Kalvopaisunta-astialla oleva patteriverkosto, apua!

Kiitos vastauksestasi!

> ..varolaitteet ovat
> kalvopaisunta-astia,varoventtiili(t)
> ja painemittari.

Varon avautumispaine on 2.5 bar.

> -Kun vesi laajenee lämmitettäessä,
> toimii paisunta-astia tämän veden varastona.
> -astia on umpinainen, joten sinne työntyvä
> vesi aiheuttaa paineen nousun järjestelmässä.
> -jotta paine ei nouse liian korkeaksi, on
> järjestemässä varoventtiili(t), estämässä
> liian korkean paneen syntymisen.(
> avautumispaine tavallisesti 1,5 tai 2,5 bar).

Tämä on selvää.

Ongelma on ennemminkin, että mistä tiedän systeemin olevan TÄYNNÄ vettä? Jos se vuotaa tai siellä ei ole riittävästi vettä, niin oirehan on sama kuin olisi ilmaa vaan.. Tuo toisen ehdottama: täyteen, kunnes paine 2.5bar, on tietysti yksi mahku mutta ei kiinnostaisi koeponnata vanhan talon putkistoa tuolleen, jos ei ole pakko.

Ajattelin itse laittaa läpinäkyvän (ei happea läpäisevän) putken verkoston ylimpään kohtaan ennen automaattista ilmausventtiiliä. Jos siinä ei näy vettä, tietäisin että jonnekin on vettä vuotanut. Toimisiko?

Talon edellinen omistaja kun kuoli, joten kukaan ei tiedä oikein kunnolla näistä jutuista, eikä mistään ole mitään piirustuksiakaan. Ei edes rakennuspiirustuksia, kunnallakaan. Talo 60-luvulta. Omistaja vielä putkimies ja rakentanut itse, joten jälki ei ole selvyyden perikuva vaan sitä putkea menee pannuhuoneesta ympäriinsä. Lämpimän käyttöveden tekokin (kuumalla kattilan kiertovedellä) on semmoisen hillittömän kivivilla-virityksen sisällä, mitä en ole vielä uskaltanut alkaa pohtiakaan, kun kerran toimii. :)

> -kun kaikki on kunnossa järjestelmän
> painemittari osoittaa staattisen paineen
> ja varoventtiilin avatumispaineen
> välistä lukemaa sinulla 0.8-1.5 bar.

Ok. Tämä oli sielläpäin mitä ajattelinkin.

Minulle perikunnasta (taloa myyntiin asti kunnossa pitänyt henkilö) sanottiin, että maksimipaine olisi 0.9bar mitä saa olla putkistossa. En tajua, mistä joku on tuommoisen repäissyt, ja siksi kyselenkin. Tuo kun on niin lähellä staattista painetta, että tuntui minusta kovin oudolle. Varo kun on TOSIAAN sen 2.5bar.. Jos putkisto ei kestä kuin alle barin, niin varo ei sitä suojaisi.

Toinen kyssäri: Kylmällä käyttövedellä on jostain syystä 50 litran säiliö pannuhuoneessa. Tämä on ihan vaan sinkitty teräspaineastia, joka on kytketty vesijohtoverkkoon. Mikä ihme tämän merkitys voisi olla? Tuntuisi kivalta päästä eroon moisesta 50-luvun säiliöstä (on siinä sentään arvokilpi), ennenkuin ruostuu puhki. Se EI ole mikään kalvollinen paisunta-astia, vaan tosiaan pelkkä paineastia. Talo on kunnallistekniikassa kiinni.

Kiitos!

Kiitos vastauksesta!

Hommahan alkaa selvitä. Kirjastosta varmaan löytyisi "öljylämmitys for dummies" kirjakin. :)

> Oikeastaan ensimmäinen asia, mikä pitäsi
> olla kunnossa, on tuo kalvopaisuntastiassa
> oleva esipaine(kun kalvon toisella puolen
> ei ole vettä).

