Kun sitä kuulee ja lukee, kuinka nainen on ihastunut miehen suuriin vahvan värisiin silmiin, mustaan paksuun tukkaan, vahvoihin leukaperiin, hymykuoppiin, aistikkaisiin huuliin... ja tietää, ettei itsellä ole mitään noista, niin se saa tajuamaan jotakin. Olen 25-v eikä tähän saakka yksikään nainen ole ihastunut minuun tai ainakaan tuonut sitä esille suoraan kertomalla tai eleillä vihjailemalla.
Pukeudun siististi ja peseydyn päivittäin. Olen harrastanut liikuntaa ja keho päästä alas päin on sen mukainen. Olen ollut oppilaitoksissa, kaupoissa, lenkkipoluilla, yökerhoissa sangen paljon. Vuosien varrella olen itse tehnyt vajaalle sadalle naiselle aloitteen, joka on torjuttu joka kerta. Ja ne kaikki olen tehnyt siis selvin päin.
Synnynnäinen ulkonäkö sen lopulta ratkaisee, kuinka naisten kanssa käy.
Pukeudun siististi ja peseydyn päivittäin. Olen harrastanut liikuntaa ja keho päästä alas päin on sen mukainen. Olen ollut oppilaitoksissa, kaupoissa, lenkkipoluilla, yökerhoissa sangen paljon. Vuosien varrella olen itse tehnyt vajaalle sadalle naiselle aloitteen, joka on torjuttu joka kerta. Ja ne kaikki olen tehnyt siis selvin päin.
Synnynnäinen ulkonäkö sen lopulta ratkaisee, kuinka naisten kanssa käy.
Vastaukset 8
Vanhimmat
paikkaansa. Asenne ratkasee ja olemus. Omasta kokemuksesta voin kertoa että jos olet hyvännäköinen jätkä niin se merkkaa yllättävän vähän. Jos menet juttelemaan naiselle liian nöyrällä asenteella, "selkä kyyryssä", ilman itseluottamusta. Et tällöin naista saa kiinnostumaan itsestäsi. Monet naiset aistii sen epävarmuuden.
Ei siis ulkonäkö, vaan olemus, kuten aikaisempi jo kirjoittikin. Tunnen parikin miestä, jotka ovat hyvin tavallisia tai jopa aika rujoja ulkonäöltään, mutta persoonaltaan niin mielettömiä ja kutkuttavan itsevarmoja sekä käytökseltään hurmaavan charmantteja, että naiset huomaavat heidät aina, minne menevätkään... ja muut miehet jatkuvasti sitten kyselevät meiltä naisilta, mikä näissä hurmureissa lopulta muka kiehtoo. Ulkonäkö on siis pikemminkin vain ydinasiaa eli itsevarmuutta korostava tekijä (= jos tunnet itsesi hyvännäköiseksi, olet heti itsevarmempi). Koeta siis tiedostaa hyvät puolesi, ole ylpeä niistä ja korosta niitä ja hanki sitä kautta käytökseesi luontevaa itsevarmuutta, niin aivan taatusti sinut huomataan.
Voi olla totta... Hyvännäköinen saa positiivista palautetta joka kasvattaa itsevarmuutta. Rumempaa hyljeksitään ja itsevarmuus ei kehity, vaan syntyy käsitys että ei kelpaa kellekään.
Kaikilla lienee alemmuudentunentta nuorena, mutta hyvännäköistä miestä naiset lähestyy ja sitä kautta tietoisuus omasta statuksesta kasvattaa itseluottamusta, mutta ruman näköistä miestä ei naiset noteeraa ja siitä seuraa alemmuuden tunne.
Naiset näkee tämän erilailla kuin miehet. Naiset sanovat tämän johtuvan itsevarmuudesta, miehet ulkonäöstä. Molemmat oikeassa, mutta ulkoäöstä tämä kehitys on peräisin. Sitä ei voine kiistää.
Toki on itsevarmoja rumia miehiä joilla käy myös flaksi, mutta ne on kuitenkin vähemmistönä.
Itsevarmuushan on asia jonka voi ottaa jääkaapista mukaan ennenkuin lähtee ulos....
Ehkä henkilö on epävarma itsestään naissuhteissa siitä syystä kun hänellä ei naissuhteita paljoa ole ollut. Ei se auta peilin edessä alkaa tuijottelemaan ja hokea itselle että "vittu mulla on hyvännäkönen vasen silmä, ai että mä oon komee" kun ei ole kelvannut haaskoillekkaan, niin ei sitä usko.
Eiköhän ne naiset itsessään ole parhaimpia miehen itsetunnon kohottajia, mutta eihän se auta näitä miesparkoja. Ei kukaan tuu tuolta pönkittämään egoasi vapaaehtoisesti, vielä vähemmän sen tekee nainen.
...kyllä hyvännäköset saa enemmän huomioo, mutta kyllä luonne kuitenkin ratkaisee kuka kiinnostaa ja kuka ei.
Ja kyllä se pätee toisinkin päin. Miehet kiinnostuu kauniista naisista.
Kukaan mies ei ollut kiinnostunut minusta (tai ainakaan osoittanut kiinnotustaan) viime kevääseen mennessä. En oo mikään missi, mutten oo rumakaan. Mää olin sillon hiljanen, ujo ja mulla oli huono itseluottmus.
Syksyllä alotin uudessa koulussa, sain helposti uusia kavereita ja mun itseluottamus parani huomattavasti. Tän kuluneen lukuvuoden aikana oon huomannu miesten kiinnostuneen musta.
Mielestäni tämä todistaa sen, että pelkkä ulkonäkö ei ratkaise kaikkea. Se miten käyttäytyy ja onko itseluottamusta vaikutaa asiaan.
Mitenköhän tämä löydetty itseluottamus on vaikuttanut asiaan?
Oletko istunut itsevarmemman näköisenä ja siten houkutellut kosiskelijoita?
Yleensä se kylläkin on mies joka joutuu aloitteen tekemään, se vaatii itseluottamusta, ei iskuyrityksen kohteena oleminen, se ei vaadi mitään muuta kuin avoimuutta tutustua toiseen ihmiseen.
...osunut kohdalle. Tunnen itseni joskus tositörpöksi, kun ihan fiksu mies yrittää iskeä, kun on tultu juttuun. Mutta jos sitä kemiaa ei vain ole välillä, niin ei juttu kaveruudesta mihinkään muutu...
Hakemalla ei kannata hakea, olet vielä niin nuori, että onni ei ole ehtinyt osua kohdalle.
Naiset haluavat miehen, joka juttelee mahdollisimman paljon pinnallisista asioista ja muutenkin koko ajan naisten asioista. Mutta totta tuokin, että naiset "vaistoavat" miehessä epävarmuuden ja mielellään käyttävät sitä myös hyväkseen. On kuitenkin kohtuutonta, että jos oikeasti on lähes sataa naista lähestynyt (varsinkin tässä pikkupaskamaassa) ja on aina saanut pakit. Mielestäni tuo "asenne"-kysymys on asetettu väärin päin. Naisilla sallitaan aina minkälainen asenne tahansa, mutta miehen pitää olla aina 100% varma joka asiassa, tai muuten "kemiat" eivät kohtaa (miksei naisen tarvitse muuttaa koskaan asennettaan?). Itse asiassa, jos miehen itsevarmuus (ja ulkonäkö) ovat korkealla, niin kemiat kohtaavat hänen ja LÄHES KENEN TAHANSA SUOMALAISEN NAISEN VÄLILLÄ, sillä nainen rakastuu GENEERISIIN piirteisiin, ei YKSILÖLLISIIN.