3 viikkoa erossa ja miehellä jo uusi

3 viikkoa sitten sanoin miehelleni että haluan erota, syynä hänen alkoholin käyttö ja siihen liittyvät "bonukset".
Alkuun kaikki meni ihan ok, halailtiin, pussailtiin ja ero tuntui jonkun 3.osapuolen ratkaisulta. Molemmat rakastetaan(tettiin) toisiamme, yhdessä vaan niin helvetin hankala olla. Hän ei olisi halunnut erota. Saatiin sovittua omaisuuden jaot yms. käytännön asiat.
No, hän sitten rupesi hukuttelemaan surujaan viinaan. On poissa kotoa todella paljon, kävi aamuisin hirveässä krapulassa suihkussa.. ja eikun baanalle. Rupesin sitten kyselemään, että joskos hänellä on jo joku uusi kun niin tiuhaan menossa. Kielsi, kielsi, kielsi.. 2päivää sitten hän kysyi että haluanko oikeasti tietää, (masokisti minä??) no totta helvetissä halusin.. Jo viikon hän on deittaillut työkaveriaan ja myös yhtä toista naista. ja juuri ennen "avautumistaan" hän oli tullut kotiin yöreissuiltaan, tilittänyt kuinka paljon rakastaa ja halaillut ja suukotellut. sitten meni pöydän toiselle puolelle istumaan ja täräytti uutiset.. alkuun olin että no sehän on hyvä että joku sinusta huolehtii, vaan nyt kun oon taas näitä juttuja kelaillu.. sehän tuli saatana suoraan sen toisen naisen sängystä minua pussailemaan.. OKSETTAA, KUVOTTAA.. kuinka joku voi olla tollanen sika?!
Kysyin häneltä äskettäin että kuinka noin voi tehdä?? vaan eipä mulla kuulemma ole mitään oikeutta hänen tekojaan tuomita.. juuuuu, vaan minun klähmimistä on!
Tiedän että aika parantaa. mutta kun siihen kuluu sitä aikaa niin pirun paljon... Onko kellä kokemusta vastaavasta yms. mulla on niin suuri kuvotus 24/7..
173022
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Sulle se varsinainen aarre on annettu.
Potkase ny likka se retku lopullisesti pellolle, äläkä anna sen enmpää sekottaa päätäs ja elämääs.
Näet sen jälkeen miten paljon on mahdollisuuksia ja ihmisiä maailma täynnä.
Äläkä ny ainakaan tollasen perään ala rääkymään, näethän ittekki ettei äijästä oo oikeen mihinkään. Hävekköön tommonen selkärangaton retku ja menköhön lopullisesti sun elämästä ilmaa pilaamasta.

Äänestä
  • en todellakaan sen perään haikaile! tässä vaan voimistuu tunne, että helvetin oikeen ratkasun oon tehny, olis pitäny tehä jo aikapäivää sitten. Takas en tuota työtöntä juoppoa ottas, jota oon kivirekenä saanut 7 vuotta perässäni vetää. Oma kämppä on jo tiedossa, mutta sinne pääsee vasta kuun lopusta.. tässä on siihen asti kärvisteltävä, koska tämä on edelleen myös minun koti, minä en täältä evakkoon tuota paskaa karkuun lähde! jos hänellä on hankalaa, menköön sen pillunsa luo!
    ja todellakin ymmärrän sen ettei mitään aikarajoja uuden löytämiselle ole, siitäkin yhdessä keskusteltiin sillon kun välit vielä oli '"hyvät" ja funtsittiin että on se varmaan sit aikanaan toiselle kova paikka.. tadaa, tässä sitä ollaan! vaan se minua oksettaa, kun kaveri toisen eukon pillulta haisten tulee ikuista rakkauttaan minuun tilittämään ja samaan hengenvetoon toteaa että mikäli joskus ikinä uuden löydän, hänen on luultavasti tämä henkilö tapettava, sillä kukaan muu kuin hän ei minua saa saada...ja loppukaneetiks vielä, että kuulemma kaikki muut naiset kuulemma jättäs, mikäli hänet takas ottasin! Juu, ei kiitos!

