liian väsynyt

Parisuhde tuntuu rankalta (ei väkivaltaa) mutta puhumattomuus, kylmyys, välinpitämättömyys vallitsevat, olo on jokapäivä onneton ja surumielinen, jokainen aamu herätessäni mietin onko suhde oikea minulle..en jaksa, en jaksa enää mitään..kunpa joku tietäisi mitä tehdä..voiko väärän suhteen aavistaa..
61019
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sina latelet kaiken jo valmiiksi poydalle, siina tuli roppakaupalla syita joista jo yksikin riittaisi parisuhteen jo eiliseen lopettamiseen.

Äänestä
  • suhteessa pitää olla onnellinen, jos tuntee itsensä onnettomaksi ja surulliseksi, niin mitä järkeä kiduttaa itseään enempää?

    Äänestä

Kyllä, väärän suhteen tuntee kyllä itsessään. Kuulostaa siltä ettet todella voi kovin hyvin. Voisitko paremmin, jos olisit yksin? Rakastatko häntä vielä, tunnetko etäisyyden hetkinä kaipausta vai helpotusta? Pystyttekö puhumaan asioista lainkaan? Jos olette toisillenne tärkeitä ja molemmilla on halua jatkaa SEKÄ halua selvitellä asioita ja nähdä vaivaa sen eteen, on toivoa yhteisestä tulevaisuudesta. Muussa tapauksessa sinun on parasta hankkia voimia muilta elämänaluieilta ja valmistautua eroon. Toivon jaksamista!

Äänestä
  • en tosiaan voi hyvin tässä suhteessa tällähetkellä. etäisyyden aikana oloni on helpottunut, mutta tunnen myös kaipausta. pelkään menettäväni miehen kuolemalle, rakastan häntä läheisrakkauden muodossa, haluaisin romanttistakin rakkautta välillemme,olen ihan umpikujassa, ja kylmyys välillämme kasvaa, mutta olen läheisriippuvainen, joten en osaa olla yksinkään, se ahdistaa :( puhuminen on vaikeaa, emme puhu juuri mistään, koska se ei johda kuulema mihinkään, ja olen vaan samoja asioita jankuttava nainen. minulla on paha olo, haluaisin selvittää asiat, keskustella, mutta mieheni ei, hänestä asiat kai on parempi jättää kohtaamatta, ahdistaa ja itkettää tämä tilanne! kiitos vanha6 kannustuksesta muutokseen :)kun saisi voimia tehdä jonkun päätöksen ja tietäisi mikä on hyväksi.

    Äänestä

  • kirjoituksesta kirjoitti:

    en tosiaan voi hyvin tässä suhteessa tällähetkellä. etäisyyden aikana oloni on helpottunut, mutta tunnen myös kaipausta. pelkään menettäväni miehen kuolemalle, rakastan häntä läheisrakkauden muodossa, haluaisin romanttistakin rakkautta välillemme,olen ihan umpikujassa, ja kylmyys välillämme kasvaa, mutta olen läheisriippuvainen, joten en osaa olla yksinkään, se ahdistaa :( puhuminen on vaikeaa, emme puhu juuri mistään, koska se ei johda kuulema mihinkään, ja olen vaan samoja asioita jankuttava nainen. minulla on paha olo, haluaisin selvittää asiat, keskustella, mutta mieheni ei, hänestä asiat kai on parempi jättää kohtaamatta, ahdistaa ja itkettää tämä tilanne! kiitos vanha6 kannustuksesta muutokseen :)kun saisi voimia tehdä jonkun päätöksen ja tietäisi mikä on hyväksi.

    Ehdota miehellesi taukoa, syteen tai saveen!

    Äänestä

  • kirjoituksesta kirjoitti:

    en tosiaan voi hyvin tässä suhteessa tällähetkellä. etäisyyden aikana oloni on helpottunut, mutta tunnen myös kaipausta. pelkään menettäväni miehen kuolemalle, rakastan häntä läheisrakkauden muodossa, haluaisin romanttistakin rakkautta välillemme,olen ihan umpikujassa, ja kylmyys välillämme kasvaa, mutta olen läheisriippuvainen, joten en osaa olla yksinkään, se ahdistaa :( puhuminen on vaikeaa, emme puhu juuri mistään, koska se ei johda kuulema mihinkään, ja olen vaan samoja asioita jankuttava nainen. minulla on paha olo, haluaisin selvittää asiat, keskustella, mutta mieheni ei, hänestä asiat kai on parempi jättää kohtaamatta, ahdistaa ja itkettää tämä tilanne! kiitos vanha6 kannustuksesta muutokseen :)kun saisi voimia tehdä jonkun päätöksen ja tietäisi mikä on hyväksi.

    Oletko jo hakenut ammattiapua? Jos olet kovasti ahdistunut, voisit pyrkiä mielenterveystoimistoon, tai jos opiskelet niin vastaavaan paikkaan opinahjosi kautta. Jos yhdessä vielä yrittäisitte suhdetta korjata, niin kirkon perheasianneuvottelukeskus voisi olla yksi paikka -käsittääkseni maksuton. Jos teillä on lapsia, voisitte päästä myös perheneuvolaan. Ystävät ja muut elämänalueet kuten harrastukset olisivat varmaan tärkeitä tilanteessasi.
    Kuulostaa kyllä huolestuttavalta, varsinkin jos ymmärsin oikein, että miehesi on itsemurha-altis. Sittenhän sinä et olekaan ainoa riippuvainen suhteessanne.. mikä ei tietysti tee tilannettanne yhtään helpommaksi. Koita kaikin tavoin vahvistaa itseäsi, tee kaikkea mikä on itsellesi mukavaa. Ja keskusteluyhteyden vaaliminen mieheen olisi varmaan paikallaan, jos se vain tuntuu yhtään mahdolliselta. Älä jää yksin ahdistuksesi ja ahdistavan suhteesi kanssa!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


elämään kirjoitti:

Parisuhde tuntuu rankalta (ei väkivaltaa) mutta puhumattomuus, kylmyys, välinpitämättömyys vallitsevat, olo on jokapäivä onneton ja surumielinen, jokainen aamu herätessäni mietin onko suhde oikea minulle..en jaksa, en jaksa enää mitään..kunpa joku tietäisi mitä tehdä..voiko väärän suhteen aavistaa..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu