I:stä vaihetta on kestänyt pari kolme kk. Haikea fiilis. Mietin yhä, voisiko uusi alku olla mahdollinen. mies on sanonut että ei. mikä minua vaivaa, kun en miehen sanomisista huolimatta osaa päästää mahdollisuutta menemään, vaan olen yhä toivoon takertunut??
rakastan
vieläkin
1813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eihän sinua mikään vaivaa. Tunteita ei voi ohittaa, ei vaikka kuinka yrittäisi. Elämähän olisi yksinkertaista, jos järkeilemällä asioita voisi käsitellä. Voi kuinka joskus toivoo että voisi itselleen sanoa että tänään rakastan ja tänään en rakasta. Laskee kun päivänkakkaran lehtiä...
Huolissasi sinun minun mielestäni pitäisi olla, jos ei tunnu missään. Toista ei voi omistaa, anna itsellesi aikaa tottua asiaan. Vanha fraasi 'aika parantaa' on totta. Elä tässä hetkessä ja ole hyvä itsellesi, se riittää.