Tuon tarkastaminen vaatii rautaputkiston purkua - on tosiaan erotusventtiili verkoston ja kalvopaisunta-astian välissä, mutta kaikki on vedetty putkella ja kierreliitoksilla..

En ainakaan nyt ala putkistoa purkamaan, mutta pidän mielessä. Jos noita alan remppaamaan, niin sitten tarkastan tuon.

> mittarista. Kun lämpötila pannussa on
> alhaisimmillaan(siis ennen kuin poltin
> lähtee käyntiin), pitäsi mittarin
> näyttää vähintään 1 baaria. Teoriassa
> pitäisi 0,8 baaria riittää, mutta yleinen
> käytäntö on, että lisätään varmuuden
> vuoksi tuo o,2 baaria.

Elikkästä lisään vettä, kunnes paine on hieman yli hydrostaattisen paineen, jotta tuo ylimääräinen paine tulee kalvopaisunta-astian kalvon takaisesta kaasupaineesta.

Sitten tulee se pikku yksityiskohta, että lisättävä vesi on kylmävesipuolelta, eli jos lisään tuohon 1 bar paineeseen asti, paine tulee nousemaan kunhan vesi kuumenee, veden tilavuuden lämpölaajenemisen johdosta.. Pitää siis lisätä vähitellen, ja antaa välissä veden kuumentua. Jos paine nousee liikaa, päästän vettä pois. Näinkö?

Pari lisäajatusta:

Kuinka iso kalvopaisunta-astia yleensä taloissa on? Tässä on vain pieni (25l?) säiliö. Ilmeisesti tuon mitoitusperuste on patteriverkoston veden maksimilämpötila verrattuna normaaliin lämpötilaan, ja toisaalta patteriverkoston vesitilavuus? Eli jos shuntti vikaantuu tms. ja lämpötila nousee, alkaa paine nousta, veden tilavuus nousta, ja lopulta paine nousee 2.5bar asti missä varo päästää. Se kuinka nopeasti paine nousee (veden tilavuuden noustessa) liittynee suoraan paisunta-astian tilavuuteen.

Eikö veden kylläinen höyrynpaine vaikuta tuollaisessa systeemissä, missä on paisunta-astia, mitään? Jos laitan suljettuun astiaan vettä ja lämmitän sen 100C, on ylipaine astiassa 1bar. Eikö vastaavasti 45C vesi aiheuta systeemiin pakolla 0.45bar ylipaineen? Tuosta tulisi hydrostaattinen paine 0.45 bar eli enemmän kuin tuo 0.8 0.2bar.. Ilmeisesti ei.. Tämä vielä vaivaa minua, kun intuitio muista yhteyksistä väittäisi tuon kylläisen höyrynpaineen pakolla tulevan mukaan kuvioon.

Alkuperäinen_kysyjä kirjoitti:

Kiitos vastauksesta!

Hommahan alkaa selvitä. Kirjastosta varmaan löytyisi "öljylämmitys for dummies" kirjakin. :)

> Oikeastaan ensimmäinen asia, mikä pitäsi
> olla kunnossa, on tuo kalvopaisuntastiassa
> oleva esipaine(kun kalvon toisella puolen
> ei ole vettä).

Tuon tarkastaminen vaatii rautaputkiston purkua - on tosiaan erotusventtiili verkoston ja kalvopaisunta-astian välissä, mutta kaikki on vedetty putkella ja kierreliitoksilla..

En ainakaan nyt ala putkistoa purkamaan, mutta pidän mielessä. Jos noita alan remppaamaan, niin sitten tarkastan tuon.

> mittarista. Kun lämpötila pannussa on
> alhaisimmillaan(siis ennen kuin poltin
> lähtee käyntiin), pitäsi mittarin
> näyttää vähintään 1 baaria. Teoriassa
> pitäisi 0,8 baaria riittää, mutta yleinen
> käytäntö on, että lisätään varmuuden
> vuoksi tuo o,2 baaria.