    Äänestä

  • heidi k. kirjoitti:

    en todellakaan sen perään haikaile! tässä vaan voimistuu tunne, että helvetin oikeen ratkasun oon tehny, olis pitäny tehä jo aikapäivää sitten. Takas en tuota työtöntä juoppoa ottas, jota oon kivirekenä saanut 7 vuotta perässäni vetää. Oma kämppä on jo tiedossa, mutta sinne pääsee vasta kuun lopusta.. tässä on siihen asti kärvisteltävä, koska tämä on edelleen myös minun koti, minä en täältä evakkoon tuota paskaa karkuun lähde! jos hänellä on hankalaa, menköön sen pillunsa luo!
    ja todellakin ymmärrän sen ettei mitään aikarajoja uuden löytämiselle ole, siitäkin yhdessä keskusteltiin sillon kun välit vielä oli '"hyvät" ja funtsittiin että on se varmaan sit aikanaan toiselle kova paikka.. tadaa, tässä sitä ollaan! vaan se minua oksettaa, kun kaveri toisen eukon pillulta haisten tulee ikuista rakkauttaan minuun tilittämään ja samaan hengenvetoon toteaa että mikäli joskus ikinä uuden löydän, hänen on luultavasti tämä henkilö tapettava, sillä kukaan muu kuin hän ei minua saa saada...ja loppukaneetiks vielä, että kuulemma kaikki muut naiset kuulemma jättäs, mikäli hänet takas ottasin! Juu, ei kiitos!

    "Jo viikon hän on deittaillut työkaveriaan ja myös yhtä toista naista."

    "Takas en tuota työtöntä juoppoa ottas, "


    Missähän muussa puhut ristiin?
    Sitä paitsi... Koskaan ei kannata kysyä jos ei vastausta halua kuulla...

    Sullahan pitäs olla kaikki on nyt ok kun eron halusit ja sen sait.

    Äänestä

Niin, tunteillehan ei mitään tietenkään mahda...

Mutta siitä huolimatta alkoi pikkasen hymyilyttämään se että olet itse jättänyt, ja nyt olet kauhuissas siitä että ex-miehelläs on jo toinen/muita kierroksessa. YMMÄRTÄISIN jos tilanne olisi toisin päin... Mutta kun ei vaan ole olemassa mitään aikarajaa sille kuinka nopeasti ex-kumppani saa käydä tapailemaan muita ihmisiä.

Itse olen tehnyt samoin...
Ex-aviomies sanoi "suhteen irti". Itse vielä tyhmänä luulin että kaikki oli hyvin kun seksiä, läheisyyttä oli eikä mitään riitojakaan.

Muutaman päivän itkeskelin hysteerisesti, lähdin baanalle ihmisten joukkoon. Kuinkas ollakkaan, ex-miehen mielestä mun olis pitänyt istua kotona itkemässä loppunutta suhdetta. Kysyn vaan että MIKSI? Siksikö että olisin kunnoittanut miestäni joka minut jätti?
(tämän verran kommentoin: en kylläkään sekoillut kenenkään kanssa tai mitään sellaista, oli vaan pakko olla ihmistenilmoilla ettei seinät kaadu päälle, mutta sitähän en ex-miehelle kertonut, koska minusta se ei hänelle kuulunut, varsinkaan kun itse halusi avioliiton loppuvan)

Huvittavaa omassa tapauksessa oli myös se että kun minä en suostunut "uhrin osaan", mies tosiaan loukkaantui siitä, Edellen kysyn että MIKSI?
Hän yritti kaikin mahdollisin keinoin saada minua mustasukkaiseksi. No, hitto, olinhan minä! Mutta mitä minä olisin voinut sanoa? Tai jos olisin sanonut niin mitä se olisi auttanut? Enkä edes olisi halunnut antaa miehelle sitä tyydytystä.

Meni kuitenkin kokonaiset 3 vuotta kunnes rehellisesti pystyin sanomaan etten rakastanut tätä miestä enää.

Pääsin lopullisesti rakkauden tunteesta irti vasta siinä vaiheessa kun tapasin aviomieheni nro 2, jonka kanssa menin naimisiin n 2,5 vuotta sitten. Luojan kiitos!
Tämä nykyinen mies onkin sitten monta kertaa parempi, ja jos hän jättäisi tai pettäisi... En suoraan sanoen tietäisi mitä itselleni tekisin!

Eli nykyään suorastaan kiitän että ex-mies jätti minut, eikä pyytänyt takaisin, koska olisin satavarmasti mennyt.

Ex-miehen käytöksestä eron jälkeen ...Hän ihan selkeästi halusi provosoida, ja selkeästi häntä vi****ti kun en lähtenyt leikkimään sitä peliä, että olisin seonnut ja ollut mustasukkainen... Totesin vaan että "vapaahan sä olet omasta tahdosta, anna palaa". Pakko myöntää mutta tollasissa tilanteissa olen aika "kylmä nainen". Itken sitten yksikseni, en halua musertavissa tilanteissa/tapauksissa näyttää heikkouttani. Mutta pienemmissä "suruissa" itken hyvinkin helposti.

Joka tapauksessa, me kaikki olemme erinlaisia, ja suremme eri tavalla, toiset haluaa surra peiton alla ja surkutella omaa oloaan, toiset taas hakeutuu toisten ihmisten joukkoon.. Ja kolmas jollain muulla tavalla.
Jokainen suree kuitenkin omalla tavallaan, pää-asia että oma olo helpottuu. Eikä ole olemassa oikeata tai väärää tapaa surra menetystä.

Joten alkuperäiselle... Koita nyt ryhdistäytyä. Tässä tapauksessa olet vähän tilannut tilanteen itsellesi. Sulla ei kyllä ole oikein varaa kiukutella kun olet itse suhteesta lähtenyt kävelemään.

Kuitenkin kesä, kärpäset ja vähäpukeiset miehet on tuloillaan ja koita ottaa niistä kaikki irti.

Äänestä

Kuten joku tuossa jo kirjoittikin: Mitä ihmettä odotit? Olisiko hänen pitänyt 5 vuotta itkeä perääsi? Vai olisiko hänen kenties pitänyt odottaa, että Sinä löydät ensin jonkun uuden? Vai mitä hänen olisi pitänyt tehdä?

Jos vientiä kerran tuntuu olevan, niin miksi hän vain istuisi kotona? Hän aloittaa uuden elämän ja sillä selvä. 3 tuntia, 3 viikkoa, 3 vuotta, mitä merkitystä tuolla ajalla on??

"Klähmimisestä"... Eipä se kirjoituksesi mukaan tekohetkellä ollut klähmimistä... Kummasti ne mielipiteet muuttuvat...

Jätä jo hänet lopultakin rauhaan ja anna hänen elää onnellisempaa elämää.

Äänestä

Eikös asiat nyt etene juuri haluamallasi tavalla? EX-Miehesi on eroon kypsä ja homma etenee kuten halusit?

Äänestä

Sunnuntain "Aamusydämellä" ohjelmassa oli hyvä aihe. Se tulee uusintana tiistaina eli vapunpäivänä tv1 klo 11.35. Katsokaa kaikki ne, jotka harkitsette eroa! Siinä avio-pari otti eron ja "löysi" uudelleen toisensa. Olen sitä mieltä, että jos jompikumpi haluaa erota - niin just silloin pitää alkaa selvittelemään asioita ja KESKUSTELLA, mikä mättää! Ei se tarkoita sitä, että jaaha, nyt mulla on lupa mennä vieraisiin. Se on todella kypsymätöntä, ei haluta, viitsitä tai kehdata jutella suhteen tilasta.

Äänestä
  • tätä eroa olen harkinnut jo varmaan viimeiset pari vuotta.. kerran aikaisemminkin on eropaperit käräjäoikeuden kautta käyneet, mutta olen vetänyt jutun takaisin.
    tunteita on vielä kummallakin senverran paljon ja sehän tästä niin hirveän raskasta tekeekin. ei 7 vuoden suhdetta&tunteita voi noin vain seinään lopettaa.
    ja kun kuvioissa on alkoholi jonka käyttö ei tule koskaan vähenemään (yrittänyt on, luvannut on x 10000, mutta aina jossain vaiheessa käyttö karkaa käsistä, syyt on aina yhtä hyvät), miehen kommentti:"täytyy suhteessa jotain vikaa olla, jos ei yhdessä pysty edes kaljalla käymään", ei vaan huvita enää niitä persekännejä, tasaiseen tahtiin ilmaantuvia useiden päivien baariin katoamisia katsoa.
    joku kirjoitti että puhun itseäni pussiin, todellakin sen myönnän. edelleen välitän hänestä paljon, mutta yhdessä on aivan mahdoton jatkaa enkä sitä todellakaan halua, mutta kyllä se sattuu että toinen niin nopeasti uuden on löytänyt ja sitten kun tulee vielä näillä uusilla valloituksilla kerskumaan ja samalla vielä rakkauttaan toitottelee..

    Äänestä

Itse otin eron ja taisin viikonlopun koittaessa kokeilla ensimmäistä listalle roikkumaan jäänyttä miestä, toinen viikko ja aloittelin suhdetta eri mieheen, pari kuukautta ja siirryin suhteesta seuraavaan.

Olen tasapainoinen äiti ihminen, silti ja sen vuoksi että kärsin vuosia, vuosikymmenen liiton loppupuolella, teki sen, että kun sain nimeni paperiin, todella olin valmis siirtymään seuraavaan vuoteeseen.

Tosin seksin jätin exän kanssa jo kuukautta ennen kuin nimeni paperiin kirjoitin.

Minua ei luotu kulkemaan yksin, onko se puute, vaje, vai vain ominaisuus, en tiedä. Hyvä minun on, vaikka suhteeni alkoivat todella nopeasti eron jälkeen.

Silti, kaiken jälkeen ex ehti ensin. Asuu yhdessä seuraajani kanssa, vaikka hetkenä kun lähdin vannoi lapsilleen ettei koskaan ketään ottaisi.

Mutta elämä on, ja sitten ovat eronneet, karanneet ja uuden onnen löytäneet.

Aika parantaa, tai jos ei paranna ainakin haalistaa tuskaa.

Äänestä

HEIPS ! Mulle kävi just samalla tavalla. Mies oli pettäny ja nyt erotaan. Kun hän käy lapsia moikkaamassa, niin samalla hän halaa ja pussailee mua !! Tosi outoa !! Hänhän pettää tavallaan jo uuttakin naistaan. Itse menen noista halailuista ihan sekaisin ja mietin, että pitäiskö ottaa takaisin ? Onneksi järki sanoo et on parempi kun oot yksin. Toivottavasti tapaan vielä miehen keneen voi luottaa ?

Äänestä

vaimo löysi viikko häiden jälkeen uuden... olikin rakkaus loppunut yllättäen.

Äänestä
  • Me sentään ennätimme olla miehen kanssa yhdessä 28 vuotta ennenkuin hän vihdoinkin löysi sen elämänsä rakkauden. Yhtenä kauniina päivänä hän vain ilmoitti että ei rakasta minua enää, vaan rakastaakin toista. Nyt sitten opetellaan elämään yksin; melkein 50 vuotiaana, 3 aika pienen lapsen yh-äitinä. Suorastaan kamalaa mutta päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Harmi kun nuo lapsettomuushoidoat keksittiin ja meikeläiset onnistui lapset saamaan. Ero ja yksin eläminen olisi niin paljon helpompaa ilman lapsia, mutta toisaalta lapset antavat uskoa elämään ja auttavat jaksamaan päivästä toiseen.

    Äänestä

  • toimintaa kirjoitti:

    Me sentään ennätimme olla miehen kanssa yhdessä 28 vuotta ennenkuin hän vihdoinkin löysi sen elämänsä rakkauden. Yhtenä kauniina päivänä hän vain ilmoitti että ei rakasta minua enää, vaan rakastaakin toista. Nyt sitten opetellaan elämään yksin; melkein 50 vuotiaana, 3 aika pienen lapsen yh-äitinä. Suorastaan kamalaa mutta päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Harmi kun nuo lapsettomuushoidoat keksittiin ja meikeläiset onnistui lapset saamaan. Ero ja yksin eläminen olisi niin paljon helpompaa ilman lapsia, mutta toisaalta lapset antavat uskoa elämään ja auttavat jaksamaan päivästä toiseen.

    Minä ehdin olla naimisissa peräti 38 vuotta ja nyt son loppu.
    Ei mikään suuri tragedia.
    Ei vain ole eväitä jatkaa.
    Mies kyllä jatkaisi hampaat irvessä vaikka hautaan.
    Minä katson, että olen sen velkaa itselleni että edes muutaman vuoden saan elää ns itselleni.
    Mitä siitä, että olen kohta kuusikymppinen - mies on kohta 75.
    Ajattele, mitä olen kestänyt: täysin seksitöntä elämää yli 20 vuotta, ai miksi?
    No kun se ei ole pystynyt.
    Enkä nytkään kylläkään seksiä ole hakemassa vaan ehjää elämää itelleni.
    Minun lapseni ovat jo aikuisia ja olen mummokin, mutta elämä se on kuin silkkiä vaan..
    tsemppiä sinulle.

    Äänestä

Olet varmasti tehnyt oikean päätöksen, kun lähdet tuollaisesta suhteesta. Ei se miehesi juominen miksikään muutu ellei hän sitä itse halua ja tajua. Ero tekee aina kipeää ja ottaa aikansa, kun asioista pääsee yli. Sekin aika on vain elettävä ja läpikäytävä. Myöhemmin kun asioihin on jo ajallista etäisyyttä huomaa, että se oli yksi vaihe elämässä, mutta siitäkin selvisit. Monet miehet tekevät eron sekavissa tunnelmissa juuri noin, että hyppäävät ensimmäisen halukkaan kanssa sänkyyn, ei se sen kummenpaa merkitse, se on vain pelkkä pano, mutta loukkaa kyllä eron toista puolta, koska itse on vielä tunteilla toisessa kiinni.
Elämän aallokossa sieltä pohjalta on vain yksi tie eteenpäin, nimittäin ylöspäin...tsemppiä ja jaksamista sinulle!

Äänestä

Että mikä helv niitä miehiä oikein vaivaa?
Jossain luin, että eron työstäminen ihan itekseen kestää ainakin vuoden - ja sitten nämä " miehet" ( lellityt isot-vauvat!) hakevat uutta kehiin ja mielummin jo eilen...

miksi heillä pitää aina olla joku " huolehtimassa" eikä aikuinen osaa seistä omilla jaloillaan - ja ajatelkaa mikä lottovoitto tällainen superluuseri on seuraavalle naiselle - matkassaan käsittelemättömät asiat - seuraavaakin naista pettävät satavarmasti ja kun kaikki menee tod pieleen on " helppoa"juosta x:n syliin että voe voe kun maailma äidin poikaa ny ruhjoo.

sitä vain miettii, että kasvavatko nämä reppanat koskaan aikuisiksi?
jälkeensä jättävät savuavan raunion toisensa jälkeen..

Äänestä
  • Kuules x-vaimoke. Eihän se mies sen saman naisen kanssa uutta suhdetta perusta. silloinhan se tosiaan menisi uudestaan perseelleen koko homma. Vaan ei mene, koska kyseessä on uusi nainen ja homma toimii.

    Äänestä

  • no ihan samaa on naisilla, ei uskalleta erota ennenkuin on löydetty uusi, sitten vain kotona ilmoitetaan et se on menoo nyt.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


heidi k. kirjoitti:

3 viikkoa sitten sanoin miehelleni että haluan erota, syynä hänen alkoholin käyttö ja siihen liittyvät "bonukset".
Alkuun kaikki meni ihan ok, halailtiin, pussailtiin ja ero tuntui jonkun 3.osapuolen ratkaisulta. Molemmat rakastetaan(tettiin) toisiamme, yhdessä vaan niin helvetin hankala olla. Hän ei olisi halunnut erota. Saatiin sovittua omaisuuden jaot yms. käytännön asiat.
No, hän sitten rupesi hukuttelemaan surujaan viinaan. On poissa kotoa todella paljon, kävi aamuisin hirveässä krapulassa suihkussa.. ja eikun baanalle. Rupesin sitten kyselemään, että joskos hänellä on jo joku uusi kun niin tiuhaan menossa. Kielsi, kielsi, kielsi.. 2päivää sitten hän kysyi että haluanko oikeasti tietää, (masokisti minä??) no totta helvetissä halusin.. Jo viikon hän on deittaillut työkaveriaan ja myös yhtä toista naista. ja juuri ennen "avautumistaan" hän oli tullut kotiin yöreissuiltaan, tilittänyt kuinka paljon rakastaa ja halaillut ja suukotellut. sitten meni pöydän toiselle puolelle istumaan ja täräytti uutiset.. alkuun olin että no sehän on hyvä että joku sinusta huolehtii, vaan nyt kun oon taas näitä juttuja kelaillu.. sehän tuli saatana suoraan sen toisen naisen sängystä minua pussailemaan.. OKSETTAA, KUVOTTAA.. kuinka joku voi olla tollanen sika?!
Kysyin häneltä äskettäin että kuinka noin voi tehdä?? vaan eipä mulla kuulemma ole mitään oikeutta hänen tekojaan tuomita.. juuuuu, vaan minun klähmimistä on!
Tiedän että aika parantaa. mutta kun siihen kuluu sitä aikaa niin pirun paljon... Onko kellä kokemusta vastaavasta yms. mulla on niin suuri kuvotus 24/7..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu