jokainen on samanarvoinen. Mä en edes uskalla kysyä, mitä sä ajattelisit jälkeenjääneistä, homoseksuaaleista tai fyysisesti kehitysvammaisista.
Mutta joo. Tässä mun mielipide muiden joukossa. Olkoon jokainen sitä, mitä on, kunhan eivät ala mulle mielipiteitään tyrkyttämään. Tää laihuusintoilu on saanu ihmiset vain sokeiksi - jokainen kai itse tietää, miten se hyvä olo tulee. Ja tiedoksi, vaikkei se kenellekään kuulu: mulla se ei tule ylensyönnistä.
Ei sen puoleen kyllä liikkumisestakaan.