Elikkästä lisään vettä, kunnes paine on hieman yli hydrostaattisen paineen, jotta tuo ylimääräinen paine tulee kalvopaisunta-astian kalvon takaisesta kaasupaineesta.

Sitten tulee se pikku yksityiskohta, että lisättävä vesi on kylmävesipuolelta, eli jos lisään tuohon 1 bar paineeseen asti, paine tulee nousemaan kunhan vesi kuumenee, veden tilavuuden lämpölaajenemisen johdosta.. Pitää siis lisätä vähitellen, ja antaa välissä veden kuumentua. Jos paine nousee liikaa, päästän vettä pois. Näinkö?

Pari lisäajatusta:

Kuinka iso kalvopaisunta-astia yleensä taloissa on? Tässä on vain pieni (25l?) säiliö. Ilmeisesti tuon mitoitusperuste on patteriverkoston veden maksimilämpötila verrattuna normaaliin lämpötilaan, ja toisaalta patteriverkoston vesitilavuus? Eli jos shuntti vikaantuu tms. ja lämpötila nousee, alkaa paine nousta, veden tilavuus nousta, ja lopulta paine nousee 2.5bar asti missä varo päästää. Se kuinka nopeasti paine nousee (veden tilavuuden noustessa) liittynee suoraan paisunta-astian tilavuuteen.

Eikö veden kylläinen höyrynpaine vaikuta tuollaisessa systeemissä, missä on paisunta-astia, mitään? Jos laitan suljettuun astiaan vettä ja lämmitän sen 100C, on ylipaine astiassa 1bar. Eikö vastaavasti 45C vesi aiheuta systeemiin pakolla 0.45bar ylipaineen? Tuosta tulisi hydrostaattinen paine 0.45 bar eli enemmän kuin tuo 0.8 0.2bar.. Ilmeisesti ei.. Tämä vielä vaivaa minua, kun intuitio muista yhteyksistä väittäisi tuon kylläisen höyrynpaineen pakolla tulevan mukaan kuvioon.

Lue lisää

...mistä saat tuon "..lämmitän suljetussa astiassa.." Jos lämmität suljetussa astiassa (joka on täynnä) vettä, veden lämpölaajeneminen
aiheuttaa siellä paineen nousun, joka on huomattavasti suurempi kuin tuo 1 bar. Ellei
astia jousta, se särkyy. Onhan tunnettua, ettei
vesi puristu kokoon. Veden lämpölaajeneminen
normaali keskuslämmitysjärjestelmässä on 3-4 %.

ves kirjoitti:

...mistä saat tuon "..lämmitän suljetussa astiassa.." Jos lämmität suljetussa astiassa (joka on täynnä) vettä, veden lämpölaajeneminen
aiheuttaa siellä paineen nousun, joka on huomattavasti suurempi kuin tuo 1 bar. Ellei
astia jousta, se särkyy. Onhan tunnettua, ettei
vesi puristu kokoon. Veden lämpölaajeneminen
normaali keskuslämmitysjärjestelmässä on 3-4 %.

Lue lisää

Suljetussa astiassa, joka EI ole täynnä vettä. Oleellinen lisäys, tosiaan.

Vaikka 1 litran suljettu astia, jossa 0.5 litraa vettä. Paine on varmasti 100C noin 1bar, ja vastaavasti 350C se on noin 180bar. Paineen nousu on epälineaarinen ja nousee paljon nopeammin tuolla loppupäässä. Samoin veden tiheyden pieneneminen on epälineaarinen, ja suurinta loppupäässä, eli veden tilavuus kasvaa eniten per lämpötilan muutos tuolla loppupäässä. Tuolla 350C paikkeilla veden tilavuus on lähes kaksinkertaistunut 20C verrattuna! 374C luona sitten höyryn ja veden tiheys on sama, ja lämmetessään vesi muuttuu superkriittiseksi fluidiksi, jos paine on vähintään 252bar. On tullut tehtyä töitä tuommoistenkin SCW systeemien kanssa. Anyway.. :)

Ihmettelenkin sitä, että muuttuuko tilanne tuosta oleellisesti, jos systeemi on "täynnä", mutta siinä on kalvopaisunta-astia. Tuo kalvohan on lopulta aika sama asia, kuin olisi astia, jossa vaan on sama kaasupaine veden päällä, kuin kalvon takana oleva paine on (ainut ero on että kalvo erottaa nesteen ja kaasun, ja kaasu ei pääse liukenemaan nesteeseen), ja silloin paine OLISI osapaineiden summa eli kaasupaine vesihöyryn kylläinen höyrynpaine.. Esimerkiksi laittamalla vesiastiaan 10bar typpeä, olisi 20C paine tuo 10bar ja lämmittämällä 350C, paine olisi 180bar 10bar = 190bar. Tämä siis astiassa, mikä ei ole täynnä vettä.

Eli ihmettelen, onko kalvapaisunta-astiallinen systeemi tosiaan noin eri asia kuin systeemi, missä on rehellinen höyrytila ja siellä kaasupaine.

Uskon kyllä kokeneita, että asia ei ole näin, mutta ihmetyttää miksei..

Alkuperäinen_kysyjä kirjoitti:

Suljetussa astiassa, joka EI ole täynnä vettä. Oleellinen lisäys, tosiaan.

Vaikka 1 litran suljettu astia, jossa 0.5 litraa vettä. Paine on varmasti 100C noin 1bar, ja vastaavasti 350C se on noin 180bar. Paineen nousu on epälineaarinen ja nousee paljon nopeammin tuolla loppupäässä. Samoin veden tiheyden pieneneminen on epälineaarinen, ja suurinta loppupäässä, eli veden tilavuus kasvaa eniten per lämpötilan muutos tuolla loppupäässä. Tuolla 350C paikkeilla veden tilavuus on lähes kaksinkertaistunut 20C verrattuna! 374C luona sitten höyryn ja veden tiheys on sama, ja lämmetessään vesi muuttuu superkriittiseksi fluidiksi, jos paine on vähintään 252bar. On tullut tehtyä töitä tuommoistenkin SCW systeemien kanssa. Anyway.. :)

Ihmettelenkin sitä, että muuttuuko tilanne tuosta oleellisesti, jos systeemi on "täynnä", mutta siinä on kalvopaisunta-astia. Tuo kalvohan on lopulta aika sama asia, kuin olisi astia, jossa vaan on sama kaasupaine veden päällä, kuin kalvon takana oleva paine on (ainut ero on että kalvo erottaa nesteen ja kaasun, ja kaasu ei pääse liukenemaan nesteeseen), ja silloin paine OLISI osapaineiden summa eli kaasupaine vesihöyryn kylläinen höyrynpaine.. Esimerkiksi laittamalla vesiastiaan 10bar typpeä, olisi 20C paine tuo 10bar ja lämmittämällä 350C, paine olisi 180bar 10bar = 190bar. Tämä siis astiassa, mikä ei ole täynnä vettä.

Eli ihmettelen, onko kalvapaisunta-astiallinen systeemi tosiaan noin eri asia kuin systeemi, missä on rehellinen höyrytila ja siellä kaasupaine.

Uskon kyllä kokeneita, että asia ei ole näin, mutta ihmetyttää miksei..

Lue lisää

sinne sitä painetta kilon verran tai varoventiilin avautumiseen saakka.

Se vanha pytty lienee vanha painesäiliö oman kaivon ajoilta tai sitten se on vanha kuumanveden varaaja. Voi purkaa pois.

Alkuperäinen_kysyjä kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi!

> ..varolaitteet ovat
> kalvopaisunta-astia,varoventtiili(t)
> ja painemittari.

Varon avautumispaine on 2.5 bar.

> -Kun vesi laajenee lämmitettäessä,
> toimii paisunta-astia tämän veden varastona.
> -astia on umpinainen, joten sinne työntyvä
> vesi aiheuttaa paineen nousun järjestelmässä.
> -jotta paine ei nouse liian korkeaksi, on
> järjestemässä varoventtiili(t), estämässä
> liian korkean paneen syntymisen.(
> avautumispaine tavallisesti 1,5 tai 2,5 bar).

Tämä on selvää.

Ongelma on ennemminkin, että mistä tiedän systeemin olevan TÄYNNÄ vettä? Jos se vuotaa tai siellä ei ole riittävästi vettä, niin oirehan on sama kuin olisi ilmaa vaan.. Tuo toisen ehdottama: täyteen, kunnes paine 2.5bar, on tietysti yksi mahku mutta ei kiinnostaisi koeponnata vanhan talon putkistoa tuolleen, jos ei ole pakko.

Ajattelin itse laittaa läpinäkyvän (ei happea läpäisevän) putken verkoston ylimpään kohtaan ennen automaattista ilmausventtiiliä. Jos siinä ei näy vettä, tietäisin että jonnekin on vettä vuotanut. Toimisiko?

Talon edellinen omistaja kun kuoli, joten kukaan ei tiedä oikein kunnolla näistä jutuista, eikä mistään ole mitään piirustuksiakaan. Ei edes rakennuspiirustuksia, kunnallakaan. Talo 60-luvulta. Omistaja vielä putkimies ja rakentanut itse, joten jälki ei ole selvyyden perikuva vaan sitä putkea menee pannuhuoneesta ympäriinsä. Lämpimän käyttöveden tekokin (kuumalla kattilan kiertovedellä) on semmoisen hillittömän kivivilla-virityksen sisällä, mitä en ole vielä uskaltanut alkaa pohtiakaan, kun kerran toimii. :)

> -kun kaikki on kunnossa järjestelmän
> painemittari osoittaa staattisen paineen
> ja varoventtiilin avatumispaineen
> välistä lukemaa sinulla 0.8-1.5 bar.

Ok. Tämä oli sielläpäin mitä ajattelinkin.

Minulle perikunnasta (taloa myyntiin asti kunnossa pitänyt henkilö) sanottiin, että maksimipaine olisi 0.9bar mitä saa olla putkistossa. En tajua, mistä joku on tuommoisen repäissyt, ja siksi kyselenkin. Tuo kun on niin lähellä staattista painetta, että tuntui minusta kovin oudolle. Varo kun on TOSIAAN sen 2.5bar.. Jos putkisto ei kestä kuin alle barin, niin varo ei sitä suojaisi.

Toinen kyssäri: Kylmällä käyttövedellä on jostain syystä 50 litran säiliö pannuhuoneessa. Tämä on ihan vaan sinkitty teräspaineastia, joka on kytketty vesijohtoverkkoon. Mikä ihme tämän merkitys voisi olla? Tuntuisi kivalta päästä eroon moisesta 50-luvun säiliöstä (on siinä sentään arvokilpi), ennenkuin ruostuu puhki. Se EI ole mikään kalvollinen paisunta-astia, vaan tosiaan pelkkä paineastia. Talo on kunnallistekniikassa kiinni.

Kiitos!

Lue lisää

Tulee mieleen, että se kylmän veden säiliö on sitä varten, että se antaa vedelle esilämmityksen ennen kuin se menee lämmisvesikierukan läpi. Lämpö otetaan pannuhuoneen liian (?) lämpimästä ilmasta.

veden säiliö kirjoitti:

Tulee mieleen, että se kylmän veden säiliö on sitä varten, että se antaa vedelle esilämmityksen ennen kuin se menee lämmisvesikierukan läpi. Lämpö otetaan pannuhuoneen liian (?) lämpimästä ilmasta.

Lue lisää

Ei sen säiliön läpi virtaa mitään, vaan se on vaan kohtuu pitkän putken päässä. Jos sen läpi virtaisi vesi, sitten voisi olla joku tuollainen viritys.

Sulkuventtiili tietysti vuotaa, joten täytyy vetää jossain vaihdeessa vedet kiinni koko kämpästä, ja purkaa tuo pois.

Alkuperäinen_kysyjä kirjoitti:

Ei sen säiliön läpi virtaa mitään, vaan se on vaan kohtuu pitkän putken päässä. Jos sen läpi virtaisi vesi, sitten voisi olla joku tuollainen viritys.

Sulkuventtiili tietysti vuotaa, joten täytyy vetää jossain vaihdeessa vedet kiinni koko kämpästä, ja purkaa tuo pois.

Lue lisää

Veikkaan sitten, että aiemmin talossa on ollut oma kaivo ja pumppu. Tämä säiliö on toiminut painesäiliönä siinä vanhassa systeemissä, ja jätetty paikalleen kun on siirrytty kunnalliseen verkkoon.

uudelleen kirjoitti:

Veikkaan sitten, että aiemmin talossa on ollut oma kaivo ja pumppu. Tämä säiliö on toiminut painesäiliönä siinä vanhassa systeemissä, ja jätetty paikalleen kun on siirrytty kunnalliseen verkkoon.

Lue lisää

Se sinkitty säiliö on oman "vesijohtoverkon" paineenvaraaja. Sillä ja lämmityksellä ei ole mitään tekoa keskenään.
Sillä on varmistettu ettei pumppu turhaan lähde käyntiin jos joku haluaisi lasillisen vettä.

Nyt on lisää tietoa, kun olen viettänyt aikaa pannuhuoneessa.

Tosiaan, vettä oli aivan liian vähän putkistossa, ja lisäämällä vettä 0.8 bar asti, alkoi vasta putkin ylimmän kohdan ilmausventtiilistä tulla ensimmäisen kerran vettä ulos. Arvioni 8m korkeudesta putkistolle osui siis nappiin, ja tuo 0.8bar oli hydrostaattinen paine. Hienoa. Kiitos vastauksista, niistä sai rohkaisua lisätä vaan vettä ja nostaa painetta.

Nyt on jännä nähdä miten paine pysyy, eli vuotaako vesi jonnekin, vai onko edellinen omistaja vaan antanyt systeemin olla ja vesi on vähitellen vähentynyt kierrosta. Ilmeisesti koko ylin kerros oli ilman vettä sillä 0.5bar paineella. :( Olen kyllä aika huolissani tästä, kun kuukausi sitten vielä ylin kerros oli lämmin, eli vedet on kadonneet kuukaudessa - tuossa oli kerran öljy loppunut ja systeemi jäähtynyt, mutta en heti tajua miten tuo olisi vedet kadottanut. Ajatuksia?

Kalvopaisunta-astia on asennettu niinpäin, että kaasun lisäysventtiili on ylöspäin. Tarrassa lukee esipaineeksi laitetun 0.5bar, mikä on selkeästi liian vähän. Jossain vaiheessa tarvii tyhjentää tuo paisunta-astia vedestä ja tarkastaa paine, ja laittaa se korkeammaksi. Astiassa luki paine-kestoksi 3bar 120C, mutta ei sitä onko tuo yleensäkin astian kesto vai maksimi kalvon takainen kaasupaine.

Tällä hetkellä polttimen päälläolo/poisolo ei vaikuta putkiston paineeseen mitään, vaan se on hyvin tarkasti vakaa. Nostin nyt paineen vaan 0.8bar ja ilmasin putkiston. Annan nyt järjestelmän tasoittua vuorokauden, ja lisään sitten sen 0.2bar painetta yli hydrostaattisen paineen. Ja uhraan sammakkoleivoksia patteriverkostojen jumalille, että paineet pysyisivät. :)

Tarvii lisätä herkkä painemittari putkiston ylimmän kohdan ilmausventtiilin luoksekin, niin näkee paineen ilman että tarvii vaeltaa pannuhuoneeseen ulkorakennukseen. Kiva myös nähdä paine ilman hydrostaattista painetta tuosta.

> Eli minulla on kolmikerroksinen 50-luvun
> omakotitalo jossa on verikiertoinen
> öljylämmitys kalvopaisuntasäiliöllä.

Selkeästi vampyyreille tarkoitettu talo, kun pattereissakin kiertää VERI! >:) >:)

Alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

Nyt on lisää tietoa, kun olen viettänyt aikaa pannuhuoneessa.

Tosiaan, vettä oli aivan liian vähän putkistossa, ja lisäämällä vettä 0.8 bar asti, alkoi vasta putkin ylimmän kohdan ilmausventtiilistä tulla ensimmäisen kerran vettä ulos. Arvioni 8m korkeudesta putkistolle osui siis nappiin, ja tuo 0.8bar oli hydrostaattinen paine. Hienoa. Kiitos vastauksista, niistä sai rohkaisua lisätä vaan vettä ja nostaa painetta.

Nyt on jännä nähdä miten paine pysyy, eli vuotaako vesi jonnekin, vai onko edellinen omistaja vaan antanyt systeemin olla ja vesi on vähitellen vähentynyt kierrosta. Ilmeisesti koko ylin kerros oli ilman vettä sillä 0.5bar paineella. :( Olen kyllä aika huolissani tästä, kun kuukausi sitten vielä ylin kerros oli lämmin, eli vedet on kadonneet kuukaudessa - tuossa oli kerran öljy loppunut ja systeemi jäähtynyt, mutta en heti tajua miten tuo olisi vedet kadottanut. Ajatuksia?

Kalvopaisunta-astia on asennettu niinpäin, että kaasun lisäysventtiili on ylöspäin. Tarrassa lukee esipaineeksi laitetun 0.5bar, mikä on selkeästi liian vähän. Jossain vaiheessa tarvii tyhjentää tuo paisunta-astia vedestä ja tarkastaa paine, ja laittaa se korkeammaksi. Astiassa luki paine-kestoksi 3bar 120C, mutta ei sitä onko tuo yleensäkin astian kesto vai maksimi kalvon takainen kaasupaine.

Tällä hetkellä polttimen päälläolo/poisolo ei vaikuta putkiston paineeseen mitään, vaan se on hyvin tarkasti vakaa. Nostin nyt paineen vaan 0.8bar ja ilmasin putkiston. Annan nyt järjestelmän tasoittua vuorokauden, ja lisään sitten sen 0.2bar painetta yli hydrostaattisen paineen. Ja uhraan sammakkoleivoksia patteriverkostojen jumalille, että paineet pysyisivät. :)

Tarvii lisätä herkkä painemittari putkiston ylimmän kohdan ilmausventtiilin luoksekin, niin näkee paineen ilman että tarvii vaeltaa pannuhuoneeseen ulkorakennukseen. Kiva myös nähdä paine ilman hydrostaattista painetta tuosta.

Lue lisää

bar kokoiseksi, jos ei ole niin voit täyttää verkoston silleen että vesi lentää varosta. Ja kattilakin kestää sen.

Täyttöä tarvitaan kerran tai korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.

Huomasin juuri kirjoitti:

> Eli minulla on kolmikerroksinen 50-luvun
> omakotitalo jossa on verikiertoinen
> öljylämmitys kalvopaisuntasäiliöllä.

Selkeästi vampyyreille tarkoitettu talo, kun pattereissakin kiertää VERI! >:) >:)

Lue lisää

Olipas tosiaan sormi sattunut somasti!!!;)
Ei täällä vamppyyreitä asu,Tai no, mistä sen tietää. Todennäkoisesti verkossa kiertää kyllä ihan vettä.:))